Esperanton verbit: aikamuodot, taivutus ja esti

Esperanton verbeillä on kuusi päätettä, eivätkä ne taivu persoonassa eivätkä luvussa. Mi parolas, vi parolas, ŝi parolas, ili parolas – ”minä puhun, sinä puhut, hän puhuu, he puhuvat”: aikamuotoa kohden yksi muoto. Epäsäännöllisiä verbejä ei ole, ei edes verbi esti – ”olla”.

Suomalaiselle tämä on helpotus: suomessa verbi saa persoonapäätteen (puhun, puhut, puhuu) ja usein vielä vartalonvaihdoksen, esperantossa vain yhden muodon. Toisaalta suomessa ei ole futuuria, kun taas esperantossa on oma tulevan ajan pääte -os.

#Kuusi verbipäätettä

Vokaalit noudattavat kaavaa: a on nykyisyys, i menneisyys, o tulevaisuus. Samat vokaalit palaavat partisiitteihin -ant-, -int- ja -ont-.

nyt

-isparolisimperfekti-asparolaspreesens-osparolosfutuuri

ei aikamuotoa-usparoluskonditionaali-uparoluimperatiivi-iparoliinfinitiivi

#Verbin paroli – ”puhua” täysi taivutus

Jokainen kielen verbi noudattaa tätä taulukkoa. Vain subjekti vaihtuu, joten pronomini tarvitaan: pelkkä parolas ei kerro, kuka puhuu. Katso pronominit. Huomaa, että suomen hän ei kerro sukupuolta, mutta esperantossa valitaan li tai ŝi.

#Esti – ”olla”

• Mi estas feliĉa. – ”Olen onnellinen.”
• Ili estis hejme. – ”He olivat kotona.”
• Estu trankvila! – ”Ole rauhallinen!”
• Estas tri katoj en la ĝardeno. – ”Puutarhassa on kolme kissaa.”

Verbin esti jälkeinen sana ei koskaan saa objektipäätettä -n: Mi estas instruisto – ”Olen opettaja”. Katso akkusatiivi.

#Preesens, imperfekti ja futuuri

-as kattaa sen, mikä tapahtuu nyt, tottumukset ja yleiset totuudet. Se kattaa myös tilat, jotka ovat alkaneet aiemmin ja jatkuvat yhä: Mi loĝas ĉi tie tri jarojn. – ”Olen asunut täällä kolme vuotta.”

-is kattaa kaikenlaisen menneen: Mi jam manĝis. – ”Olen jo syönyt.” Hieraŭ mi laboris. – ”Eilen työskentelin.”

-os on tulevaisuus: Morgaŭ mi vizitos vin. – ”Huomenna käyn luonasi.”

Epäsuorassa esityksessä verbi säilyttää alkuperäisen puheen aikamuodon: Li diris, ke li volas manĝi. – ”Hän sanoi haluavansa syödä” (kirjaimellisesti ”haluaa”).

#Konditionaali -us

-us kuvaa kuviteltua tai epätodellista ilman mitään aikaviitettä. Kuviteltua tilannetta koskevissa ”jos”-lauseissa molemmat osat saavat päätteen -us:

• Se mi havus tempon, mi venus. – ”Jos minulla olisi aikaa, tulisin.”
• Mi ŝatus kafon. – ”Ottaisin mielelläni kahvin.”
• Ĉu vi povus helpi min? – ”Voisitko auttaa minua?”

Todellisissa mahdollisuuksissa käytetään tavallisia aikamuotoja: Se pluvos, mi restos hejme. – ”Jos sataa, jään kotiin.” Esperanto käyttää futuuria kummassakin osassa.

#Käskymuoto -u: käskyt, toiveet ja ”tehdään”

-u ilmaisee, mitä joku haluaa, pyytää tai käskee:

• Venu! – ”Tule!”
• Ni iru! – ”Mennään!”
• Li atendu. – ”Odottakoon hän.”
• Mi volas, ke vi venu. – ”Haluan, että tulet.”
• Ĉu ni iru? – ”Mennäänkö?”

Kohtelias ”ole hyvä” on bonvolu + infinitiivi: Bonvolu sidiĝi. – ”Istuutukaa, olkaa hyvä.”

#Yhdistetyt aikamuodot lyhyesti

Esti + partisiitti antaa hienojakoisempia aikamerkityksiä ja passiivin:

PMEG neuvoo käyttämään useimmiten yksinkertaisia muotoja. Lisätietoa sivulla partisiitit.

#Transitiivinen ja intransitiivinen: -ig- ja -iĝ-

Jokainen verbin kanta on joko transitiivinen (ottaa objektin) tai intransitiivinen. Fermi – ”sulkea” on transitiivinen: Mi fermas la pordon. – ”Suljen oven.” Muodostat ”ovi sulkeutuu” lisäämällä -iĝ-: La pordo fermiĝas.

-ig- toimii päinvastoin ja tarkoittaa ”saada aikaan”: morti – ”kuolla” → mortigi – ”tappaa”. Molemmat voivat liittyä samaan kantaan: sidi – ”istua”, sidiĝi – ”istuutua”, sidigi – ”istuttaa (jotakuta)”. Lisää sivulla jälkiliitteet.

#Esimerkkilauseita

• Mi legas libron. – ”Luen kirjaa.”
• Hieraŭ mi legis la tutan tagon. – ”Eilen luin koko päivän.”
• Morgaŭ mi legos la novan ĉapitron. – ”Huomenna luen uuden luvun.”
• Kiam vi telefonis, mi kuiris. – ”Kun soitit, laitoin ruokaa.”
• Mi ŝatus legi pli ofte. – ”Lukisin mielelläni useammin.”
• Se mi estus vi, mi ne farus tion. – ”Jos olisin sinä, en tekisi sitä.”
• Legu laŭte, mi petas! – ”Lue ääneen, ole hyvä!”
• Ni iru al la biblioteko! – ”Mennään kirjastoon!”
• Mi deziras, ke vi estu feliĉa. – ”Toivon, että olet onnellinen.”
• Mi ne komprenas la demandon. – ”En ymmärrä kysymystä.”

#Usein kysyttyä

#Montako aikamuotoa esperantossa on?

Kolme yksinkertaista aikamuotoa: preesens -as, imperfekti -is ja futuuri -os. Kun lisätään konditionaali -us, käskymuoto -u ja infinitiivi -i, saadaan kaikki kuusi verbipäätettä.

#Onko esperantossa epäsäännöllisiä verbejä?

Ei. Jokainen verbi, myös esti – ”olla”, havi – ”omistaa, olla jollakulla” ja iri – ”mennä”, käyttää samoja kuutta päätettä.

#Miten esperantossa sanotaan ”mennään”?

Käytä sanaa ni ja muotoa -u: Ni iru! – ”Mennään!”, Ni manĝu! – ”Syödään!”.

#Miten verbi kieltäytetään?

Aseta ne sen eteen: Mi ne komprenas. – ”En ymmärrä.” Lisää sivulla kysymykset ja kieltolauseet.

#Onko esperantossa jatkuva aikamuoto kuten ”I am eating”?

Mi manĝas tarkoittaa sekä ”syön” että ”syön parhaillaan”. Yhdistetty muoto, kuten mi estas manĝanta, on olemassa, mutta sitä tarvitaan harvoin.

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto, sääntö 6 (englanniksi) – Esperantoakatemia (Akademio de Esperanto)
• PMEG: Verboj, I-verboj, AS, IS, U, US
• PMEG: Kunmetitaj verboformoj, Nerekta parolo: verboformoj
• PMEG: IG, IĜ
• Esperanto grammar – Wikipedia (englanniksi)