Esperanton oppitunti 1: tervehdykset ja aakkoset

Q: Miten sanotaan esperantoksi ”Nimeni on…”?

Yksinkertaisimmin Mi estas Ana – ”Olen Ana”. Kuulet myös muodot Mi nomiĝas Ana – ”Olen nimeltäni Ana” – ja Mia nomo estas Ana – ”Nimeni on Ana”.

Tässä ensimmäisessä oppitunnissa opit lukemaan esperantoa ääneen, tervehtimään, hyvästelemään ja esittelemään itsesi. Tutustut persoonapronomineihin mi, vi, li, ŝi ja verbiin estas (”olen, olet, on”), joka on sama kaikissa persoonissa. Jos et ole koskaan kuullut esperantoa, lue ensin Kielioppi-osion viisi ääntämissääntöä ja palaa sitten vuoropuheluun.

Vuoropuhelu

Ana asuu São Paulossa Brasiliassa. Tomo asuu Krakovassa Puolassa. Molemmat ovat juuri liittyneet esperantonkieliseen verkkokeskusteluryhmään, jota vetää kenialainen Juma.

Esperanto	Suomi
Juma: Saluton al ĉiuj! Mi estas Juma. Mi estas el Kenjo.	Hei kaikille! Olen Juma. Olen Keniasta.
Ana: Saluton, Juma! Mi estas Ana. Mi estas el Brazilo.	Hei, Juma! Olen Ana. Olen Brasiliasta.
Tomo: Bonan tagon! Mi estas Tomo. Mi estas el Pollando.	Hyvää päivää! Olen Tomo. Olen Puolasta.
Juma: Bonvenon, Ana kaj Tomo! Kiel vi fartas?	Tervetuloa, Ana ja Tomo! Miten voitte?
Ana: Bone, dankon. Kaj vi?	Hyvin, kiitos. Entä sinä?
Juma: Tre bone, dankon!	Oikein hyvin, kiitos!
Tomo: Mi fartas bone, sed mi estas iom nervoza. Mi estas komencanto.	Voin hyvin, mutta olen vähän hermostunut. Olen aloittelija.
Ana: Ankaŭ mi estas komencanto!	Minäkin olen aloittelija!
Juma: Ne gravas. Ĉi tie ni ĉiuj estas amikoj.	Ei se haittaa. Täällä olemme kaikki ystäviä.
Tomo: Dankon, Juma. Saluton, Ana!	Kiitos, Juma. Hei, Ana!
Ana: Saluton, Tomo! Ĝis lundo?	Hei, Tomo! Nähdäänkö maanantaina?
Juma: Jes, ĝis lundo! Ĝis revido, amikoj!	Kyllä, nähdään maanantaina! Näkemiin, ystävät!
Tomo: Ĝis revido!	Näkemiin!

Lue jokainen repliikki ääneen kahdesti. Paino tulee toiseksi viimeiselle tavulle: sa-LU-ton, bon-VE-non, ko-men-CAN-to. Suomessa paino on aina sanan alussa, joten tässä kannattaa olla tarkkana: ei ”SA-lu-ton”.

Nimet säilyttävät usein oman kirjoitusasunsa ja ääntämyksensä: Juma on swahilinkielinen nimi, joka äännetään suunnilleen ”DŽU-ma”, vaikka esperanton kirjain j on sama kuin suomen j sanassa ”jo”.

Uudet sanat

Esperanto	Suomi	Huomautus
saluton	hei, terve	tervehdys mihin aikaan päivästä tahansa
bonan tagon	hyvää päivää	muodollisempi kuin saluton
bonvenon	tervetuloa
ĝis revido	näkemiin	sanatarkasti ”jälleennäkemiseen asti”; lyhyesti ĝis!
mi	minä	pronomini
vi	sinä, te	yksi tai useampi henkilö
li	hän (mies)	pronomini
ŝi	hän (nainen)	pronomini; suomen ”hän” on esperantoksi joko li tai ŝi
ni	me	pronomini
estas	olen, olet, on…	verbin esti ”olla” preesens, sama kaikissa persoonissa
farti	voida (hyvin tai huonosti)	Kiel vi fartas? ”Miten voit?”
el	-sta, -stä; jostakin	el Brazilo ”Brasiliasta”
al	-lle; jollekin	Saluton al ĉiuj! ”Hei kaikille!”
ĉiuj	kaikki	ni ĉiuj ”me kaikki”
nervoza	hermostunut
kaj	ja	äännetään kuin suomen ”kai”
sed	mutta
kiel	miten, kuinka	kysymyssana (oppitunti 7)
bone	hyvin	adverbi
tre	erittäin, oikein	tre bone ”oikein hyvin”
iom	vähän, hieman
dankon	kiitos
ankaŭ	myös, -kin	ankaŭ mi ”minäkin”
jes	kyllä
komencanto	aloittelija	sanasta komenci ”aloittaa”
amiko	ystävä	monikko amikoj (oppitunti 2)
ĉi tie	täällä
ne gravas	ei se haittaa	sanatarkasti ”(se) ei ole tärkeää”

Oppitunnin sanan osa

-ant-tekevä (aktiivi, nykyaika)

-ant- tarkoittaa jotakuta, joka parhaillaan tekee jotakin: komencanto on ”se, joka aloittaa”, siis aloittelija. Suomessa samaa tehtävää hoitaa usein johdin -ja/-jä (matkustaja, puhuja). Kielen nimikin on rakennettu näin: Esperanto tarkoittaa ”toivova, se joka toivoo”.

komenc·ant·oaloittelijatällä oppitunnilla
vojaĝ·ant·omatkustaja
parol·ant·opuhuja

Kielioppi

Ääntäminen viidessä säännössä

Esperanto kirjoitetaan niin kuin se äännetään, aivan kuten suomi: kun osaat nämä viisi sääntöä, voit lukea minkä tahansa sanan ääneen. Kaikki kirjaimet taulukkona löydät sivulta aakkoset ja ääntäminen.

Yksi kirjain, yksi äänne. Jokainen kirjain äännetään, eikä äänettömiä kirjaimia ole.
Viisi puhdasta vokaalia. a, e, i, o, u äännetään suunnilleen kuten suomessa: a kuin sanassa ”kala”, e kuin sanassa ”kello”, i kuin sanassa ”kisa”, o kuin sanassa ”koti” ja u kuin sanassa ”kuva”. Ä:tä, ö:tä ja y:tä ei ole.
Muutama kirjain äännetään toisin kuin suomessa. Opettele alla oleva taulukko.
Paino on toiseksi viimeisellä vokaalilla. SA-lu-ton on väärin; sano sa-LU-ton. Sama sääntö pätee jokaiseen sanaan: BO-ne, es-pe-RAN-to, KI-el. Kaksitavuisissa sanoissa, kuten bone ja kiel, paino osuu siis samaan kohtaan kuin suomessa.
aj, ej, oj, uj, aŭ, eŭ ovat kukin yksi tavu. Kaj kuulostaa samalta kuin suomen ”kai”, ja ankaŭ on AN-kaŭ, jossa aŭ on kuin ”au” sanassa ”auto”.

Sanoja vuoropuhelusta: painollinen tavu on merkitty

saluton: sa-LU-ton/saˈlu.ton/

bonvenon: bon-VE-non/bonˈve.non/

komencanto: ko-men-CAN-to/ko.menˈtsan.to/

Esperanto: es-pe-RAN-to/es.peˈran.to/

kiel: KI-el/ˈki.el/

Kirjain	Kuulostaa	Esimerkki
c	”ts” kuin sanassa ”katsoa”, ei koskaan ”k” tai ”s”	komencanto – ”aloittelija”
ĉ	”tš” kuin sanassa ”tšekki”	ĉi tie – ”täällä”
g	”g” kuin sanassa ”golf” (aina kova)	gravas – ”on tärkeää”
ĝ	soinnillinen ”dž”, kuin englannin ”j” sanassa ”jam”	ĝis – ”asti, kunnes”
ĥ	karhea ”h”, kuin saksan ”ch” sanassa ”Bach”	ĥoro – ”kuoro” (harvinainen kirjain)
j	”j” kuin sanassa ”jo”, sama kuin suomessa	jes – ”kyllä”
ĵ	soinnillinen ”š”, kuin ranskan ”j” sanassa ”journal”	ĵurnalo – ”sanomalehti”
r	väristävä ”r” kuten suomessa	revido – ”jälleennäkeminen”
s	”s” kuin sanassa ”sana”, ei koskaan ”z”	estas – ”on”
ŝ	”š” kuin sanassa ”šakki”	ŝi – ”hän (nainen)”
ŭ	lyhyt ”u” a:n tai e:n jälkeen, kuin sanassa ”auto”	ankaŭ – ”myös”

Vinkkejä suomalaiselle

Paino ei ole aina sanan alussa. Pitkissä sanoissa paino siirtyy loppua kohti: komencanto on ko-men-CAN-to, ei ”KO-men-can-to”.
Pituudella ei ole merkitystä. Suomessa ”tuli” ja ”tuuli” ovat eri sanoja, mutta esperantossa vokaalin pituus ei muuta merkitystä. Painollinen vokaali kuulostaa usein hieman pidemmältä, ja se on täysin luontevaa.
b, d ja g ovat omia äänteitään. Ne erottavat sanoja, joten pidä ne erillään p:stä, t:stä ja k:sta: bano ”kylpy” ja pano ”leipä”, glaso ”juomalasi” ja klaso ”luokka”.
z on soinnillinen s, kuin englannin ”zoo”. Suomessa sitä ei ole, mutta nervoza ”hermostunut” äännetään ner-VO-za, surisevalla z-äänteellä.
Opettele pronominit tarkasti. Mi on ”minä” (ei ”me”), ni on ”me” ja vi ”sinä” tai ”te”. Suomen ”he” on esperantoksi ili – ja englannin ”he” on li.

Persoonapronominit

Esperantossa on seitsemän peruspersoonapronominia (oni ”ihmiset, joku”, joka vastaa usein suomen passiivia, tulee oppitunnissa 10). Ne eivät muutu kohteliaisuuden mukaan: vi on sekä ”sinä” että ”te”, sama sana ystävälle, tuntemattomalle ja koko ryhmälle. Toisin kuin suomen ”hän”, esperanto erottaa miehen ja naisen: li tarkoittaa miestä, ŝi naista. Katso koko luku pronomineista.

Esperanto	Suomi
mi	minä
vi	sinä, te (yksi tai useampi henkilö)
li	hän (mies)
ŝi	hän (nainen)
ĝi	se (eläin tai esine)
ni	me
ili	he, ne

Yksi verbimuoto kaikille: estas

Verbi ”olla” on esperantoksi esti. Preesensissä se on estas jokaisessa persoonassa – ei taivutusta olen, olet, on, olemme, olette, ovat. Näin toimii jokainen esperanton verbi, kuten näet oppitunnissa 4 ja sivulla verbit.

Esperanto	Suomi
Mi estas Ana.	Minä olen Ana.
Vi estas komencanto.	Sinä olet aloittelija.
Li estas el Pollando.	Hän (mies) on Puolasta.
Ŝi estas el Brazilo.	Hän (nainen) on Brasiliasta.
Ni estas amikoj.	Me olemme ystäviä.
Ili estas el Kenjo.	He ovat Keniasta.

Koska verbin pääte ei kerro persoonaa, pronomini on aina mukana: suomen ”Olen Ana” on esperantoksi Mi estas Ana. Kuten suomessa, esperantossa ei ole epämääräistä artikkelia: Mi estas komencanto on ”Olen aloittelija”. Esperantossa on vain määräinen artikkeli la, joka tulee oppitunnissa 2.

Tervehdyksiä joka tilanteeseen

Esperanto	Suomi	Milloin
Saluton!	Hei! Terve!	milloin tahansa
Bonan matenon!	Hyvää huomenta!	aamulla
Bonan tagon!	Hyvää päivää!	päivällä, hieman muodollinen
Bonan vesperon!	Hyvää iltaa!	illalla
Bonan nokton!	Hyvää yötä!	nukkumaan mennessä
Ĝis revido! / Ĝis!	Näkemiin! / Hei hei!	lähtiessä
Ĝis lundo!	Nähdään maanantaina!	ĝis + ajankohta

Sanojen saluton ja bonan tagon lopussa oleva -n ei ole koriste: molemmat ovat kokonaisten lauseiden lyhennelmiä – bonan tagon lauseesta ”toivotan sinulle hyvää päivää”, saluton lauseesta ”lähetän sinulle tervehdyksen”. Suomessakin tervehdys on taivutettu sana: ”hyvää päivää” on partitiivissa, koska se on lauseen ”toivotan hyvää päivää” objekti. Esperantossa objektin merkki on pääte -n, jonka opit oppitunnissa 5. Lisää tervehdyksiä on sivulla esperanton tervehdykset.

Harjoitukset

Kulttuurinurkka

Esperantolla on syntymäpäivä: 26. heinäkuuta 1887. Sinä päivänä silmälääkäri Ludwik Zamenhof julkaisi Varsovassa kielen ensimmäisen oppikirjan. Se oli kirjoitettu venäjäksi ja allekirjoitettu salanimellä Doktoro Esperanto – ”Tohtori Toivova”. Pian ihmiset alkoivat kutsua salanimen mukaan esperantoksi itse kieltäkin. Lue esperanton historiasta, mitä sen jälkeen tapahtui.

Usein kysyttyä

Voinko kirjoittaa kirjaimet ĉ, ĝ ja ŝ tavallisella näppäimistöllä?

Kyllä. Yleisin keino on x-järjestelmä: kirjoita cx kirjaimen ĉ tilalle, gx kirjaimen ĝ, sx kirjaimen ŝ ja ux kirjaimen ŭ tilalle. Tämän kurssin harjoitukset muuntavat ne kirjoittaessasi.

Onko vi muodollinen vai tuttavallinen?

Kumpaakin. Vi tarkoittaa ”sinä” tai ”te”, puhuitpa ystävälle tai tuntemattomalle, joten teitittelyä ei tarvitse miettiä. Erillinen tuttavallinen yksikkö ci on teoriassa olemassa, mutta sitä ei juuri käytetä.

Miten sanotaan esperantoksi ”Nimeni on…”?

Yksinkertaisimmin Mi estas Ana – ”Olen Ana”. Kuulet myös muodot Mi nomiĝas Ana – ”Olen nimeltäni Ana” – ja Mia nomo estas Ana – ”Nimeni on Ana”.

#Vuoropuhelu

#Uudet sanat

#Kielioppi

#Ääntäminen viidessä säännössä

#Vinkkejä suomalaiselle

#Persoonapronominit

#Yksi verbimuoto kaikille: estas

#Tervehdyksiä joka tilanteeseen

#Harjoitukset

#Kulttuurinurkka

#Usein kysyttyä

#Voinko kirjoittaa kirjaimet ĉ, ĝ ja ŝ tavallisella näppäimistöllä?

#Onko vi muodollinen vai tuttavallinen?

#Miten sanotaan esperantoksi ”Nimeni on…”?

#Lähteet