Saluton-kurssi
Esperanton oppitunti 2: perhe, substantiivit ja monikko
Yksi pääte substantiiveille, yksi monikolle ja yksi artikkeli – ja voit esitellä koko perheesi.
Yksi asia kerrallaan: dialogi repliikki kerrallaan, uudet sanat äänen ja kuvien kera, yksi tehtävä per näkymä.
29 sanaa19 tehtävää~16 min
Tässä oppitunnissa opit, miten esperanton substantiivit toimivat. Jokainen substantiivi päättyy -o:hon, monikko lisää -j:n, ja yksi ainoa artikkeli, la, käy jokaiselle substantiiville. Kuvailet myös perhettäsi sanalla mia ”minun”, osoitat asioita sanalla jen ”tässä on” ja lisäät ihmisiä sanoilla kaj ”ja” ja ankaŭ ”myös”.
Vuoropuhelu
Viikkoa myöhemmin Ana ja Tomo pitävät videopuhelun. Ana näyttää valokuvan perheestään.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Ana: Saluton, Tomo! Jen foto de mia familio. | Hei, Tomo! Tässä on valokuva perheestäni. |
| Tomo: Saluton! Ho, granda familio! | Hei! Oho, iso perhe! |
| Ana: Jes! Jen miaj gepatroj, Paulo kaj Rita. | Niin! Tässä ovat vanhempani, Paulo ja Rita. |
| Tomo: Kaj la knabo? | Entä poika? |
| Ana: La knabo estas mia frato, Pedro. Li estas studento, kiel mi. | Poika on veljeni Pedro. Hän on opiskelija, kuten minä. |
| Tomo: Kaj la du knabinoj? | Entä ne kaksi tyttöä? |
| Ana: Ili estas miaj fratinoj, Bia kaj Lara. Ili estas ĝemeloj. | He ovat siskoni Bia ja Lara. He ovat kaksoset. |
| Tomo: Kaj la kato? | Entä kissa? |
| Ana: La kato estas Kafo. Ĝi estas la ĉefo de la familio! | Kissa on Kafo (”Kahvi”). Se on perheen pomo! |
| Tomo: Ha ha! Jen ankaŭ mia familio: miaj gepatroj, mia fratino Marta kaj mi. | Hah hah! Tässä on myös minun perheeni: vanhempani, siskoni Marta ja minä. |
| Ana: Kaj la sinjorino? | Entä se rouva? |
| Tomo: Ŝi estas mia avino, Zofia. Ŝi estas la ĉefo de nia familio! | Hän on isoäitini Zofia. Hän on meidän perheemme pomo! |
| Ana: Ha ha! Kafo kaj Zofia – du ĉefoj! | Hah hah! Kafo ja Zofia – kaksi pomoa! |
Uudet sanat
| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| familio | perhe | substantiivi |
| foto | valokuva | substantiivi |
| patro | isä | patrino ”äiti” |
| gepatroj | vanhemmat | ge- = molemmat sukupuolet |
| frato | veli | fratino ”sisko, sisar” |
| avo | isoisä | avino ”isoäiti”, geavoj ”isovanhemmat” |
| knabo | poika | knabino ”tyttö” |
| studento | opiskelija | kenestä tahansa |
| ĝemeloj | kaksoset | yksikkö ĝemelo |
| kato | kissa | |
| ĉefo | pomo, päällikkö | |
| sinjorino | rouva | sinjoro ”herra” |
| la | (määräinen artikkeli) | ainoa artikkeli; suomessa ei vastinetta |
| jen | tässä on, tässä ovat, katso | osoittamiseen |
| de | -n (omistus), jostakin | foto de mia familio ”valokuva perheestäni” |
| mia | minun | miaj monikollisen sanan edellä |
| via | sinun, teidän | |
| nia | meidän | |
| du | kaksi | luvut oppitunnissa 8 |
| granda | iso, suuri | adjektiivi (oppitunti 3) |
| kiel | kuten, niin kuin | kiel mi ”kuten minä” |
| ho | oho, voi | huudahdus |
-in- muodostaa naispuolisen muodon: sinjoro ”herra” → sinjorino ”rouva”. ge- yhdistää molemmat sukupuolet: gepatroj tarkoittaa ”vanhemmat”, siis isää ja äitiä yhdessä.
- sinjor·in·orouvatällä oppitunnilla
- frat·in·osisko
- ge·frat·o·jsisarukset
Kielioppi
Substantiivit päättyvät -o:hon
Jokainen esperanton substantiivi päättyy -o:hon: familio, patro, kato, foto. Tunnistat substantiivin heti, vaikket tuntisi sanaa. Kuten suomessa, substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua: la familio ja la kato saavat saman la:n. Lisää sivulla substantiivit ja adjektiivit.
Monikko: lisää -j
Monikko muodostetaan lisäämällä substantiiviin -j. Pääte -oj kuulostaa samalta kuin suomen ”oi” sanassa ”koira”.
Epäsäännöllisiä monikkoja ei ole, eikä sanan vartalo koskaan muutu niin kuin suomen ”käsi → kädet”: infano ”lapsi” → infanoj ”lapset”, homo ”ihminen” → homoj ”ihmiset”.
Yksi artikkeli: la
Suomessa ei ole artikkeleita, mutta esperantossa on yksi: määräinen artikkeli la. Se ei koskaan muutu: la knabo, la knaboj, la knabino. La tulee sanan eteen, kun puhutaan tietystä, jo tunnetusta asiasta – suunnilleen siellä, missä englanti käyttää sanaa ”the”. Kato on ”(jokin) kissa”, la kato on ”(se) kissa”, josta jo puhuttiin. Epämääräistä artikkelia ei ole, aivan kuten suomessa. Yksityiskohdat ovat sivulla artikkeli.
Naispuoliset muodot: -in-
Muutama ihmistä tarkoittava sana on perusmuodoltaan miespuolinen: perhesanat kuten patro, frato, avo sekä knabo ”poika” ja sinjoro ”herra”. Jälkiliite -in- muodostaa naispuolisen muodon: patrino ”äiti”, fratino ”sisko”. Etuliite ge- tarkoittaa ”molemmat sukupuolet yhdessä”: gepatroj ”vanhemmat”, gefratoj ”sisarukset” – sana, jolle suomessakin on oma vastine. Useimmat muut ihmistä tarkoittavat sanat, kuten studento ja amiko, käyvät kenestä tahansa.
| Mies | Nainen | Molemmat |
|---|---|---|
| patro – isä | patrino – äiti | gepatroj – vanhemmat |
| frato – veli | fratino – sisko | gefratoj – sisarukset |
| avo – isoisä | avino – isoäiti | geavoj – isovanhemmat |
| knabo – poika | knabino – tyttö | geknaboj – pojat ja tytöt |
patrinoäiti
gepatrojvanhemmat
”Minun”, ”sinun”, ”meidän”: pronomini + -a
Suomessa omistus ilmaistaan usein omistusliitteellä: ”perheeni”, ”veljesi”. Esperantossa omistusliitteitä ei ole, vaan omistusta ilmaisee erillinen sana: pronomini, johon lisätään adjektiivin pääte -a. Monikollisen substantiivin edellä se saa -j:n, aivan kuten substantiivikin: mia frato ”veljeni”, miaj fratoj ”veljeni” (monta veljeä). Huomaa myös, että suomen ”hänen” on esperantoksi joko lia (mies) tai ŝia (nainen). Kaikki muodot ovat sivulla pronominit.
| Pronomini | Omistusmuoto | Esimerkki |
|---|---|---|
| mi | mia – minun | mia familio |
| vi | via – sinun, teidän | via frato |
| li | lia – hänen (miehen) | lia patrino |
| ŝi | ŝia – hänen (naisen) | ŝiaj gepatroj |
| ĝi | ĝia – sen | ĝia nomo |
| ni | nia – meidän | nia avino |
| ili | ilia – heidän, niiden | ilia kato |
Jen, kaj, ankaŭ
Jen osoittaa jotakin: Jen mia frato – ”Tässä on veljeni”, Jen la fotoj – ”Tässä ovat valokuvat”. Kaj yhdistää sanoja ja lauseita: Paulo kaj Rita. Ankaŭ tarkoittaa ”myös” ja on yleensä heti sen sanan edellä, jota se koskee – samaan tapaan kuin suomen -kin tarttuu juuri siihen sanaan: Ankaŭ Marta estas studento – ”Martakin on opiskelija”. Nimen tai pronominin jälkeen kuulet sen myös toisin päin, samassa merkityksessä: Marta ankaŭ estas studento.
Harjoitukset
Kulttuurinurkka
Joissakin perheissä kotikieli on esperanto. Sen parissa kasvaneita lapsia kutsutaan nimellä denaskuloj – ”syntymästä asti puhuvat” – ja tutkijoiden arvion mukaan heitä on noin 1 000–2 000. Osa on sellaisten parien lapsia, jotka tapasivat esperanton kautta ja joilla ei ole muuta yhteistä kieltä; useammin kuitenkin samaa kieltä puhuvat vanhemmat päättävät puhua lapsilleen esperantoa. Ilmiötä on tutkinut muun muassa suomalainen kielitieteilijä Jouko Lindstedt Helsingin yliopistosta. Lue lisää syntyperäisistä esperanton puhujista.
Usein kysyttyä
Onko esperantossa kieliopillinen suku?
Ei ole, kuten ei suomessakaan. Substantiiveilla ei ole sukua, ja la on sama jokaiselle substantiiville. Vain ihmisiä ja eläimiä tarkoittavat sanat voivat ilmaista sukupuolen, ja -in- muodostaa naispuolisen muodon.
Onko esperantossa epämääräistä artikkelia?
Ei ole. Kato tarkoittaa ”kissa” tai ”jokin kissa”, ja la kato tarkoittaa ”se kissa”, josta on jo puhe. Suomalaiselle uutta on vain la.
Miksi sanotaan miaj gepatroj eikä mia gepatroj?
Mia toimii kuin adjektiivi, ja adjektiivi saa -j:n, kun sen substantiivi on monikossa. Harjoittelet tätä yhtäpitävyyttä oppitunnissa 3.
Lähteet
- Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (säännöt 1–3)
- PMEG: La – bazaj reguloj (artikkeli)
- PMEG: Nombro – bazaj reguloj (monikko)
- PMEG: Seksa signifo de O-vortoj (mies-, nais- ja sukupuolineutraalit substantiivit)
- PMEG: Posedaj pronomoj (omistussanat)
- PMEG: Ankaŭ (paikka lauseessa)
- Jouko Lindstedt, ”Native Esperanto as a test case for natural language”, SKY Journal of Linguistics 19 (2006)
- Wikipedia: Native Esperanto speakers
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.