Saluton-kurssi
Esperanton oppitunti 3: adjektiivit, värit ja kielto
Adjektiivit päättyvät -a:han ja seuraavat substantiiviaan monikkoon – sitten osaat kuvailla säätä, kaupunkia tai ystävää.
Yksi asia kerrallaan: dialogi repliikki kerrallaan, uudet sanat äänen ja kuvien kera, yksi tehtävä per näkymä.
39 sanaa24 tehtävää~20 min
Tässä oppitunnissa opit kuvailemaan asioita. Esperanton adjektiivit päättyvät -a:han, ja ne saavat -j:n, kun niiden substantiivi on monikossa: bela tago ”kaunis päivä”, belaj tagoj ”kauniit päivät”. Opit myös kaksitoista väriä, muutaman sääsanan, sanat tre ”hyvin” ja ne ”ei” – sekä ensimmäisen kerran etuliitteen mal-, joka tekee sanasta sen vastakohdan.
Vuoropuhelu
On lokakuu. Krakovassa syksy on alkanut, São Paulossa on kevät.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Ana: Saluton, Tomo! Kia estas la vetero en Krakovo? | Hei, Tomo! Millainen sää Krakovassa on? |
| Tomo: Ne bona. La ĉielo estas griza, kaj la vento estas forta. | Ei hyvä. Taivas on harmaa, ja tuuli on kova. |
| Ana: Ho ne! Ĉi tie la ĉielo estas tute blua. | Voi ei! Täällä taivas on aivan sininen. |
| Tomo: Vere? | Ihanko totta? |
| Ana: Jes! En Brazilo nun estas printempo. La tagoj estas longaj kaj varmaj. | Kyllä! Brasiliassa on nyt kevät. Päivät ovat pitkiä ja lämpimiä. |
| Tomo: Kaj ĉi tie estas aŭtuno. La tagoj estas mallongaj kaj malvarmaj. | Ja täällä on syksy. Päivät ovat lyhyitä ja kylmiä. |
| Ana: Ho, kompatinda Tomo! | Voi Tomo-parkaa! |
| Tomo: Sed la aŭtuno ankaŭ estas bela. La folioj estas flavaj, oranĝaj kaj ruĝaj. | Mutta syksykin on kaunis. Lehdet ovat keltaisia, oransseja ja punaisia. |
| Ana: Kiel bele! En San-Paŭlo la folioj ĉiam estas verdaj. | Kuinka kaunista! São Paulossa lehdet ovat aina vihreitä. |
| Tomo: Verdaj folioj kaj blua ĉielo… Mi tre envias vin! | Vihreitä lehtiä ja sininen taivas… Olen tosi kateellinen! |
| Ana: Ha ha! Sed San-Paŭlo ne estas trankvila urbo. Ĝi estas tre granda kaj tre brua. | Hah hah! Mutta São Paulo ei ole rauhallinen kaupunki. Se on hyvin suuri ja hyvin meluisa. |
| Tomo: Krakovo ne estas tiel granda, sed ĝi estas malnova kaj tre bela. | Krakova ei ole niin suuri, mutta se on vanha ja hyvin kaunis. |
| Ana: Malnovaj urboj estas tre belaj! | Vanhat kaupungit ovat hyvin kauniita! |
Kia…? tarkoittaa ”millainen…?”. Tapaat sen uudelleen kysymyssanojen taulukossa oppitunnissa 11.
Uudet sanat
| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| bela | kaunis | adjektiivi |
| bona | hyvä | bone ”hyvin” |
| granda | suuri, iso | |
| longa | pitkä | mallonga ”lyhyt” |
| varma | lämmin | malvarma ”kylmä” |
| nova | uusi | malnova ”vanha” (asioista) |
| forta | voimakas, kova | |
| trankvila | rauhallinen | |
| brua | meluisa | sanasta bruo ”melu” |
| kompatinda | säälittävä, raukka, parka | kompatinda Tomo! ”Tomo-parka!” |
| envii | kadehtia | Mi envias vin. ”Kadehdin sinua.” (vin: oppitunti 5) |
| vetero | sää | substantiivi |
| ĉielo | taivas | |
| vento | tuuli | |
| folio | lehti; paperiarkki | |
| urbo | kaupunki | |
| printempo | kevät | |
| aŭtuno | syksy | |
| tre | hyvin, erittäin | |
| tute | aivan, täysin | |
| ne | ei; en, et… | |
| tiel | niin | ne tiel granda ”ei niin suuri” |
| ĉiam | aina | |
| nun | nyt | |
| en | -ssa, -ssä; jossakin | en Brazilo ”Brasiliassa” (oppitunti 9) |
| feliĉa | onnellinen | |
| vere | todella, totta |
-ind- tarkoittaa ”jonkin arvoinen”: kompatinda on ”säälin arvoinen”, siis raukka.
- kompat·ind·asäälittävätällä oppitunnilla
- vid·ind·anäkemisen arvoinen
- leg·ind·alukemisen arvoinen
Kielioppi
Adjektiivit päättyvät -a:han
Jokainen esperanton adjektiivi päättyy -a:han: bela, granda, varma. Adjektiivi voi olla substantiivinsa edellä tai jäljessä – bela tago ja tago bela tarkoittavat molemmat ”kaunis päivä” –, mutta edellä se on tavallisempi, eli sama järjestys kuin suomessa on myös esperantossa yleisin. Yksityiskohdat ovat sivulla substantiivit ja adjektiivit.
Yhtäpitävyys: monikollinen substantiivi, monikollinen adjektiivi
Kun substantiivi on monikossa, sen adjektiivikin saa -j:n. Suomalaiselle ajatus on tuttu, sillä suomessakin adjektiivi taipuu substantiivin mukana: ”kaunis päivä – kauniit päivät”. Esperantossa riittää kuitenkin pelkkä -j, eikä sanan vartalo muutu. Sääntö pätee myös estas-sanan jälkeen: lauseessa La tagoj estas longaj adjektiivi kuvaa sanaa la tagoj, joten se saa -j:n. Suomen ”Päivät ovat pitkiä” vaatii partitiivin, esperanto vain -j:n.
| Yksikkö | Monikko |
|---|---|
| bela tago – kaunis päivä | belaj tagoj – kauniit päivät |
| la granda urbo – (se) suuri kaupunki | la grandaj urboj – (ne) suuret kaupungit |
| La folio estas flava. – Lehti on keltainen. | La folioj estas flavaj. – Lehdet ovat keltaisia. |
| mia malnova foto – vanha valokuvani | miaj malnovaj fotoj – vanhat valokuvani |
Pronominitkin lasketaan: Ni estas feliĉaj – ”Me olemme onnellisia” –, koska ni on monikko. Sanan vi kanssa mieti, kuinka monesta ihmisestä puhut: Vi estas feliĉa (sinä, yksi ihminen), Vi estas feliĉaj (te, useampi).
Värit
Värit ovat tavallisia adjektiiveja, joten nekin taipuvat: ruĝa folio, ruĝaj folioj. Sivulla värit on lisää sävyjä.
| Esperanto | Suomi | Esperanto | Suomi |
|---|---|---|---|
| ruĝa | punainen | bruna | ruskea |
| oranĝa | oranssi | griza | harmaa |
| flava | keltainen | nigra | musta |
| verda | vihreä | blanka | valkoinen |
| blua | sininen | roza | vaaleanpunainen |
| viola | violetti | ora | kultainen |
Tre ”hyvin” ja ne ”ei”
Tre tulee adjektiivin tai adverbin eteen: tre bela ”hyvin kaunis”, tre bone ”oikein hyvin”. Ne tulee heti kielletyn sanan eteen, yleensä verbin: La ĉielo ne estas blua – ”Taivas ei ole sininen”. Suomen kieltoverbi taipuu (en, et, ei, emme…), mutta ne ei muutu koskaan: mi ne estas ”en ole”, ili ne estas ”he eivät ole”. Ne tarkoittaa myös ”ei” vastauksena: Ne, la vetero ne estas bona. Katso kysymykset ja kielto.
Ensimmäinen tutustuminen etuliitteeseen mal-
Etuliite mal- antaa täsmälleen vastakkaisen merkityksen. Yksi juuri ja mal- säästävät sinut opettelemasta toista sanaa. Suomen etuliite ”epä-” (”selvä → epäselvä”) muistuttaa sitä, mutta mal- toimii lähes kaikkien sanojen kanssa ja tuottaa aina vastakohdan. Lisää sananmuodostuksen keinoja opit oppitunnissa 10.
| Sana | Vastakohta etuliitteellä mal- |
|---|---|
| varma – lämmin | malvarma – kylmä |
| longa – pitkä | mallonga – lyhyt |
| nova – uusi | malnova – vanha |
| bona – hyvä | malbona – huono |
| granda – suuri | malgranda – pieni |
Harjoitukset
Kulttuurinurkka
Vihreä on esperanton väri. Esperanton lippu – vihreä, ja sen kulmassa valkoinen neliö, jossa on vihreä viisisakarainen tähti – hyväksyttiin ensimmäisessä Esperanton maailmankongressissa Boulogne-sur-Merissä Ranskassa vuonna 1905. Vihreä on perinteisesti toivon väri, ja tähden viisi sakaraa kuvaavat viittä maanosaa. Innokkaita puhujia kutsutaan leikillisesti jopa nimellä verduloj – ”vihreät”; lue lisää lipusta ja tunnuksista.
Usein kysyttyä
Tuleeko adjektiivi substantiivin edelle vai jälkeen?
Kumpi tahansa käy. Bela tago ja tago bela tarkoittavat samaa, mutta edellä se on tavallisempi. Päätteet näyttävät, mikä sana on mikin, joten sanajärjestys on vapaa.
Ovatko adjektiivi ja substantiivi aina yhtäpitäviä?
Ovat. Adjektiivi saa -j:n monikollisen substantiivin kanssa ja, kuten oppitunnissa 5 näet, -n:n, kun substantiivi saa -n:n. Omistussanat kuten mia noudattavat samaa sääntöä.
Miten sanotaan ”vanha” ihmisestä?
Suomen ”vanha” on esperantossa kaksi eri sanaa. Malnova on asioista: malnova urbo ”vanha kaupunki”. Ihmisistä ja eläimistä käytetään sanaa maljuna ”vanha”, joka on sanan juna ”nuori” vastakohta. Malnova amiko on ”vanha ystävä” siinä mielessä, että ystävyys on kestänyt monta vuotta.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.