Saluton-kurssi
Esperanton oppitunti 4: verbien preesens ja harrastukset
Yksi pääte preesensille, toinen sanakirjamuodolle – eikä ainuttakaan epäsäännöllistä verbiä.
Yksi asia kerrallaan: dialogi repliikki kerrallaan, uudet sanat äänen ja kuvien kera, yksi tehtävä per näkymä.
35 sanaa22 tehtävää~19 min
Tässä oppitunnissa opit, miten esperanton verbit toimivat. Preesensin pääte on -as jokaisessa persoonassa, ja sanakirjamuoto eli infinitiivi päättyy -i:hin. Viiden hyödyllisen verbin – ŝati ”pitää, tykätä”, voli ”haluta”, povi ”voida”, devi ”täytyä” ja preferi ”tehdä mieluummin” – avulla osaat kertoa työstäsi, opinnoistasi ja siitä, mitä tykkäät tehdä.
Vuoropuhelu
Ana ja Tomo viestittelevät arkipäivän iltapäivänä.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Tomo: Ana, kion vi faras nun? | Ana, mitä teet nyt? |
| Ana: Mi studas. Mi estas en la biblioteko. | Opiskelen. Olen kirjastossa. |
| Tomo: Kaj kio estas via fako? | Entä mikä on pääaineesi? |
| Ana: Biologio. Mi volas esti biologo. Kaj vi? Ĉu vi laboras hodiaŭ? | Biologia. Haluan olla biologi. Entä sinä? Oletko tänään töissä? |
| Tomo: Jes, mi laboras hejme. Mi estas programisto. | Olen, teen töitä kotona. Olen ohjelmoija. |
| Ana: Ĉu la laboro estas interesa? | Onko työ kiinnostavaa? |
| Tomo: Jes, ĝi estas interesa. Sed vespere mi preferas kuiri. | On, se on kiinnostavaa. Mutta illalla laitan mieluummin ruokaa. |
| Ana: Vi kuiras? Bonege! Mi ne povas kuiri. | Sinä laitat ruokaa? Mahtavaa! Minä en osaa kokata. |
| Tomo: Kaj kion vi ŝatas fari libertempe? | Entä mitä tykkäät tehdä vapaa-ajalla? |
| Ana: Mi ŝatas kanti. Mi kantas en koruso. | Tykkään laulaa. Laulan kuorossa. |
| Tomo: Mi ne kantas bone, sed mi ŝatas aŭskulti. | En laula hyvin, mutta tykkään kuunnella. |
| Ana: Do vi kuiras, kaj mi kantas. Perfekte! | Eli sinä kokkaat ja minä laulan. Täydellistä! |
| Tomo: Ha ha! Nun mi devas labori. Ĝis vespere! | Hah hah! Nyt minun täytyy tehdä töitä. Nähdään illalla! |
| Ana: Ĝis! Kaj mi devas studi. | Moikka! Ja minun täytyy opiskella. |
Tässä esiintyy kaksi pientä sanaa ennen omaa oppituntiaan. Ĉu tekee lauseesta kyllä/ei-kysymyksen, samaan tapaan kuin suomen -ko/-kö (oppitunti 7). Kion on sana kio ”mikä, mitä” objektin päätteen -n kanssa (oppitunti 5).
Uudet sanat
| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| fari | tehdä | kion vi faras? ”mitä teet?” |
| studi | opiskella | studento ”opiskelija” |
| labori | tehdä työtä, työskennellä | laboro ”työ” |
| kuiri | laittaa ruokaa, kokata | |
| kanti | laulaa | kanto ”laulu” |
| aŭskulti | kuunnella | |
| ŝati | pitää, tykätä | Mi ŝatas kanti. |
| voli | haluta | Mi volas esti biologo. |
| povi | voida, pystyä | myös ”osata”: Mi ne povas kuiri. |
| devi | täytyä, pitää | Mi devas labori. ”Minun täytyy tehdä töitä.” |
| preferi | pitää parempana | preferi kuiri ”kokata mieluummin” |
| biblioteko | kirjasto | |
| fako | ala, oppiaine, osasto | |
| biologio | biologia | biologo ”biologi” |
| programisto | ohjelmoija | -ist- = ammatti (oppitunti 10) |
| koruso | kuoro | myös ĥoro (oppitunti 1) |
| interesa | kiinnostava | |
| perfekte | täydellisesti; täydellistä! | |
| bonege | mahtavaa!, erinomaisesti | bone + -eg- ”todella” (oppitunti 10) |
| hejme | kotona | sanasta hejmo ”koti” |
| vespere | illalla | sanasta vespero ”ilta” |
| libertempe | vapaa-ajalla | sanoista libera tempo ”vapaa aika” |
| hodiaŭ | tänään | |
| do | siis, eli | |
| ĉu | (tekee kyllä/ei-kysymyksen) | oppitunti 7 |
-ist- tarkoittaa ammattia tai toimea: programisto on ihminen, joka ohjelmoi työkseen.
- program·ist·oohjelmoijatällä oppitunnilla
- instru·ist·oopettaja
- kuir·ist·okokki
Kielioppi
Preesens: -as kaikille
Preesensissä jokaisen verbin pääte on -as persoonasta riippumatta. Suomessa verbi taipuu kuudessa persoonassa (teen, teet, tekee…), esperantossa ei lainkaan. Epäsäännöllisiä verbejä ei ole – ei edes esti ”olla”. Koko järjestelmä on sivulla verbit.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| mi laboras | minä teen työtä |
| vi laboras | sinä teet työtä, te teette työtä |
| li / ŝi laboras | hän tekee työtä |
| ni laboras | me teemme työtä |
| ili laboras | he tekevät työtä |
Mi laboras tarkoittaa sekä ”teen työtä” että ”olen parhaillaan töissä”. Esperanto ei tarvitse erillistä kestomuotoa, aivan kuten ei suomikaan.
Infinitiivi: -i
Infinitiivi päättyy -i:hin: labori ”tehdä työtä”, kuiri ”kokata”, esti ”olla”. Sanakirjoissa verbit ovat tässä muodossa, samoin kuin suomen sanakirjoissa ”tehdä” tai ”laulaa”. Preesens saadaan vaihtamalla -i päätteeseen -as: kanti → kantas.
Verbi + infinitiivi
Verbien ŝati, voli, povi, devi ja preferi jälkeen toinen verbi on infinitiivissä, aivan kuten suomessa: ”haluan oppia”.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Mi ŝatas kanti. | Tykkään laulaa. |
| Mi volas esti biologo. | Haluan olla biologi. |
| Mi ne povas kuiri. | En osaa kokata. |
| Mi devas labori. | Minun täytyy tehdä töitä. |
| Vespere mi preferas kuiri. | Illalla kokkaan mieluummin. |
Kaksi eroa suomeen kannattaa huomata. Povi kattaa sekä ”voida” että usein myös ”osata”. Devi on tavallinen verbi, jonka subjekti on perusmuodossa: suomen ”minun täytyy” on esperantoksi yksinkertaisesti mi devas. Kielto tehdään laittamalla ne kielletyn verbin eteen: Mi ne povas kuiri.
Ajan ja paikan adverbit: -e
Pääte -e tekee sanasta adverbin, joka kertoo miten, milloin tai missä. Siinä missä suomi käyttää sijapäätettä (illalla, aamulla, kotona), esperanto käyttää aina samaa päätettä: sanasta vespero ”ilta” tulee vespere ”illalla”, sanasta hejmo ”koti” hejme ”kotona”. Sivulla adverbit on paljon lisää.
| Substantiivi | Adverbi |
|---|---|
| mateno – aamu | matene – aamulla |
| vespero – ilta | vespere – illalla |
| hejmo – koti | hejme – kotona |
| libera tempo – vapaa aika | libertempe – vapaa-ajalla |
Harjoitukset
Kulttuurinurkka
Esperantolla on oma musiikkielämänsä. Floréal Martorellin vuonna 1990 Toulousen lähelle Ranskaan perustama levy-yhtiö Vinilkosmo julkaisee esperantonkielistä rockia, folkia, poppia, metallia ja hiphopia. Tunnettuja nimiä ovat ruotsalainen rockyhtye Persone (perustettu 1986), friisiläinen folkyhtye Kajto ja ranskalainen laulaja JoMo. Lisää yhtyeitä, elokuvia ja radiota löydät sivulta musiikki ja elokuvat.
Usein kysyttyä
Miten sanotaan esperantoksi ”olen tekemässä työtä”?
Yksinkertaisesti Mi laboras. -as-muoto tarkoittaa sekä ”teen työtä” että ”olen parhaillaan tekemässä työtä”. Asiayhteys kertoo, kumpaa tarkoitat.
Onko esperantossa epäsäännöllisiä verbejä?
Ei ole. Jokainen verbi saa samat päätteet, myös esti ”olla”: estas, estis, estos. Mennyt ja tuleva aika tulevat oppitunnissa 6.
Mitä eroa on sanoilla ŝati ja ami?
Ŝati tarkoittaa ”pitää, tykätä”: Mi ŝatas kafon – ”Pidän kahvista”. Ami tarkoittaa ”rakastaa”: Mi amas vin – ”Rakastan sinua”. Huomaa, että ŝati ei vaadi suomen elatiivia (”kahvista”), vaan sen kohde saa objektin päätteen -n.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.