Saluton-kurssi
Esperanton oppitunti 6: mennyt ja tuleva aika, päivät
Vaihda yksi vokaali, niin liikut ajassa: laboris, laboras, laboros.
Yksi asia kerrallaan: dialogi repliikki kerrallaan, uudet sanat äänen ja kuvien kera, yksi tehtävä per näkymä.
53 sanaa22 tehtävää~23 min
Tässä oppitunnissa opit puhumaan menneestä ja tulevasta. Esperantossa on kolme aikamuodon päätettä – -is menneelle, -as nykyhetkelle ja -os tulevalle –, ja ne toimivat samoin jokaisessa verbissä. Opit myös viikonpäivät, sanat kuten hieraŭ ”eilen” ja morgaŭ ”huomenna” sekä sen, miten sanotaan ”maanantaina”.
Vuoropuhelu
Analla on uutisia. Hän soittaa Tomolle tiistai-iltana.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Ana: Tomo! Mi havas grandan novaĵon! | Tomo! Minulla on iso uutinen! |
| Tomo: Kio okazis? | Mitä on tapahtunut? |
| Ana: Hieraŭ mi aĉetis flugbileton. En Julio mi iros al la Universala Kongreso! | Eilen ostin lentolipun. Heinäkuussa lähden Esperanton maailmankongressiin! |
| Tomo: Vere? Bonege! | Oikeasti? Mahtavaa! |
| Ana: Kaj vi? Vi ankaŭ venos, ĉu ne? | Entä sinä? Sinäkin tulet, eikö niin? |
| Tomo: Mi ankoraŭ ne decidis. Mi devos peti feriojn. | En ole vielä päättänyt. Minun täytyy pyytää lomaa. |
| Ana: Vi devas veni! Ni finfine renkontiĝos! | Sinun on pakko tulla! Me tapaamme vihdoinkin! |
| Tomo: Vi pravas. Lundon mi parolos kun mia ĉefo. | Olet oikeassa. Maanantaina puhun pomoni kanssa. |
| Ana: Bone! Kaj kion vi faris dum la semajnfino? | Hyvä! Entä mitä teit viikonloppuna? |
| Tomo: Sabaton mi vizitis mian avinon. Dimanĉon mi dormis la tutan tagon! | Lauantaina kävin isoäitini luona. Sunnuntaina nukuin koko päivän! |
| Ana: Ha ha! Mi ne dormis multe. Mi kantis kun la koruso en du koncertoj. | Hah hah! Minä en nukkunut paljon. Lauloin kuoron kanssa kahdessa konsertissa. |
| Tomo: Kaj kion vi faros morgaŭ? | Entä mitä teet huomenna? |
| Ana: Morgaŭ mi havos ekzamenon pri biologio. Hodiaŭ mi devas studi! | Huomenna minulla on biologian tentti. Tänään minun täytyy opiskella! |
| Tomo: Bonŝancon! Mi skribos al vi lundon, post la renkontiĝo kun la ĉefo. | Onnea! Kirjoitan sinulle maanantaina, kun olen tavannut pomon. |
Ĉu ne? lauseen lopussa toimii kuin suomen ”eikö niin?” tai ”vai mitä?”.
Uudet sanat
| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| hieraŭ | eilen | |
| hodiaŭ | tänään | |
| morgaŭ | huomenna | |
| ankoraŭ ne | ei vielä | ankoraŭ ”yhä, vielä” |
| finfine | vihdoin, lopulta | |
| havi | olla jollakin, omistaa | Mi havas… ”Minulla on…” |
| aĉeti | ostaa | |
| iri | mennä | |
| okazi | tapahtua | |
| decidi | päättää | |
| peti | pyytää | |
| paroli | puhua | |
| viziti | käydä jonkun luona, vierailla | |
| dormi | nukkua | |
| skribi | kirjoittaa | |
| renkontiĝi | tavata (toisensa) | renkontiĝo ”tapaaminen” |
| pravi | olla oikeassa | Vi pravas. ”Olet oikeassa.” |
| novaĵo | uutinen | sanasta nova ”uusi” |
| flugbileto | lentolippu | flugi ”lentää” + bileto ”lippu” |
| ferioj | loma | yleensä monikossa; ferio ”vapaapäivä” |
| ekzameno | koe, tentti | |
| semajnfino | viikonloppu | semajno ”viikko” + fino ”loppu” |
| dum | aikana | |
| pri | jostakin, aiheesta | ekzameno pri biologio ”biologian tentti” |
| post | jälkeen | post la renkontiĝo ”tapaamisen jälkeen” |
| multe | paljon | Mi ne dormis multe. |
| tuta | koko | la tutan tagon ”koko päivän” |
| kongreso | kongressi | la Universala Kongreso ”Esperanton maailmankongressi” |
| bonŝancon! | onnea! |
-aĵ- tarkoittaa konkreettista asiaa: novaĵo on ”jotain uutta”, uutinen.
- nov·aĵ·ouutinentällä oppitunnilla
- trink·aĵ·ojuoma
- bel·aĵ·ojotain kaunista
Kielioppi
Kolme aikamuotoa, kolme päätettä
Esperanton verbeillä on yksi pääte kullekin aikamuodolle, sama kaikissa persoonissa. Vaihda -as päätteeseen -is, niin saat menneen ajan, tai päätteeseen -os, niin saat tulevan ajan. Lisää sivulla verbit.
| Infinitiivi | Mennyt -is | Nykyhetki -as | Tuleva -os |
|---|---|---|---|
| esti – olla | estis – oli | estas – on | estos – on (huomenna) |
| labori – tehdä työtä | laboris – teki työtä | laboras – tekee työtä | laboros – tekee työtä (huomenna) |
| iri – mennä | iris – meni | iras – menee | iros – menee (huomenna) |
| havi – olla jollakin | havis – minulla oli | havas – minulla on | havos – minulla on (huomenna) |
-is-muoto vastaa suomen imperfektiä, perfektiä ja pluskvamperfektiä: ”tein”, ”olen tehnyt”, ”olin tehnyt”. Mi jam manĝis tarkoittaa ”Olen jo syönyt”.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Hieraŭ mi aĉetis flugbileton. | Eilen ostin lentolipun. |
| Mi ankoraŭ ne decidis. | En ole vielä päättänyt. |
| En Julio mi iros al la kongreso. | Heinäkuussa menen kongressiin. |
| Morgaŭ mi havos ekzamenon. | Huomenna minulla on tentti. |
Suomessa ei ole futuuria – esperantossa on
Suomalaiselle tämä on oppitunnin tärkein asia. Suomessa tulevasta puhutaan preesensillä: ”Huomenna menen kongressiin”, ja sana ”huomenna” kertoo ajan. Esperantossa tulevaisuuteen viittaava verbi saa normaalisti päätteen -os, vaikka lauseessa olisi jo morgaŭ: Morgaŭ mi iros al la kongreso. Suunnitelmistakin puhutaan -os-muodolla: En Julio mi iros al la kongreso. Kun käännät suomesta, kysy siis aina: tapahtuuko tämä myöhemmin? Jos tapahtuu, käytä päätettä -os.
Aikasanat
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| antaŭhieraŭ | toissapäivänä |
| hieraŭ | eilen |
| hodiaŭ | tänään |
| morgaŭ | huomenna |
| postmorgaŭ | ylihuomenna |
| nun | nyt |
| baldaŭ | pian |
| jam | jo |
| ankoraŭ | yhä, vielä; ankoraŭ ne – ei vielä |
| poste | myöhemmin, sen jälkeen |
Viikonpäivät
Viikonpäivät ovat substantiiveja, ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, aivan kuten suomessa. Sivulla päivät ja kuukaudet ovat myös kuukaudet ja päivämäärät.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| lundo | maanantai |
| mardo | tiistai |
| merkredo | keskiviikko |
| ĵaŭdo | torstai |
| vendredo | perjantai |
| sabato | lauantai |
| dimanĉo | sunnuntai |
”Maanantaina” ja ”maanantaisin”
”Maanantaina” sanotaan joko -n:llä tai prepositiolla en: lundon tai en lundo. Adverbi lunde tarkoittaa ”maanantaisin” – joka maanantai tai jonakin maanantaina. Ero on sama kuin suomen ”maanantaina” ja ”maanantaisin”. Sama -n kertoo myös, kuinka kauan jokin kestää: la tutan tagon ”koko päivän” – ja suomessakin kestoa ilmaiseva ”koko päivän” päättyy -n:ään.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Lundon mi parolos kun la ĉefo. | Maanantaina puhun pomon kanssa. |
| Sabate mi kantas en koruso. | Lauantaisin laulan kuorossa. |
| Mi dormis la tutan tagon. | Nukuin koko päivän. |
Harjoitukset
Kulttuurinurkka
Esperanton laajimmin juhlittu juhlapäivä on Zamenhofin päivä, 15. joulukuuta – kielen luojan syntymäpäivä; hän syntyi vuonna 1859 Białystokissa. 1920-luvulta lähtien se on ollut myös esperantokirjan päivä, jolloin puhujat ostavat tai lahjoittavat esperantonkielisen kirjan. Paikalliset kerhot kokoontuvat esitelmiin, illallisille tai syntymäpäiväkakun ääreen. Lue lisää Zamenhofin päivästä.
Usein kysyttyä
Miten sanotaan esperantoksi ”olen tehnyt”?
Yleensä tavallisella menneellä ajalla: Mi jam manĝis – ”Olen jo syönyt”. Partisiipeilla muodostettuja yhdistettyjä muotoja on olemassa, mutta niitä tarvitaan harvoin; näet ne lyhyesti oppitunnissa 12.
Kirjoitetaanko viikonpäivät esperantossa isolla?
Ei. Viikonpäivät kirjoitetaan pienellä: lundo, sabato. Kuukausien nimet on perinteisesti kirjoitettu isolla – Julio –, ja kielioppiteos PMEG suosittaa tätä, vaikka monet kirjoittavat ne nykyään pienellä, kuten suomessa.
Miten sanotaan ”ensi viikolla” ja ”viime viikolla”?
La venontan semajnon on ”ensi viikolla” ja la pasintan semajnon ”viime viikolla”. Molemmat saavat -n:n, koska ne kertovat, milloin jokin tapahtuu.
Lähteet
- Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 6, verbit)
- PMEG: IS (mennyt aika)
- PMEG: Venonta tempo – OS-finaĵo (tuleva aika)
- PMEG: N-finaĵo por tempopunkto (lundon)
- PMEG: Bazaj reguloj por E-vortoj (lunde, matene)
- PMEG: Majuskloj ĉe propraj nomoj (kuukaudet ja viikonpäivät)
- Wikipedia: Zamenhof Day
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.