Saluton-kurssi
Esperanton oppitunti 5: akkusatiivi -n, ruoka ja juoma
Yksi kirjain, -n, näyttää, kuka tekee mitä kenellekin – ja antaa sinun järjestää sanat lähes miten tahansa.
Yksi asia kerrallaan: dialogi repliikki kerrallaan, uudet sanat äänen ja kuvien kera, yksi tehtävä per näkymä.
29 sanaa24 tehtävää~19 min
Tässä oppitunnissa opit esperanton kuuluisimman päätteen: -n. Se merkitsee objektia – sitä, minkä joku näkee, syö, juo, haluaa tai valmistaa: Mi vidas la katon – ”Näen kissan”. Koska -n näyttää objektin, sanajärjestystä voi muuttaa merkityksen muuttumatta. Samalla opit parikymmentä ruoka- ja juomasanaa.
Vuoropuhelu
Videopuhelu illallisaikaan Krakovassa – ja lounasaikaan São Paulossa.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Ana: Saluton, Tomo! Kion vi faras? | Hei, Tomo! Mitä teet? |
| Tomo: Mi kuiras la vespermanĝon. Kaj vi? | Laitan illallista. Entä sinä? |
| Ana: Mi manĝas mian tagmanĝon: rizon, fazeolojn kaj salaton. | Syön lounastani: riisiä, papuja ja salaattia. |
| Tomo: Mmm, bongusta tagmanĝo! Mi kuiras fungan supon, kiel mia avino. | Mmm, maukas lounas! Minä teen sienikeittoa, kuten isoäitini. |
| Tomo: Ho, mi vidas la katon! Saluton, Kafo! | Oi, näen kissan! Hei, Kafo! |
| Ana: Jes. Kafo ŝatas rizon, sed ne fazeolojn! | Niin. Kafo tykkää riisistä mutta ei pavuista! |
| Tomo: Kaj kion vi trinkas? | Entä mitä juot? |
| Ana: Mi trinkas kafon. | Juon kahvia. |
| Tomo: Kafon aŭ Kafon? | Kahvia vai Kafo-kissaa? |
| Ana: Ha ha! La trinkaĵon, kompreneble, ne la katon! | Hah hah! Juomaa tietysti, en kissaa! |
| Tomo: Mi trinkas teon kun citrono. | Minä juon teetä sitruunan kanssa. |
| Ana: Kaj la supon vi manĝas kun pano? | Ja keiton syöt leivän kanssa? |
| Tomo: Kompreneble! Supon sen pano mi ne manĝas! | Tietysti! Keittoa ilman leipää en syö! |
| Ana: Nun mi volas supon! | Nyt minä haluan keittoa! |
| Tomo: Do vi devas veni al Krakovo! | Sitten sinun täytyy tulla Krakovaan! |
Huomaa vitsi: kafon ”kahvia” ja Kafon ”Kafoa (kissaa)” kuulostavat samalta. Molemmat saavat -n:n, koska molemmat ovat verbin trinkas objekteja.
Uudet sanat
| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| vidi | nähdä | |
| manĝi | syödä | manĝo ”ateria” |
| trinki | juoda | trinkaĵo ”juoma” |
| veni | tulla | |
| tagmanĝo | lounas | tago ”päivä” + manĝo ”ateria” |
| vespermanĝo | illallinen, päivällinen | vespero + manĝo |
| matenmanĝo | aamiainen | mateno + manĝo |
| rizo | riisi | |
| fazeolo | papu | yleensä monikossa: fazeoloj |
| salato | salaatti | |
| supo | keitto | |
| fungo | sieni | funga supo ”sienikeitto” |
| pano | leipä | |
| fromaĝo | juusto | |
| pomo | omena | terpomo ”peruna” (”maaomena”) |
| kafo | kahvi | |
| teo | tee | |
| akvo | vesi | |
| lakto | maito | |
| citrono | sitruuna | |
| bongusta | maukas, herkullinen | bona + gusto ”maku” |
| kun | kanssa | |
| sen | ilman | |
| aŭ | tai, vai | |
| kompreneble | tietysti |
-ebl- tarkoittaa ”joka voidaan tehdä” (vrt. suomen -ttava, -ttävä): komprenebla on ”ymmärrettävä”, ja kompreneble tarkoittaa ”tietysti”, sanatarkasti ”ymmärrettävästi”.
- kompren·ebl·etietystitällä oppitunnilla
- manĝ·ebl·asyötävä
- vid·ebl·anäkyvä
Kielioppi
Mitä -n tekee
Pääte -n merkitsee objektia eli sitä henkilöä tai asiaa, johon teko kohdistuu. Subjektilla – tekijällä – ei ole -n:ää. Kaikki säännöt ovat sivulla akkusatiivi.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Tomo vidas la katon. | Tomo näkee kissan. |
| La kato vidas Tomon. | Kissa näkee Tomon. |
| Ana trinkas kafon. | Ana juo kahvia. |
| Mi volas supon. | Haluan keittoa. |
Pronominitkin saavat -n:n: min ”minut”, vin ”sinut, teidät”, lin ”hänet (miehen)”, ŝin ”hänet (naisen)”, ĝin ”sen”, nin ”meidät”, ilin ”heidät, ne”. La kato vidas min – ”Kissa näkee minut”. Kysymyssanatkin saavat sen: Kion vi trinkas? – ”Mitä juot?”
-n ja suomen objekti
Suomalaiselle -n on samaan aikaan tuttu ja petollinen.
- Tuttua: suomen kokonaisobjekti päättyy yksikössä usein juuri -n:ään: ”Tomo näkee kissan” – Tomo vidas la katon, ”näen Anan” – Mi vidas Anan.
- Partitiivia ei ole. Suomessa objekti on usein partitiivissa: ”juon kahvia”, ”syön leipää”, ”en näe kissaa”. Esperantossa objekti saa aina saman päätteen -n: Mi trinkas kafon, Mi manĝas panon, Mi ne vidas la katon.
- Genetiiviä ei ole. Suomen -n merkitsee myös omistusta (”kissan ruoka”), esperanton -n ei koskaan. Omistus ilmaistaan prepositiolla de: la manĝaĵo de la kato ”kissan ruoka”.
- Viidentoista sijan tilalla kaksi muotoa. Esperantossa on vain perusmuoto ja -n-muoto. Suomen muiden sijojen tehtävät hoitavat prepositiot: kun pano ”leivän kanssa”, sen pano ”ilman leipää”, en la urbo ”kaupungissa”.
-n monikossa ja adjektiiveissa
Kun objekti on monikossa, -n tulee -j:n jälkeen: -ojn. Objektia kuvaavat adjektiivit ja omistussanat saavat myös -n:n – samaan tapaan kuin suomessa ”punaisen omenan” taipuu kokonaan.
| Subjektimuoto | Objektimuoto |
|---|---|
| fazeoloj | fazeolojn |
| mia tagmanĝo | mian tagmanĝon |
| funga supo | fungan supon |
| ruĝaj pomoj | ruĝajn pomojn |
Sanajärjestys on joustava
Koska -n merkitsee objektin, sen voi siirtää muuttamatta sitä, kuka tekee mitä. Tavallinen järjestys on subjekti – verbi – objekti, kuten suomessakin. Objekti alussa saa painoa, kuten Tomon lauseessa Supon sen pano mi ne manĝas! Suomalaiselle tämä on luontevaa, koska suomessakin sijapäätteet sallivat vapaan järjestyksen: ”Kissan näkee Tomo”. Katso sanajärjestys.
Kolmessa ensimmäisessä lauseessa alla nuoli osoittaa aina sanaan, jossa on -n, missä se sitten onkin: Tomo näkee kissan. Ensimmäinen on tavallinen järjestys. Kaksi muuta nostavat sanan la katon alkuun: La katon vidas Tomo korostaa, että kissan näkee juuri Tomo eikä joku muu, ja La katon Tomo vidas korostaa, että Tomo näkee nimenomaan kissan eikä jotain muuta. Viimeisessä lauseessa -n on siirtynyt sanaan Tomon, joten nyt kissa katsoo Tomoa.
Tomo subjekti vidas verbi la katon objekti
La katon objekti vidas verbi Tomo subjekti
La katon objekti Tomo subjekti vidas verbi
Tomo näkee kissan.
La kato subjekti vidas verbi Tomon objekti
Kissa näkee Tomon.
Kun -n:ää ei tule
- Verbin esti jälkeen. La kato estas Kafo – kissa ja Kafo ovat sama asia, joten objektia ei ole. Suomessakin sanotaan ”Kissa on Kafo”, ei ”Kafon”.
- Preposition jälkeen. kun pano ”leivän kanssa”, sen fazeoloj ”ilman papuja”. Yksi suuntaa ilmaiseva poikkeus tulee oppitunnissa 9.
Miksi saluton ja bonan tagon päättyvät -n:ään
Nämä tervehdykset ovat sanomatta jätetyn verbin objekteja: (Mi deziras al vi) bonan tagon – ”(Toivotan sinulle) hyvää päivää”. Suomessa samassa paikassa on partitiivi, esperantossa -n. Saluton on lyhennelmä lauseesta (Mi donas al vi) saluton – ”(Annan sinulle) tervehdyksen”. Siksi bona muuttuu muotoon bonan, tago muotoon tagon ja saluto ”tervehdys” muotoon saluton. Dankon ”kiitos” toimii samoin.
Harjoitukset
Kulttuurinurkka
Esperanton puhujat syövät usein yhdessä kotona. Nuorisojärjestö TEJOn vuodesta 1974 ylläpitämässä ilmaisessa majoitusverkostossa Pasporta Servo on yli 2 400 majoittajaa 121 maassa. Vieraat yöpyvät ilmaiseksi ja puhuvat isäntiensä kanssa esperantoa – usein illallispöydässä. Katso, missä esperantoa puhutaan.
Usein kysyttyä
Miksi esperantossa on akkusatiivi?
Se näyttää objektin selvästi, joten sanajärjestystä voi muuttaa korostuksen vuoksi muuttamatta sitä, kuka tekee mitä. Fundamento (1905) määrittelee sen säännössä 2: akkusatiivi muodostetaan lisäämällä nominatiiviin -n.
Ymmärretäänkö minua, jos unohdan -n:n?
Yleensä kyllä, asiayhteydestä. Joskus -n kuitenkin muuttaa merkityksen: La hundo ĉasas la katon tarkoittaa ”Koira jahtaa kissaa”, mutta La hundon ĉasas la kato tarkoittaa ”Kissa jahtaa koiraa”.
Saavatko nimet -n:n?
-o:hon päättyvät nimet, kuten Tomo tai Kafo, saavat -n:n kuten mikä tahansa substantiivi: Mi vidas Tomon. PMEG:n mukaan muuhun vokaaliin päättyvä nimi voi saada -n:n suoraan – Mi vidas Anan – tai olla ilman sitä, kun merkitys on selvä.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.