Esperanton oppitunti 7: kysymykset, ĉu ja ki-sanat

Q: Mitä eroa on sanoilla kio ja kiu?

Kio kysyy asiaa yleisesti: Kio estas tio? – ”Mikä tuo on?”. Kiu kysyy henkilöä tai yhtä useasta vaihtoehdosta: Kiu libro? – ”Mikä kirja?” tai ”Kumpi kirja?”.

Q: Miten vastaan kieltävään kysymykseen?

Kokonaisella lauseella. Kysymykseen Ĉu vi ne volas kafon? – ”Etkö halua kahvia?” – puhujat ymmärtävät jes ja ne eri tavoin, joten sano Jes, mi volas tai Ne, mi ne volas. Suomalaisen tapa vastata verbillä (”Haluan.” – ”En halua.”) on tässä juuri oikea ajatus.

Tässä oppitunnissa opit kysymään. Laita ĉu väitelauseen alkuun, niin siitä tulee kyllä/ei-kysymys – sanajärjestys ei muutu, eikä verbiin tarvitse lisätä mitään. Kaikkea muuta varten on kysymyssanoja, jotka kaikki alkavat ki-:llä: kio ”mikä”, kiu ”kuka”, kie ”missä”, kiam ”milloin”, kial ”miksi”, kiel ”miten” ja kiom ”kuinka paljon”. Opit myös vastaamaan sanoilla jes, ne ja ĉar ”koska”.

Vuoropuhelu

On heinäkuu. Tomo on saapunut kongressikaupunkiin eikä löydä kongressipaikkaa. Hän näkee naisen, jolla on rintapielessään vihreä tähti.

Esperanto	Suomi
Tomo: Pardonu, ĉu vi parolas Esperanton? Mi vidas vian verdan stelon.	Anteeksi, puhutko esperantoa? Näen vihreän tähtesi.
Keiko: Jes, kompreneble! Ĉu vi venas al la kongreso?	Kyllä, tietysti! Oletko tulossa kongressiin?
Tomo: Jes. Sed kio estas la adreso de la kongresejo?	Olen. Mutta mikä on kongressipaikan osoite?
Keiko: Ne gravas, mi ankaŭ iras tien. Kiel vi nomiĝas?	Ei se mitään, minäkin menen sinne. Mikä sinun nimesi on?
Tomo: Mi nomiĝas Tomo. Kaj vi?	Nimeni on Tomo. Entä sinun?
Keiko: Mi estas Keiko, el Japanio.	Olen Keiko, Japanista.
Tomo: Kiam vi alvenis?	Milloin saavuit?
Keiko: Hieraŭ. La flugo estis tre longa! Kaj de kie vi venas?	Eilen. Lento oli tosi pitkä! Entä mistä sinä tulet?
Tomo: El Pollando. Kiom longe vi lernas Esperanton?	Puolasta. Kuinka kauan olet opiskellut esperantoa?
Keiko: De dek jaroj. Kaj vi?	Kymmenen vuotta. Entä sinä?
Tomo: Nur de naŭ monatoj.	Vasta yhdeksän kuukautta.
Keiko: Vi parolas tre bone! Kial vi lernas ĝin?	Puhut tosi hyvin! Miksi opiskelet sitä?
Tomo: Ĉar mi ŝatas lingvojn… kaj ĉar mia amikino Ana estas ĉi tie.	Koska pidän kielistä… ja koska ystäväni Ana on täällä.
Ana: Tomo! Ĉu vere estas vi?	Tomo! Oletko se todella sinä?
Tomo: Ana! Finfine!	Ana! Vihdoinkin!
Keiko: Ho, do ŝi estas la fama Ana! Kiu volas kafon?	Ai, hän on siis se kuuluisa Ana! Kuka haluaa kahvia?

Kiom longe vi lernas…? on preesensissä, koska oppiminen jatkuu yhä. Suomessa käytetään tällöin perfektiä (”kuinka kauan olet opiskellut”), esperantossa preesensiä. De + ajanjakso tarkoittaa ”jo … ajan, ja yhä jatkuu”: Mi lernas Esperanton de naŭ monatoj – ”Olen opiskellut esperantoa yhdeksän kuukautta”.

Uudet sanat

Esperanto	Suomi	Huomautus
ĉu	(kyllä/ei-kysymyksen sana); -ko, -kö; onko
kio	mikä, mitä	objektina kion
kiu	kuka; mikä, kumpi	objektina kiun ”kenet”
kie	missä	de kie ”mistä”
kiam	milloin
kial	miksi
kiel	miten, kuinka	Kiel vi nomiĝas?
kiom	kuinka paljon, kuinka monta	kiom longe ”kuinka kauan”
ĉar	koska
pardonu	anteeksi	sanasta pardoni ”antaa anteeksi”
paroli	puhua	oppitunti 6; paroli Esperanton
lerni	oppia, opetella	kielen opiskelusta myös ”opiskella”
nomiĝi	olla nimeltään	Mi nomiĝas Tomo.
alveni	saapua	al ”-lle” + veni ”tulla”
stelo	tähti	la verda stelo ”vihreä tähti”
adreso	osoite
kongreso	kongressi	kongresejo ”kongressipaikka”
flugo	lento
jaro	vuosi
monato	kuukausi
lingvo	kieli
amikino	(naispuolinen) ystävä	amiko + -in-
fama	kuuluisa
nur	vain, vasta
tien	sinne	oppitunti 9

Oppitunnin sanan osa

-iĝ-tulla joksikin

-iĝ- tarkoittaa ”tulla joksikin, muuttua”: nomiĝi on ”olla nimeltään”, sanatarkasti ”tulla nimetyksi”.

nom·iĝ·iolla nimeltääntällä oppitunnilla
edz·iĝ·imennä naimisiin
ruĝ·iĝ·ipunastua

Kielioppi

Kyllä/ei-kysymykset: ĉu

Kyllä/ei-kysymys tehdään laittamalla ĉu lauseen alkuun. Mikään muu ei muutu. Ĉu tekee saman työn kuin suomen kysymysliite -ko/-kö: ”puhut” → ”puhutko”, vi parolas → ĉu vi parolas. Kaikki säännöt ovat sivulla kysymykset ja kielto.

Väitelause	Kysymys
Vi parolas Esperanton. – Puhut esperantoa.	Ĉu vi parolas Esperanton? – Puhutko esperantoa?
Ana estas ĉi tie. – Ana on täällä.	Ĉu Ana estas ĉi tie? – Onko Ana täällä?
Vi alvenis hieraŭ. – Saavuit eilen.	Ĉu vi alvenis hieraŭ? – Saavuitko eilen?

Vastaa sanalla jes tai ne, mieluiten lyhyen lauseen kanssa: Jes, mi parolas. / Ne, mi ne parolas. Suomalainen vastaa usein toistamalla verbin (”Puhutko? – Puhun.”); esperantossa sano jes ja lisää verbi halutessasi. Vahvistusta pyydetään lisäämällä loppuun ĉu ne?: Vi venos, ĉu ne? – ”Sinä tulet, eikö niin?”

Seitsemän kysymyssanaa

Kaikki nämä sanat alkavat ki-:llä. Ne kuuluvat 45 sanan suurempaan perheeseen, korrelatiiveihin, jotka näet koko taulukkona oppitunnissa 11.

Sana	Merkitys	Esimerkki
kio	mikä, mitä (asia)	Kio okazis? – Mitä tapahtui?
kiu	kuka; mikä, kumpi	Kiu volas kafon? – Kuka haluaa kahvia?
kie	missä	Kie estas la kongresejo? – Missä kongressipaikka on?
kiam	milloin	Kiam vi alvenis? – Milloin saavuit?
kial	miksi	Kial vi lernas Esperanton? – Miksi opiskelet esperantoa?
kiel	miten, kuinka	Kiel vi fartas? – Miten voit?
kiom	kuinka paljon, kuinka monta	Kiom kostas la kafo? – Paljonko kahvi maksaa?

Kun kysyt ”kuinka monta” substantiivin kanssa, lisää da: Kiom da lingvoj vi parolas? – ”Kuinka monta kieltä puhut?” Suomessa lukumäärän jälkeen tulee partitiivi (”monta kieltä”), esperantossa da ja tavallinen monikko. Da-sanan jälkeinen substantiivi ei koskaan saa -n:ää.

Kysymyssanat ja -n

Kun kysymyssana on objekti, se saa -n:n kuten substantiivikin: kio → kion, kiu → kiun. Suomessakin kysymyssana taipuu: ”kuka” → ”kenet”. Varo kuitenkin suomen partitiivia: ”Mitä tapahtui?” – tässä ”mitä” on subjekti, joten esperantossa se on Kio okazis? ilman -n:ää.

Esperanto	Suomi
Kion vi trinkas?	Mitä juot?
Kiun vi vidas?	Kenet näet?
Kiu vidas vin?	Kuka näkee sinut?

Vastaus kial-kysymykseen: ĉar

Kial? kysyy syytä, ja ĉar antaa sen: Kial vi lernas Esperanton? – Ĉar mi ŝatas lingvojn. – ”Miksi opiskelet esperantoa? – Koska pidän kielistä.”

Harjoitukset

Kulttuurinurkka

Kukaan ei tiedä tarkalleen, kuinka moni puhuu esperantoa. Vakavasti otettavat arviot vaihtelevat noin 60 000:sta (Svend Vendelbo Nielsen, 2017) noin kahteen miljoonaan (Sidney Culbertin kyselyt), ja maaliskuuhun 2020 mennessä noin 2,8 miljoonaa ihmistä oli aloittanut Duolingon esperantokurssin. Tomon keinolla on myös historiansa: vihreästä tähdestä tuli esperantistien tuntomerkki jo 1890-luvun alussa. Katso, kuinka moni puhuu esperantoa.

Usein kysyttyä

Voinko kysyä ilman ĉu-sanaa?

Puheessa pelkkä nouseva intonaatio voi tehdä kysymyksen, kuten Anan Vi kuiras? oppitunnissa 4. Kirjoituksessa ĉu tekee kysymyksen selväksi, ja se on vakiintunut tapa.

Mitä eroa on sanoilla kio ja kiu?

Kio kysyy asiaa yleisesti: Kio estas tio? – ”Mikä tuo on?”. Kiu kysyy henkilöä tai yhtä useasta vaihtoehdosta: Kiu libro? – ”Mikä kirja?” tai ”Kumpi kirja?”.

Miten vastaan kieltävään kysymykseen?

Kokonaisella lauseella. Kysymykseen Ĉu vi ne volas kafon? – ”Etkö halua kahvia?” – puhujat ymmärtävät jes ja ne eri tavoin, joten sano Jes, mi volas tai Ne, mi ne volas. Suomalaisen tapa vastata verbillä (”Haluan.” – ”En halua.”) on tässä juuri oikea ajatus.

#Vuoropuhelu

#Uudet sanat

#Kielioppi

#Kyllä/ei-kysymykset: ĉu

#Seitsemän kysymyssanaa

#Kysymyssanat ja -n

#Vastaus kial-kysymykseen: ĉar

#Harjoitukset

#Kulttuurinurkka

#Usein kysyttyä

#Voinko kysyä ilman ĉu-sanaa?

#Mitä eroa on sanoilla kio ja kiu?

#Miten vastaan kieltävään kysymykseen?

#Lähteet