Esperanton oppitunti 11: pyynnöt, imperatiivi ja ehtotapa

Tässä oppitunnissa opit pyytämään asioita kohteliaasti. Pääte -u muodostaa käskyjä ja toiveita – Venu! ”Tule!”, Ni iru! ”Mennään!” –, ja bonvolu infinitiivin kanssa tarkoittaa ”ole hyvä ja…”. Pääte -us muodostaa konditionaalin: Mi ŝatus kafon ”Haluaisin kahvia”, Se mi povus, mi restus ”Jos voisin, jäisin”. Lopuksi näet korrelatiivien koko taulukon: 45 sanaa, jotka rakentuvat alkuosista ki-, ti-, i-, ĉi- ja neni-.

#Vuoropuhelu

Kongressin viimeinen ilta. Ana, Tomo ja Keiko syövät illallista pienessä ravintolassa.

#Uudet sanat

re-uudelleen, takaisin

re- tarkoittaa ”uudelleen” tai ”takaisin”: revidiĝi on ”nähdä toisensa uudelleen”, ja siitä tulee hyvästely Ĝis revido! ”Näkemiin!”.

• re·vid·iĝ·inähdä taas toisensatällä oppitunnilla
• re·leg·ilukea uudelleen
• re·far·itehdä uudelleen

#Kielioppi

#Imperatiivi: -u

Pääte -u ilmaisee käskyä, pyyntöä tai toivetta. Ilman sanaa vi se on suora käsky: Venu! ”Tule!” tai ”Tulkaa!”, Atendu! ”Odota!”. Sanan ni kanssa se tarkoittaa ”-taan, -tään”: Ni iru! ”Mennään!”. Sanojen li, ŝi tai ili kanssa se tarkoittaa ”tulkoon, menköön…”. Suomessa käskymuoto taipuu persoonan mukaan (tule, tulkaa, tulkoon), esperantossa -u on aina sama. Sivulla verbit ovat kaikki kuusi verbin päätettä.

-u-muoto tulee myös ke-sanan jälkeen, kun verbi ilmaisee halua tai pyyntöä: Mi volas, ke vi venu – ”Haluan, että tulet”. Suomessa sivulauseen verbi on tavallisessa muodossa, esperantossa -u-muodossa.

#Kohteliaat pyynnöt

Pelkkä käskymuoto voi kuulostaa töksähtävältä. Esperantossa sitä voi pehmentää kolmella helpolla tavalla.

Bonvolu on verbin bonvoli ”olla niin ystävällinen, että” -u-muoto (bona ”hyvä” + voli ”haluta”), ja suomen ”ole hyvä ja…” on rakenteeltaan lähes sama. Suomessa pyynnön perään sanotaan usein ”kiitos” (”Kahvi, kiitos”); esperantossa samaan paikkaan sopii mi petas. Kiitokseen Dankon! vastataan Ne dankinde! – ”Ei kestä!”. Lisää arkisia ilmauksia on sivulla perusfraasit.

Kohteliaat pyynnöt

Aseta sanat oikeaan järjestykseen.

1. Olkaa hyvä ja antakaa meille ruokalista.

   Sanat: doni al donu ni bonvolu la menuon

   Vastaus

   Bonvolu doni al ni la menuon.Myös oikein: Bonvolu doni la menuon al ni.

2. Voisitteko suositella jotain hyvää?

   Sanat: ion bongusta ĉu rekomendi vi bongustan povus

   Vastaus

   Ĉu vi povus rekomendi ion bongustan?

3. Odota, ole kiltti!

   Sanat: atendi mi atendu petas

   Vastaus

   Atendu, mi petas!Myös oikein: Mi petas, atendu!

#Konditionaali: -us

Pääte -us ilmaisee kuviteltua tai epätodellista, kuten suomen konditionaalin -isi-. Se on myös kohtelias tapa kertoa, mitä haluaa: Mi ŝatus ”Haluaisin”. Kun jos-lause koskee kuviteltua asiaa, molemmat verbit saavat päätteen -us – aivan kuten suomessa ”Jos voisin, jäisin”. Todellisista mahdollisuuksista käytetään tavallisia aikamuotoja: Se pluvos, mi restos hejme – ”Jos sataa, jään kotiin” (huomaa -os, sillä sade on tulevaisuudessa).

Käsky vai konditionaali?

Valitse oikea pääte.

1. Tule!

   Ven!

   Pääte: Ven-

   -as-us-u
   Vastaus

   Venu!

2. Mennään!

   Ni ir!

   Pääte: ir-

   -as-us-u
   Vastaus

   Ni iru!

3. Haluaisin kahvia.

   Mi ŝat kafon.

   Pääte: ŝat-

   -as-us-u
   Vastaus

   Mi ŝatus kafon.

4. Jos voisin, jäisin.

   Se mi 1pov, mi 2rest.

   Pääte: pov-

   1pov--as-us-u

   Pääte: rest-

   2rest--as-us-u
   Vastaus

   Se mi povus, mi restus.

5. Olkaa hyvä ja istuutukaa.

   Bonvol sidiĝi.

   Pääte: Bonvol-

   -as-us-u
   Vastaus

   Bonvolu sidiĝi.

#Kaikki kuusi verbin päätettä

Nyt osaat esperanton jokaisen verbin päätteen. Jokainen toimii samalla tavalla kaikissa verbeissä ja kaikissa persoonissa.

#Korrelatiivien taulukko

Oppitunnissa 7 opit seitsemän ki--alkuista kysymyssanaa. Ne kuuluvat 45 sanan taulukkoon. Jokainen sana yhdistää alkuosan (rivi) ja loppuosan (sarake), joten voit päätellä minkä tahansa taulukon sanan. Suomessakin kysymys- ja vastaussanat muodostavat sarjoja (missä – siellä – jossakin – kaikkialla – ei missään), mutta esperantossa sarja on täysin säännöllinen. Sivu korrelatiivit selittää jokaisen esimerkein.

ki- + -u = kiu

	-u kuka, mikä	-o asia	-a laji	-es kenen	-e paikka	-am aika	-al syy	-el tapa	-om määrä
ki- kysymys	kiu	kio	kia	kies	kie	kiam	kial	kiel	kiom
ti- tuo	tiu	tio	tia	ties	tie	tiam	tial	tiel	tiom
i- jokin	iu	io	ia	ies	ie	iam	ial	iel	iom
ĉi- jokainen	ĉiu	ĉio	ĉia	ĉies	ĉie	ĉiam	ĉial	ĉiel	ĉiom
neni- ei mikään	neniu	nenio	nenia	nenies	nenie	neniam	nenial	neniel	neniom

Lue sarake ylhäältä alas: kie ”missä”, tie ”siellä”, ie ”jossakin”, ĉie ”kaikkialla”, nenie ”ei missään”. -u- ja -a-loppuiset sanat saavat -j:n ja -n:n kuten adjektiivit: ĉiuj ”kaikki”, kiujn ”mitkä” (objektina). -o-loppuiset saavat vain -n:n: ion bongustan ”jotain hyvää”.

Ĉi ti--sanan edellä tai jäljessä tekee siitä lähellä olevaa osoittavan: tiu ”tuo”, ĉi tiu ”tämä”; tie ”siellä”, ĉi tie ”täällä”. Älä sekoita tätä ĉi-sanaa ĉi--riviin (”jokainen”): ĉiu tarkoittaa ”jokainen, kukin”. Huomaa myös, että neni--sana riittää yksinään kieltoon: Mi vidas neniun ”En näe ketään” – ilman sanaa ne.

Korrelatiivit

Yhdistä jokainen esperanton sana sen merkitykseen.

• • ĉiam
    Vastaus

    aina
  • neniam
    Vastaus

    ei koskaan
  • ie
    Vastaus

    jossakin
  • nenio
    Vastaus

    ei mitään
  • ĉiu
    Vastaus

    jokainen
  • tie
    Vastaus

    siellä

  Merkitykset: jossakin · siellä · ei mitään · ei koskaan · jokainen · aina

#Harjoitukset

Oppitunnin 11 harjoitukset

1. Mikä pääte tekee käskyn?

   -us-u-os
   Vastaus

   -u

2. Käännä sanan bonvolu avulla: ”Olkaa hyvä ja istuutukaa.”

   Vastaus

   Bonvolu sidiĝi

3. Mitä Mi ŝatus kafon tarkoittaa?

   ”Pidin kahvista.””Haluaisin kahvia.””Pidän kahvista.”
   Vastaus

   ”Haluaisin kahvia.”

4. Täydennä verbillä resti: Se mi havus tempon, mi ___ ĉi tie.

   Vastaus

   restus

5. Käännä: ”Mennään!”

   Vastaus

   Ni iru

6. Mikä sana tarkoittaa ”ei kukaan”?

   neniunenioneniam
   Vastaus

   neniu

7. Mikä sana tarkoittaa ”aina”?

   ĉiamiamtiam
   Vastaus

   ĉiam

8. Käännä: ”Voisitko auttaa minua?”

   Vastaus

   Ĉu vi povus helpi min / Ĉu vi povus min helpi / Ĉu vi povus helpi al mi

9. Mikä sana tarkoittaa ”jossakin”?

   ietieĉie
   Vastaus

   ie

10. Käännä: ”Odota!”

    Vastaus

    Atendu

TarkistaYritä uudelleen

Arvaa, mitä sana tarkoittaa

Valitse oikea vastaus.

1. Mitä redoni tarkoittaa?

   antaaantaa takaisinottaa
   Vastaus

   antaa takaisin

2. Mitä malhelpi tarkoittaa?

   estää, haitataauttaaapu
   Vastaus

   estää, haitata

3. Mitä aldoni tarkoittaa?

   lisätäantaaantaa takaisin
   Vastaus

   lisätä

#Kulttuurinurkka

Esperantotapahtumissa on yksi kirjoittamaton kohteliaisuussääntö: ei saa krokodili – ”krokotiilata” – eli vaihtaa omaan äidinkieleensä, kun muutkin voisivat osallistua keskusteluun esperantoksi. Kukaan ei tiedä varmasti, mistä sana on peräisin; Vikipedio kertoo useita tarinoita, muun muassa puisesta krokotiilista, jota käytettiin Andreo Csehin kielikursseilla. Kielenkäytön kysymyksissä Esperantoakatemia ylläpitää neuvontapalvelua Lingva Konsultejo.

#Usein kysyttyä

#Mitä eroa on ilmauksilla bonvolu ja mi petas?

Molemmat ovat kohteliaan pyynnön sanoja. Bonvolu tulee alkuun ja ottaa infinitiivin: Bonvolu atendi. Mi petas lisätään pyyntöön tai käskyyn: Atendu, mi petas.

#Miten sanotaan esperantoksi ”Tehdään…”?

Käytä sanaa ni ja päätettä -u: Ni iru! – ”Mennään!”, Ni manĝu! – ”Syödään!”. Samalla muodolla kysytään ehdotuksia: Kion ni faru? – ”Mitä tehtäisiin?”.

#Pitääkö kaikki 45 korrelatiivia opetella nyt?

Ei. Aloita ki--rivistä ja yleisimmistä sanoista: tio, ĉio, nenio, ĉiu, neniu, tie, ĉiam, neniam, iom. Kaavan avulla päättelet muut, kun tapaat ne.

#Lähteet

• Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 6, verbit)
• PMEG: U (imperatiivi)
• PMEG: US (konditionaali)
• PMEG: Tabelvortoj – bazaj reguloj (korrelatiivit)
• PMEG: Postpartoj kaj finaĵoj (korrelatiivien loppuosat)
• Vikipedio: Krokodili
• Akademio de Esperanto