Saluton-kurssi
Esperanton oppitunti 10: sananmuodostus ja liitteet
Opettele yksi juuri ja kourallinen liitteitä, niin sanavarastosi moninkertaistuu.
Yksi asia kerrallaan: dialogi repliikki kerrallaan, uudet sanat äänen ja kuvien kera, yksi tehtävä per näkymä.
38 sanaa24 tehtävää~20 min
Tässä oppitunnissa opit keinon, jolla esperanton sanavarasto kasvaa nopeasti: sanojen rakentamisen osista. Juuri, etu- tai jälkiliite ja pääte antavat uuden sanan, jonka ymmärrät ilman sanakirjaa: lern·ej·o ”oppia + paikka + substantiivi” = ”koulu”. Opit kahdeksan hyödyllisintä liitettä – mal-, -ej-, -ist-, -in-, -et-, -eg-, -ul- ja -an- – ja näet, miten yhdestä juuresta kasvaa kokonainen sanaperhe.
Vuoropuhelu
Kongressissa on peli-ilta. Juma, joka veti verkkoryhmää oppitunnissa 1, vetää sanaleikkiä.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Juma: Bonvenon al la vortludo! La reguloj estas simplaj: mi diras vorton, kaj vi faras novajn vortojn. | Tervetuloa sanaleikkiin! Säännöt ovat yksinkertaiset: minä sanon sanan, ja te teette siitä uusia sanoja. |
| Juma: La unua vorto: granda. Kio estas la malo? | Ensimmäinen sana: granda ”suuri”. Mikä on sen vastakohta? |
| Ana: Malgranda! | Pieni! |
| Juma: Ĝuste! Kaj tre, tre granda? | Oikein! Entä hyvin, hyvin suuri? |
| Tomo: Grandega! Kiel la kongresejo! | Valtava! Kuin kongressitalo! |
| Juma: Bonege. Nun: lerni. Kiel ni nomas la lokon, kie oni lernas? | Erinomaista. Nyt: lerni ”oppia”. Miksi kutsumme paikkaa, jossa opitaan? |
| Keiko: Lernejo! | Koulu! |
| Juma: Kaj la personon, kiu instruas tie? | Entä ihmistä, joka opettaa siellä? |
| Ana: Instruisto – aŭ instruistino, se ŝi estas virino. | Opettaja – tai instruistino, jos hän on nainen. |
| Juma: Perfekte! Kaj ni ĉiuj ĉi tie, ĉe la kongreso? | Täydellistä! Entä me kaikki täällä kongressissa? |
| Tomo: Ni estas kongresanoj! | Me olemme kongressilaisia! |
| Juma: Jes! Lasta vorto: domo. Kaj malgranda domo? | Kyllä! Viimeinen sana: domo ”talo”. Entä pieni talo? |
| Keiko: Dometo! | Pikkutalo! |
| Juma: Kaj persono, kiu estas juna? | Entä ihminen, joka on nuori? |
| Ana: Junulo! Kiel ni! | Nuori! Kuten me! |
| Juma: Ha ha! Gratulon – vi ĉiuj gajnis! | Hah hah! Onneksi olkoon – voititte kaikki! |
Kie ja kiu myös yhdistävät lauseen osia: la lokon, kie oni lernas – ”paikka, jossa opitaan”; la personon, kiu instruas – ”ihminen, joka opettaa”. Huomaa, että suomen passiivi (”opitaan”) on esperantossa usein oni + verbi: oni lernas.
Uudet sanat
| Esperanto | Suomi | Huomautus |
|---|---|---|
| vortludo | sanaleikki | vorto ”sana” + ludo ”leikki, peli” |
| regulo | sääntö | |
| simpla | yksinkertainen | |
| diri | sanoa | |
| malo | vastakohta | mal- sanana |
| loko | paikka | |
| oni | ihmiset, joku (yleisesti) | kie oni lernas ”jossa opitaan” |
| instrui | opettaa | lerni ”oppia” |
| persono | henkilö, ihminen | |
| virino | nainen | viro ”mies” |
| domo | talo | |
| juna | nuori | maljuna ”vanha (ihmisistä)” |
| lasta | viimeinen | |
| gajni | voittaa | |
| gratulon! | onneksi olkoon! | |
| se | jos | |
| lernejo | koulu | lern- + -ej- |
| instruisto | opettaja | instru- + -ist- |
| kongresano | kongressilainen, kongressin osallistuja | kongres- + -an- |
| dometo | pikkutalo, mökki | dom- + -et- |
| grandega | valtava | grand- + -eg- |
| junulo | nuori ihminen | jun- + -ul- |
| malsanulejo | sairaala | mal- + san- + -ul- + -ej- |
-an- tarkoittaa jäsentä tai asukasta: kongresano on kongressin osallistuja.
- kongres·an·okongressilainentällä oppitunnilla
- urb·an·okaupunkilainen
- sam·ide·an·oaatetoveri – näin esperantistit kutsuvat toisiaan
Kielioppi
Miten sananmuodostus toimii
Esperanton sana koostuu juuresta, mahdollisista liitteistä ja päätteestä. Pääte kertoo sanaluokan – -o substantiivi, -a adjektiivi, -e adverbi, -i verbi –, ja liitteet lisäävät merkitystä. Fundamento (sääntö 11) toteaa, että uudet sanat muodostetaan yhdistämällä olemassa olevia osia. Lue lisää sivulta sananmuodostus.
lernejokoulu
kongresanokongressilainen
malsanulejosairaala
Kahdeksan liitettä alkuun
Esperantossa on 10 virallista etuliitettä ja 31 jälkiliitettä. Nämä kahdeksan kattavat suuren osan arkisista sanoista. Katso täydelliset luettelot: etuliitteet ja jälkiliitteet.
| Liite | Merkitys | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| mal- | vastakohta | granda → malgranda ”pieni”; fermi ”sulkea” → malfermi ”avata” |
| -ej- | paikka jollekin | lerni → lernejo ”koulu”; kafo → kafejo ”kahvila” |
| -ist- | ammatti, asiantuntija | instrui → instruisto ”opettaja”; programo → programisto ”ohjelmoija” |
| -in- | naispuolinen | amiko → amikino ”naispuolinen ystävä”; instruisto → instruistino ”naisopettaja” |
| -et- | pieni, heikompi | domo → dometo ”pikkutalo, mökki”; ridi ”nauraa” → rideti ”hymyillä” |
| -eg- | suuri, voimakkaampi | granda → grandega ”valtava”; pluvo ”sade” → pluvego ”kaatosade” |
| -ul- | ihminen, jolla on jokin ominaisuus | juna → junulo ”nuori ihminen”; riĉa ”rikas” → riĉulo ”rikas ihminen” |
| -an- | jäsen, asukas | kongreso → kongresano ”kongressilainen”; urbo → urbano ”kaupunkilainen” |
Suomalaiselle tuttu ajatus
Suomikin rakentaa sanoja johtimilla, ja moni esperanton liite osuu yksiin suomalaisen johtimen kanssa. -ej- vastaa usein johdinta -la/-lä: kafejo ”kahvila”, manĝejo ”ruokala”, malsanulejo ”sairaala”. -an- vastaa johdinta -lainen/-läinen: urbano ”kaupunkilainen”, kongresano ”kongressilainen”. Ero on säännöllisyydessä: esperanton liite tarkoittaa aina samaa, se käy jokaisen juuren kanssa, jonka merkitykseen se sopii, eikä juuri koskaan muutu, toisin kuin suomen ”käsi → kädellinen”.
Vaihda pääte, vaihda sanaluokka
Sama juuri voi olla substantiivi, adjektiivi, adverbi tai verbi pelkästään päätettä vaihtamalla.
| Pääte | Sana | Merkitys |
|---|---|---|
| -o (substantiivi) | kanto | laulu |
| -i (verbi) | kanti | laulaa |
| -a (adjektiivi) | kanta | laulu-, laulava |
| -e (adverbi) | kante | laulaen |
Yksi juuri, kokonainen sanaperhe
Opettele juuri san- ”terve”, niin ymmärrät jo kokonaisen sanaperheen. Esperanton sanakirjamme näyttää jokaisen hakusanan osat ja sanaperheen.
| Sana | Merkitys |
|---|---|
| sana | terve |
| sano | terveys |
| malsana | sairas |
| malsano | sairaus |
| malsanulo | potilas, sairas ihminen |
| malsanulejo | sairaala |
| saniĝi | parantua |
Huomaa: esperanton sana ”terve” ei liity suomen sanaan ”sana” – esperantoksi ”sana” on vorto.
Jälkiliite -iĝ- sanassa saniĝi tarkoittaa ”tulla joksikin”: saniĝi on ”tulla terveeksi, parantua”. Objektin ottavaan verbiin lisättynä se tekee objektista subjektin: Juma komencas la ludon ”Juma aloittaa pelin” → La ludo komenciĝas ”Peli alkaa”. Suomessa sama ero on usein kahdessa eri verbissä: ”aloittaa – alkaa”, ”kääntää – kääntyä”. Olet jo tavannut sen sanoissa renkontiĝi, nomiĝi, komenciĝi ja turniĝi.
Liitteet voivat olla omia sanojaan
Koska liitteet ovat itsessään juuria, ne voivat saada päätteen ja muuttua sanoiksi: malo ”vastakohta”, ejo ”paikka”, eta ”pikkuruinen”, ega ”valtava”, ino ”naaras, nainen”. Erityisen yleinen on adverbi ege ”äärimmäisen”: ege bona – ”äärimmäisen hyvä”.
Harjoitukset
Kulttuurinurkka
Esperantolla on oma kirjallisuutensa, jota on kirjoitettu ja käännetty vuodesta 1887. Kirjailijat kuten Kálmán Kalocsay, Julio Baghy ja skotlantilainen runoilija William Auld kirjoittivat alkuperäistä runoutta ja romaaneja, ja Auld käänsi ”Taru sormusten herrasta” -teoksen (1995–97). Kukaan ei ole laskenut kaikkia esperantonkielisiä kirjoja; erään yleiskatsauksen mukaan nimekkeitä oli noin vuoteen 2000 mennessä noin 10 000. Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi esperantoksi vuonna 1964 Johan Edvard Leppäkosken kääntämänä. Tutustu esperanton kirjallisuuteen.
Usein kysyttyä
Montako liitettä esperantossa on?
Virallisia etuliitteitä on 10 ja virallisia jälkiliitteitä 31, ja lisäksi on kuusi partisiippien jälkiliitettä. Kaikkia ei tarvita kerralla; tämän oppitunnin kahdeksan kattavat suuren osan arkipuheesta.
Voinko keksiä omia sanoja?
Kyllä, tietyissä rajoissa. Jos yhdistelmä on selvä eikä yleistä sanaa ole jo olemassa, ihmiset ymmärtävät sen. Jos tunnettu sana on jo olemassa, käytä sitä: kaikki ymmärtävät sanan malsanulejo ”sairaala” (myös hospitalo esiintyy).
Onko malbona todella tavallinen sana ”huonolle”?
On. Malbona ”huono” on vakiintunut sana, samoin malgranda ”pieni”. Oppijoista mal--sanat tuntuvat aluksi oudoilta, mutta jokainen puhuja käyttää niitä.
Lähteet
- Fundamento de Esperanto – kielioppi englanniksi (sääntö 11, yhdyssanat)
- PMEG: Vortfarado – principoj (sananmuodostuksen periaatteet)
- PMEG: Prefiksoj (kymmenen etuliitettä)
- PMEG: Sufiksoj (31 jälkiliitettä)
- PMEG: MAL
- Universala Vortaro (Fundamento, 1905)
- Wikipedia: William Auld
- Wikipedia: Translations of The Lord of the Rings
- EBSCO Research Starters: Esperanto
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.