Fraasit
Perhe esperantoksi: äiti, isä ja kaikki sukulaiset
Yksi juuri sukulaista kohti, yksi jälkiliite ”naiselle” ja muutama etuliite antavat nimen jokaiselle sukupuun jäsenelle.
”Perhe” esperantoksi on familio, ”äiti” on patrino, ”isä” on patro ja ”vanhemmat” on gepatroj. Useimmat sukulaiset noudattavat samaa mallia: juuri nimeää miehen (frato ”veli”), jälkiliite -in- tekee siitä naisen (fratino ”sisar”) ja etuliite ge- nimeää molemmat yhdessä (gefratoj ”sisarukset”). Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Miten perhesanat muodostetaan
| Sananosa | Merkitys | Esimerkki | Suomi |
|---|---|---|---|
| juuri + -o | miespuolinen sukulainen | frato | veli |
| -in- | naispuolinen | fratino | sisar |
| ge- | molemmat sukupuolet yhdessä | gefratoj | sisarukset |
| bo- | avioliiton kautta sukua | bofrato | lanko |
| vic-, duon- | step-, puoli- | vicfrato, duonfrato | uusperheen velipuoli, velipuoli |
| pra- | yksi sukupolvi kauemmas | praavo | isoisoisä |
| -ĉj-, -nj- | hellittelynimi, mies / nainen | fraĉjo, franjo | veli, sisko |
Nämä ovat tavallisia etuliitteitä ja jälkiliitteitä; yleiset säännöt ovat sivulla sananmuodostus.
Sukulaiset sukupolvittain
Isovanhemmat, vanhemmat, sedät ja tädit
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| isoisä | avo | A-vo |
| isoäiti | avino | a-VI-no |
| isovanhemmat | geavoj | ge-A-voj |
| isä | patro | PA-tro |
| äiti | patrino | pa-TRI-no |
| vanhemmat | gepatroj | ge-PA-troj |
| eno, setä | onklo | ON-klo |
| täti | onklino | on-KLI-no |
| sedät ja tädit | geonkloj | ge-ON-kloj |
ReVo määrittelee onklo-sanan vanhemman veljeksi tai lankomieheksi (bofrato). Suomessa eno ja setä erotetaan sen mukaan, kumman vanhemman veli on kyseessä; esperanto ei tee eroa.
Oma sukupolvesi
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| veli | frato | FRA-to |
| sisar | fratino | fra-TI-no |
| sisarukset | gefratoj | ge-FRA-toj |
| serkku (mies) | kuzo | KU-zo |
| serkku (nainen) | kuzino | ku-ZI-no |
| serkut | gekuzoj | ge-KU-zoj |
| aviomies | edzo | ED-zo |
| vaimo | edzino | ed-ZI-no |
| aviopari | geedzoj | ge-ED-zoj |
Esperantossa ei ole erillisiä sanoja ”isosisaruksille” tai ”pikkusisaruksille”. PMEG neuvoo lisäämään tarvittaessa adjektiivin: pli aĝa fratino ”isosisko”, malpli aĝa frato ”pikkuveli”.
Lapset, lapsenlapset, veljen- ja sisarenlapset
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| poika | filo | FI-lo |
| tytär | filino | fi-LI-no |
| pojat ja tyttäret | gefiloj | ge-FI-loj |
| lapsi | infano | in-FA-no |
| kaksonen | ĝemelo | ĝe-ME-lo |
| veljenpoika, sisarenpoika | nevo | NE-vo |
| veljentytär, sisarentytär | nevino | ne-VI-no |
| veljen- ja sisarenlapset | genevoj | ge-NE-voj |
| pojanpoika, tyttärenpoika | nepo | NE-po |
| pojantytär, tyttärentytär | nepino | ne-PI-no |
| lapsenlapset | genepoj | ge-NE-poj |
Infano on neutraali ja sillä on ReVossa kaksi merkitystä: nuori ihminen noin 12-vuotiaaksi asti ja henkilön lapsi iästä riippumatta. Nevo on veljesi tai sisaresi lapsi, ja se eroaa yhdellä kirjaimella sanasta nepo ”lapsenlapsi (poika)”. Esperanto ei erottele isän- ja äidinpuolista, ja yksi sana nevo kattaa sekä veljen- että sisarenpojan.
Muita perheenjäsenten sanoja
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| sukulainen | parenco | pa-REN-co |
| perheenjäsen | familiano | fa-mi-li-A-no |
| orpo | orfo | OR-fo |
| kihlattu (mies / nainen) | fianĉo / fianĉino | fi-AN-ĉo / fi-an-ĈI-no |
| leski (mies / nainen) | vidvo / vidvino | VID-vo / vid-VI-no |
Naimisiinmeno on edziĝi (ReVo: tulla aviomieheksi tai puolisoksi), edziniĝi (tulla vaimoksi) ja geedziĝi (tulla aviopariksi).
Appivanhemmat: etuliite bo-
Bo- merkitsee avioliiton kautta tulevaa sukulaista. Se esiintyy lähinnä kolmessa juuressa ja niiden -in--muodoissa: bopatro, bofilo ja bofrato.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| appi, appiukko | bopatro | bo-PA-tro |
| anoppi | bopatrino | bo-pa-TRI-no |
| appivanhemmat | bogepatroj | bo-ge-PA-troj |
| vävy | bofilo | bo-FI-lo |
| miniä | bofilino | bo-fi-LI-no |
| lanko | bofrato | bo-FRA-to |
| käly | bofratino | bo-fra-TI-no |
PMEG:n mukaan bofrato kattaa puolisosi veljen, sisaruksesi aviomiehen ja puolisosi sisaren aviomiehen. Muille avioliiton kautta tuleville sukulaisille (eno, serkku, veljenpoika) käytetään normaalisti yksinkertaisia sanoja ilman bo-.
Uusperheen ja puolisukulaiset: vic- ja duon-
PMEG suosittelee vic- -etuliitettä vanhemman uudelleen avioitumisen synnyttämille sukulaisille ja duon- -etuliitettä vain todellisille puolisukulaisille, joilla on yksi yhteinen vanhempi.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| isäpuoli | vicpatro | vic-PA-tro |
| äitipuoli | vicpatrino | vic-pa-TRI-no |
| poikapuoli | vicfilo | vic-FI-lo |
| velipuoli (uusperhe) | vicfrato | vic-FRA-to |
| velipuoli (yksi yhteinen vanhempi) | duonfrato | du-on-FRA-to |
| sisarpuoli (yksi yhteinen vanhempi) | duonfratino | du-on-fra-TI-no |
Isoisovanhemmat ja esivanhemmat: pra-
Pra- siirtää sukulaisen yhden sukupolven kauemmas, taaksepäin tai eteenpäin ajassa. Toista sitä kerran jokaista lisäsukupolvea kohti.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| isoisoisä | praavo | pra-A-vo |
| isoisoäiti | praavino | pra-a-VI-no |
| isoisoisoisä | prapraavo | pra-pra-A-vo |
| isosetä, isoeno | praonklo | pra-ON-klo |
| lapsenlapsenlapsi (poika) | pranepo | pra-NE-po |
| esivanhemmat | prapatroj | pra-PA-troj |
Hellittelynimet: -ĉj- ja -nj-
Jälkiliite -ĉj- tekee hellittelynimiä miehille ja -nj- naisille. Säilytät juuren muutaman ensimmäisen kirjaimen ja jätät loput pois: paĉjo tulee sanasta patro, panjo sanasta patrino, onjo sanasta onklino.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| isi | paĉjo | PAĈ-jo |
| äiti, mamma | panjo | PAN-jo |
| vaari, ukki | avoĉjo | a-VOĈ-jo |
| mummo, mummi | avinjo | a-VIN-jo |
| eno, setä | oĉjo | OĈ-jo |
| täti | onjo | ON-jo |
| veli | fraĉjo | FRAĈ-jo |
| sisko | franjo | FRAN-jo |
Samat päätteet muodostavat hellittelynimiä etunimistä: Johano → Joĉjo, Mario → Manjo.
Jälkeläiset: jälkiliite -id-
Jälkiliite -id- tarkoittaa jälkeläistä: hundo ”koira” → hundido ”pentu”. Ihmisistä puhuttaessa PMEG toteaa sen osoittavan minkä ikäistä tahansa lasta tai jälkeläistä ja sopivan lähinnä arvonimien ja historiallisten nimien yhteyteen: reĝido ”kuninkaan lapsi”. Tavallisissa perheissä sanotaan filo, filino tai infano. Substantiivi idaro tarkoittaa yhden henkilön kaikkia jälkeläisiä.
Miespuoliset juuret, naispuoliset muodot ja neutraalit sanat
PMEG luettelee avo, edzo, fianĉo, filo, frato, kuzo, nepo, nevo, onklo, patro ja vidvo miespuolisiksi juuriksi, joten naispuolinen sana tarvitsee -in-. Perhesanat infano, parenco, familiano ja orfo ovat neutraaleja. Perinteisesti esperantossa ei voi nimetä vanhempaa, sisarusta tai puolisoa kertomatta henkilön sukupuolta. PMEG kuvaa kolme ratkaisua, joista mikään ei kuulu viralliseen kieleen:
- Yksikön ge-sanat: gepatro, gefrato, geedzo. PMEG (2024) sanoo tämän käytön kasvaneen viimeisten 20–30 vuoden aikana; ReVo merkitsee yksikön gepatro-sanan harvinaiseksi ja toteaa, etteivät kaikki puhujat hyväksy sitä.
- Uudet juuret kuten parento ”vanhempi” ja spozo ”puoliso”; ReVo merkitsee molemmat harvinaisiksi.
- Sanojen patro tai edzo antaminen neutraali merkitys, joka PMEG:n mukaan voi aiheuttaa vakavia väärinkäsityksiä.
Perheestä kysyminen
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Ĉu vi havas gefratojn? | Onko sinulla sisaruksia? |
| Kiom da gefratoj vi havas? | Kuinka monta sisarusta sinulla on? |
| Ĉu vi havas infanojn? | Onko sinulla lapsia? |
| Kiom da infanoj vi havas? | Kuinka monta lasta sinulla on? |
| Kiom da jaroj havas via filino? | Minkä ikäinen tyttäresi on? |
| Ĉu viaj gepatroj loĝas proksime? | Asuvatko vanhempasi lähellä? |
Tyypillisiä vastauksia:
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Mi havas fraton kaj du fratinojn. | Minulla on yksi veli ja kaksi sisarta. |
| Mi ne havas gefratojn. | Minulla ei ole sisaruksia. |
| Mi havas du infanojn: filon kaj filinon. | Minulla on kaksi lasta: poika ja tytär. |
PMEG huomauttaa, että gefratoj toimii myös silloin, kun et tiedä, onko henkilöllä veljiä, sisaria vai molempia. Katso päätteitä: havas gefratojn saa monikon -j ja akkusatiivin -n. Lisää kysymyssanoja on sivulla kysymykset ja kieltäminen.
Lyhyt kuvaus perheestä
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Mi nomiĝas Anna, kaj mi havas grandan familion. | Nimeni on Anna, ja minulla on iso perhe. |
| Mia patrino, Maria, ŝatas legi librojn. | Äitini Maria tykkää lukea kirjoja. |
| Mi havas unu fraton kaj du fratinojn. | Minulla on yksi veli ja kaksi sisarta. |
| Mia frato Paŭlo havas ok jarojn. | Veljeni Paŭlo on kahdeksanvuotias. |
| Miaj geavoj loĝas apud la maro. | Isovanhempani asuvat meren lähellä. |
| Ni vizitas ilin ĉiun someron. | Vierailemme heidän luonaan joka kesä. |
| Mi tre amas mian familion. | Rakastan perhettäni kovasti. |
Joissakin perheissä esperanto on kodin kieli; lue esperantoa äidinkielenään puhuvista.
Usein kysyttyä
Miten äiti sanotaan esperantoksi?
Patrino, eli patro ”isä” ja -in- ”naispuolinen”. Lapset sanovat usein panjo (”äiti, mamma”), ja ”isi” on paĉjo.
Miten perhe ja sukulaiset sanotaan esperantoksi?
Perhe on familio, perheenjäsen familiano ja sukulainen parenco.
Miten vanhemmat sanotaan esperantoksi?
Gepatroj: juuri patro etuliitteellä ge- ”molemmat sukupuolet”. Yksittäinen vanhempi on patro (isä) tai patrino (äiti).
Miten anoppi ja lanko sanotaan?
Bopatrino ja bofrato. ”Appivanhemmat” on bogepatroj.
Onko olemassa sukupuolineutraalia sanaa vanhemmalle tai sisarukselle?
Ei perinteisessä kielessä. Jotkut puhujat käyttävät yksikön gepatro ja gefrato -sanoja, toiset ehdottavat uusia juuria kuten parento; PMEG pitää näitä epävirallisina.
Lähteet
- PMEG: Parencoj kaj familianoj
- PMEG: Seksa signifo de O-vortoj
- PMEG: IN, GE, BO, PRA
- PMEG: ID, ĈJ, NJ
- PMEG: Radikoj uzataj prefiksece (DUON, VIC)
- ReVo: patro, patrino, gepatroj, frato, filo, avo
- ReVo: onklo, kuzo, nevo, nepo
- ReVo: edzo, edziĝi, geedzoj, fianĉo, vidvo
- ReVo: infano, familio, parenco, ĝemelo, orfo, -id-
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.