Fraasit
Ruoka ja juoma esperantoksi: sanat, ateriat ja fraasit
Matenmanĝosta trinkaĵoon: syömisen ja juomisen sanat sekä sananosat, joilla saat satoja lisää.
Ruoka on manĝaĵo ja juoma trinkaĵo, muodostettu verbeistä manĝi ”syödä” ja trinki ”juoda” sekä jälkiliitteestä -aĵ- ”konkreettinen asia”. Päivittäiset ateriat ovat matenmanĝo ”aamiainen”, tagmanĝo ”lounas” ja vespermanĝo ”päivällinen/illallinen”. Useimmat hedelmä-, vihannes- ja juomasanat ovat kansainvälisiä juuria substantiivin päätteellä -o, joten monet näyttävät tutuilta. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Ateriat ja syöminen
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| ateria | manĝo | MAN-ĝo |
| aamiainen | matenmanĝo | ma-ten-MAN-ĝo |
| lounas | tagmanĝo | tag-MAN-ĝo |
| päivällinen, illallinen | vespermanĝo | ves-per-MAN-ĝo |
| välipala | intermanĝeto | in-ter-man-ĜE-to |
| ruoka / juoma | manĝaĵo / trinkaĵo | man-ĜA-ĵo / trin-KA-ĵo |
| syödä / juoda | manĝi / trinki | MAN-ĝi / TRIN-ki |
| laittaa ruokaa | kuiri | ku-I-ri |
Aterioiden nimet ovat yhdyssanoja: mateno ”aamu” + manĝo ”ateria”. Vaihda pääte -i:ksi verbeille: Mi matenmanĝas je la sepa – ”Syön aamiaista seitsemältä.” Ilmaisen kurssin oppitunti 5 opettaa noin kaksikymmentä näistä sanoista.
Hedelmät
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| hedelmä | frukto | FRUK-to |
| omena | pomo | PO-mo |
| päärynä | piro | PI-ro |
| appelsiini | oranĝo | o-RAN-ĝo |
| sitruuna | citrono | ci-TRO-no |
| banaani | banano | ba-NA-no |
| viinirypäle | vinbero | vin-BE-ro |
| persikka | persiko | per-SI-ko |
| mansikka | frago | FRA-go |
| vesimeloni | akvomelono | ak-vo-me-LO-no |
Yhdyssanat ovat yleisiä: vinbero on ”viini-marja” (vino + bero) ja akvomelono ”vesi-meloni”. Puulle sano pomarbo ”omenapuu”.
Vihannekset
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| vihannes | legomo | le-GO-mo |
| peruna | terpomo | ter-PO-mo |
| porkkana | karoto | ka-RO-to |
| tomaatti | tomato | to-MA-to |
| sipuli | cepo | CE-po |
| valkosipuli | ajlo | AJ-lo |
| kurkku | kukumo | ku-KU-mo |
| kaali | brasiko | bra-SI-ko |
| salaatti | salato | sa-LA-to |
| sieni | fungo | FUN-go |
Terpomo on kirjaimellisesti ”maa-omena” (tero + pomo) – kuten ranskan pomme de terre.
Liha, kala, maitotuotteet ja leipä
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| liha | viando | vi-AN-do |
| naudanliha / sianliha | bovaĵo / porkaĵo | bo-VA-ĵo / por-KA-ĵo |
| kana (lihana) | kokina viando | ko-KI-na vi-AN-do |
| kala | fiŝo | FI-ŝo |
| muna | ovo | O-vo |
| maito | lakto | LAK-to |
| juusto | fromaĝo | fro-MA-ĝo |
| voi | butero | bu-TE-ro |
| leipä | pano | PA-no |
| keitto | supo | SU-po |
| suklaa | ĉokolado | ĉo-ko-LA-do |
Bovaĵo on bovo ”nautakarja” + -aĵ-, ja porkaĵo tulee sanasta porko ”sika”. ReVo määrittelee viando-sanan eläimen lihasosaksi, kalaa lukuun ottamatta; kala pysyy sanana fiŝo.
Juomat
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| vesi | akvo | AK-vo |
| kahvi | kafo | KA-fo |
| tee | teo | TE-o |
| mehu | suko | SU-ko |
| limonadi | limonado | li-mo-NA-do |
| viini | vino | VI-no |
| olut | biero | bi-E-ro |
Maut ja mausteet
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| makea | dolĉa | DOL-ĉa |
| suolainen | sala | SA-la |
| hapan | acida | a-CI-da |
| katkera | amara | a-MA-ra |
| tulinen | spica | SPI-ca |
| maukas | bongusta | bon-GUS-ta |
| pahanmakuinen | malbongusta | mal-bon-GUS-ta |
| tuore / raaka / kypsä | freŝa / kruda / matura | FRE-ŝa / KRU-da / ma-TU-ra |
| suola / pippuri | salo / pipro | SA-lo / PIP-ro |
| sokeri / etikka | sukero / vinagro | su-KE-ro / vi-NA-gro |
| mauste / kaneli | spico / cinamo | SPI-co / ci-NA-mo |
| sinappi / vanilja | mustardo / vanilo | mus-TAR-do / va-NI-lo |
Substantiivi on gusto ”maku” ja verbi gusti ”maistua joltakin”: La kafo gustas amare – ”Kahvi maistuu katkeralta.” ReVo selittää acida-sanan teräväksi kuten etikka tai sitruuna.
Sananmuodostus ruokasanoilla
Muutama jälkiliite muuttaa yhden juuren sanaperheeksi. Ks. sananmuodostus, jälkiliitteet ja etuliitteet.
| Sananosa | Merkitys | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| -aĵ- | konkreettinen asia, joka on tehty jostakin tai liittyy siihen | bakaĵo leivonnaiset, dolĉaĵo makeinen, ovaĵo munaruoka |
| -ej- | paikka | manĝejo ruokapaikka, kafejo kahvila, bakejo leipomo, viandejo lihakauppa |
| -ist- | henkilö, joka tekee sitä | kuiristo kokki, bakisto leipuri, buĉisto teurastaja |
| -uj- | astia | sukerujo sokerikko, salujo suola-astia |
| mal- | vastakohta | sata kylläinen, malsata nälkäinen |
PMEG lisää, että -uj- voi nimetä myös hedelmää kantavan kasvin (pomujo ”omenapuu”), mutta monet suosivat nykyään sanaa pomarbo. Ravintolassa (restoracio) tilaamista varten ks. matkafraasit.
Fraasit pöydässä
Se, mitä syöt tai juot, on objekti ja saa siksi -n:n: Mi manĝas pomon, Mi trinkas teon. Ks. akkusatiivi.
| Esperanto | Ääntäminen | Suomi |
|---|---|---|
| Bonan apetiton! | BO-nan a-pe-TI-ton | Hyvää ruokahalua! |
| Mi malsatas. | mi mal-SA-tas | Minulla on nälkä. |
| Mi soifas. | mi so-I-fas | Minulla on jano. |
| Kion vi volas manĝi? | KI-on vi VO-las MAN-ĝi | Mitä haluat syödä? |
| Ĉu vi volas ankoraŭ iom? | ĉu vi VO-las an-KO-raŭ I-om | Haluatko vielä vähän lisää? |
| Ne, dankon, mi estas sata. | ne DAN-kon mi ES-tas SA-ta | Ei kiitos, olen kylläinen. |
| Ĝi estas bongusta! | ĝi ES-tas bon-GUS-ta | Se on herkullista! |
| Mi estas vegetarano. | mi ES-tas ve-ge-ta-RA-no | Olen kasvissyöjä. |
| Mi ne manĝas viandon. | mi ne MAN-ĝas vi-AN-don | En syö lihaa. |
| Ĉu ĝi enhavas ovojn? | ĉu ĝi en-HA-vas O-vojn | Sisältääkö se kananmunaa? |
| Teon kun citrono, sen sukero, mi petas. | TE-on kun ci-TRO-no sen su-KE-ro mi PE-tas | Teetä sitruunalla, ilman sokeria, kiitos. |
Vegaani on vegano. Sanojen kun ”kanssa” ja sen ”ilman” jälkeen ei ole -n:ää, koska ne ovat prepositioita. Maljapuheita kuten Je via sano! varten ks. toivotukset ja juhlat.
Määrät sanalla da
Sana da yhdistää mitan aineeseen, jota se mittaa, kuten suomen partitiivi (”lasillinen vettä”).
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| glaso da akvo | lasillinen vettä |
| peco da kuko | pala kakkua |
| kilogramo da pomoj | kilo omenoita |
| litro da lakto | litra maitoa |
| kulero da mielo | lusikallinen hunajaa |
PMEG antaa nämä säännöt:
- Ei -n:ää sanan da jälkeen. Mitta saa sen: Mi trinkas glason da akvo – ”Juon lasillisen vettä.”
- Ei da-sanaa tavallisten lukujen jälkeen. Sano Mi havas cent pomojn, mutta Mi havas centon da pomoj ”Minulla on sata omenaa”, koska cento on substantiivi.
- Ei da-sanaa ennen sanoja la, mia tai ĝi. Käytä de tai el: Ni manĝis iom de la pano – ”Söimme vähän leipää.”
- Kysy sanoilla kiom da: Kiom da sukero vi volas? – ”Kuinka paljon sokeria haluat?”
Glaso da vino on viinillä täytetty lasi, kun taas vinglaso on viinille tarkoitettu lasi.
Usein kysyttyä
Miten ruoka sanotaan esperantoksi?
Manĝaĵo on ruoka, asiat joita syöt; manĝo on ateria.
Miten aamiainen, lounas ja päivällinen sanotaan esperantoksi?
Matenmanĝo, tagmanĝo ja vespermanĝo; verbeinä matenmanĝi, tagmanĝi ja vespermanĝi.
Miten sanotaan ”minulla on nälkä” tai ”minulla on jano” esperantoksi?
Mi malsatas tai Mi estas malsata nälkäiselle ja Mi soifas janoiselle. Kun olet syönyt tarpeeksi, sano Mi estas sata.
Miten sanotaan ”hyvää ruokahalua” esperantoksi?
Bonan apetiton! ReVo kuvaa sen ennen ateriaa lausutuksi toivotukseksi.
Lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.