Fraasit
Kaupunki, ilmansuunnat ja liikenne esperantoksi
Nimeä paikat ja kulkuneuvot, valitse iri ja veturi välillä ja lisää -n muuttaaksesi ”missä olet” muotoon ”mihin olet menossa”.
Kaupunki on urbo, katu on strato, ja liikut verbillä iri ”mennä” tai veturi ”matkustaa kulkuneuvolla”. Suunnat ovat adverbeja: dekstre tarkoittaa ”oikealla” ja dekstren ”oikealle”, koska pääte -n osoittaa liikettä. Tämä sivu lisää kaupunkisanastoa ja suuntia matkafraasien ”Liikkuminen”-taulukkoon, joka kattaa liput, asemat ja ensimmäiset suuntafraasit. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Paikat kaupungissa
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| kaupunki | urbo | UR-bo | |
| pikkukaupunki | urbeto | ur-BE-to | -et- ”pieni” |
| kylä | vilaĝo | vi-LA-ĝo | |
| pääkaupunki | ĉefurbo | ĉe-FUR-bo | ĉef- ”pää-” |
| keskusta | urbocentro, centro | ur-bo-CEN-tro, CEN-tro | |
| kaupunginosa | kvartalo | kvar-TA-lo | |
| katu | strato | STRA-to | |
| tori, aukio | placo | PLA-co | |
| silta | ponto | PON-to | |
| risteys | vojkruciĝo | voj-kru-CI-ĝo | |
| liikennevalo | semaforo | se-ma-FO-ro | ReVo luettelee myös trafiklumo |
| puisto | parko | PAR-ko | |
| pankki | banko | BAN-ko | |
| posti | poŝtoficejo | poŝ-to-fi-CE-jo | |
| kirkko, rukouspaikka | preĝejo | pre-ĜE-jo | preĝi ”rukoilla” |
| museo | muzeo | mu-ZE-o | |
| sairaala | hospitalo | hos-pi-TA-lo | |
| apteekki | apoteko | a-po-TE-ko | |
| supermarket | superbazaro | su-per-ba-ZA-ro | super- + bazaro ”tori” |
Monet nimet käyttävät jälkiliitettä -ej- ”paikka”: preĝi antaa preĝejo, halti ”pysähtyä” antaa haltejo, ja buso + haltejo antaa bushaltejo. Flug- ”lento” + haveno ”satama” on flughaveno, ”lentokenttä”. Ks. sananmuodostus.
Kulkuneuvot ja julkinen liikenne
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| auto | aŭto | AŬ-to | Lyhenne sanasta aŭtomobilo |
| bussi | buso | BU-so | Lyhenne sanasta aŭtobuso |
| juna | trajno | TRAJ-no | |
| raitiovaunu | tramo | TRA-mo | |
| metro | metroo | me-TRO-o | |
| polkupyörä | biciklo | bi-CI-klo | biciklisto ”pyöräilijä” |
| taksi | taksio | tak-SI-o | |
| lentokone | aviadilo | a-vi-a-DI-lo | aviado ”ilmailu” + -il- ”väline” |
| laiva | ŝipo | ŜI-po | |
| rautatieasema | stacidomo | sta-ci-DO-mo |
Aŭtobuso, aviadilo ja taksio tulevat Akatemian viralliselta lisäsanalistalta, eivät alkuperäisestä Fundamenton sanalistasta.
Liikkumisverbit
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| mennä | iri | I-ri | Mi iras al la parko. – Menen puistoon. |
| matkustaa kulkuneuvolla | veturi | ve-TU-ri | Ni veturas per trajno. – Matkustamme junalla. |
| kävellä, mennä jalan | piediri | pi-e-DI-ri | Mi iras piede. – Menen jalan. |
| lentää | flugi | FLU-gi | Mia fratino flugas al Romo. – Sisareni lentää Roomaan. |
| saapua | alveni | al-VE-ni | Ni alvenos en Parizo je la deka. – Saavumme Pariisiin kymmeneltä. |
| lähteä | foriri | fo-RI-ri | La buso foriras de la stacidomo. – Bussi lähtee asemalta. |
| ylittää | transiri | tran-SI-ri | Ni transiras la ponton. – Ylitämme sillan. |
| mennä sisään, mennä ulos | eniri, eliri | e-NI-ri, e-LI-ri | Ŝi eniras en la muzeon. – Hän menee museoon. |
Iri on yleisverbi. ReVo määrittelee sen liikkumiseksi raajoilla tai kulkuneuvolla, ja veturi kulkemiseksi ilman kävelyä, jonkin välineen kuljettamana. Joten Li iros per buso ”Hän menee bussilla” on oikein, ja veturi korostaa kyytiä. Nimeä kulkuneuvo sanalla per: per buso, per trajno, per biciklo. Etuliite al- antaa saapumisen ja for- lähtemisen; ks. etuliitteet.
Vasen, oikea ja suoraan eteenpäin
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| oikealla | dekstre | DEKS-tre | Paikka: La banko estas dekstre. – Pankki on oikealla. |
| oikealle | dekstren | DEKS-tren | Liike: Iru dekstren. – Mene oikealle. |
| vasemmalla | maldekstre | mal-DEKS-tre | mal- antaa vastakohdan |
| vasemmalle | maldekstren | mal-DEKS-tren | |
| suoraan | rekte | REK-te | Ei -n: Iru rekte. – Mene suoraan. |
| eteenpäin, taaksepäin | antaŭen, malantaŭen | an-TAŬ-en, ma-lan-TAŬ-en | rekte antaŭen ”suoraan eteenpäin” |
| takaisin (tulosuuntaan) | reen | RE-en | tien kaj reen ”sinne ja takaisin”; returne tarkoittaa samaa |
| ylös, alas | supren, malsupren | SU-pren, mal-SU-pren | |
| lähellä, kaukana | proksime, malproksime | prok-SI-me, mal-prok-SI-me | proksime de la parko ”puiston lähellä” |
Adjektiivit ovat dekstra ja maldekstra: sur la dekstra flanko ”oikealla puolella”. Sanassa reen -n:ää ei voi jättää pois, koska ree tarkoittaa ”uudelleen”. Sama pari, yksi muoto paikalle ja toinen suunnalle, toimii sanoille tie ja tien, kie ja kien, hejme ja hejmen; ks. adverbit ja korrelatiivit.
Pohjoinen, etelä, itä ja länsi
| Suomi | Substantiivi | Ääntäminen | Jossakin (-e) | Johonkin päin (-en) |
|---|---|---|---|---|
| pohjoinen | nordo | NOR-do | norde | norden |
| etelä | sudo | SU-do | sude | suden |
| itä | oriento | o-ri-EN-to | oriente | orienten |
| länsi | okcidento | ok-ci-DEN-to | okcidente | okcidenten |
Käytä norde de merkityksessä ”jostakin pohjoiseen”: La parko estas norde de la centro. – ”Puisto on keskustasta pohjoiseen.” Käytä -en liikkeelle: Ni veturas norden. – ”Ajamme pohjoiseen.” Substantiivit nimeävät alueita: en la nordo de la lando ”maan pohjoisosassa”.
Vieressä, vastapäätä, takana
| Esperanto | Suomi | Ääntäminen | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| apud | vieressä | A-pud | apud la parko |
| kontraŭ | vastapäätä | KON-traŭ | kontraŭ la banko |
| antaŭ | edessä | AN-taŭ | antaŭ la muzeo |
| malantaŭ | takana | ma-LAN-taŭ | malantaŭ la preĝejo |
| inter | välissä | IN-ter | inter la ponto kaj la placo |
| ĉe | luona, kohdalla | ĈE | ĉe la semaforo |
| ĝis | asti | ĜIS | ĝis la ponto |
Lisää: prepositiot.
Tien kysyminen
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Pardonu, kie estas la apoteko? | Anteeksi, missä on apteekki? |
| Kiel mi iru al la muzeo? | Miten pääsen museoon? |
| Ĉu la banko estas proksime? | Onko pankki lähellä? |
| Kien iras ĉi tiu tramo? | Minne tämä raitiovaunu menee? |
Kiel mi iru? kysyy kirjaimellisesti ”Miten minun pitäisi mennä?”: pääte -u ilmaisee tahtoa, ja PMEG toteaa, että kysymys kuten Ĉu ni iru…? toimii usein kohteliaana ehdotuksena.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Iru rekte antaŭen ĝis la ponto. | Mene suoraan eteenpäin sillalle asti. |
| Turniĝu dekstren ĉe la dua strato. | Käänny oikealle toisen kadun kohdalla. |
| Ĉe la semaforo turniĝu maldekstren. | Käänny liikennevaloissa vasemmalle. |
| Transiru la straton kaj iru maldekstren. | Ylitä katu ja mene vasemmalle. |
| La muzeo estas apud la parko, kontraŭ la banko. | Museo on puiston vieressä, pankkia vastapäätä. |
| Ĝi ne estas malproksime. Vi estos tie post kvin minutoj. | Se ei ole kaukana. Olet siellä viiden minuutin kuluttua. |
Dua ”toinen” on järjestysluku, muodostettu sanasta du päätteellä -a; ks. numerot. Kääntymiseen ReVo antaa turniĝi ja sin turni ”kääntää itsensä” suunnan vaihtamiselle, kun taas pelkkä turni tarkoittaa jonkin kääntämistä, esimerkiksi avaimen.
Miksi ”en la urbon”? Suunta ja -n
| Paikka (ei -n) | Suunta (-n) |
|---|---|
| Mi estas en la urbo. – Olen kaupungissa. | Mi iras en la urbon. – Menen kaupunkiin. |
| La infanoj kuras en la parko. – Lapset juoksevat puistossa. | La infanoj kuras en la parkon. – Lapset juoksevat puistoon. |
| Li estas hejme. – Hän on kotona. | Li iras hejmen. – Hän menee kotiin. |
| Kie vi estas? – Missä olet? | Kien vi iras? – Minne olet menossa? |
Neljä tapaa sanoa ”menen kaupunkiin”:
| Esperanto | Miten se toimii |
|---|---|
| Mi iras al la urbo. | Prepositio al tarkoittaa jo ”johonkin”, joten ei -n:ää. Tavallisin valinta. |
| Mi iras en la urbon. | Kaupunkiin sisään: paikkaprepositio ja -n. |
| Mi iras urben. | Paikka-adverbi urbe ”kaupungissa” ja -n. |
| Mi veturos Parizon. | Nimi ja -n, kuten Fundamentossa. PMEG kutsuu tätä harvinaiseksi ja lähes vanhahtavaksi; al Parizo on normaali. |
Älä koskaan lisää -n:ää sanojen al, ĝis, el tai de jälkeen, jotka osoittavat suunnan itse: ĝis la ponto, el la urbo. Verbin alveni kanssa PMEG hyväksyy sekä alveni en Parizo että alveni en Parizon. Täydelliset säännöt ovat sivulla akkusatiivi. Suomalaiselle: tämä muistuttaa sisä- ja ulkopaikallissijojen eroa (”kaupungissa” / ”kaupunkiin”), mutta esperanto käyttää samaa prepositiota ja eroa osoittaa -n.
Usein kysyttyä
Miten kaupunki sanotaan esperantoksi?
Urbo. Pikkukaupunki on urbeto, pääkaupunki ĉefurbo ja kylä vilaĝo.
Mitä eroa on sanoilla iri ja veturi?
Iri on ”mennä” jalan tai kulkuneuvolla. Veturi tarkoittaa kulkemista kulkuneuvon kuljettamana, kuten auto, juna tai laiva: veturi per trajno.
Miten vasen ja oikea sanotaan esperantoksi?
Maldekstre ja dekstre kertovat, missä jokin on; maldekstren ja dekstren kertovat, minne mennä. Adjektiivit ovat maldekstra ja dekstra.
Miten tietä kysytään esperantoksi?
Sano Pardonu, kiel mi iru al…? – ”Anteeksi, miten pääsen…?” Jatka Ĉu ĝi estas malproksime? – ”Onko se kaukana?”
Miten pohjoinen, etelä, itä ja länsi sanotaan esperantoksi?
Nordo, sudo, oriento ja okcidento. Lisää -en suunnalle (norden ”pohjoiseen”) ja -e paikalle (norde de la urbo ”kaupungista pohjoiseen”).
Lähteet
- PMEG: N-finaĵo por direkto
- PMEG: Vola modo, U-finaĵo
- ReVo, paikat: urbo, vilaĝo, kvartalo, strato, placo, ponto, semaforo, parko, banko, poŝto, preĝi, muzeo, hospitalo, apoteko, bazaro
- ReVo, ajoneuvot: aŭto, buso, trajno, tramo, metroo, biciklo, taksio, aviadilo, ŝipo, haveno, stacio
- ReVo, verbit ja suunnat: iri, veturi, flugi, alveni, turni, dekstra, rekta, nordo, sudo, oriento, okcidento
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.