Fraasit
Sää ja vuodenajat esperantoksi – sanat ja fraasit
Säälle ei tarvita esperantossa ”se”-sanaa – sano Pluvas, Neĝas tai Estas varme, ja opettele vuodenajat ja säähän liittyvät sanat.
Esperantossa sääverbeillä ei ole subjektia: Pluvas on ”Sataa”, Neĝas ”Sataa lunta” ja Tondras ”Ukkostaa”. Olosuhteille ja lämpötilalle estas seuraa adverbi: Estas varme ”On lämmintä”, Estas malvarme ”On kylmää”. Neljä vuodenaikaa ovat printempo, somero, aŭtuno, vintro. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen (ks. aakkoset). Suomalaiselle tämä on tuttua: suomessakin sanotaan ”sataa” ilman subjektia.
Neljä vuodenaikaa
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| kevät | printempo | prin-TEM-po |
| kesä | somero | so-ME-ro |
| syksy | aŭtuno | aŭ-TU-no |
| talvi | vintro | VIN-tro |
| vuodenaika | sezono | se-ZO-no |
| sadekausi | pluvsezono | pluv-se-ZO-no |
| kuiva kausi | seka sezono | SE-ka se-ZO-no |
| sää | vetero | ve-TE-ro |
Vuodenaikojen nimet ovat tavallisia substantiiveja, kirjoitettu pienellä alkukirjaimella (kuukaudet kirjoitetaan perinteisesti isolla). ReVo käsittelee printempo-sanan yhtenä juurena, vaikka se päättyy sanaan tempo ”aika”. Se ajoittaa vuodenajat gregoriaanisen kalenterin mukaan: pohjoisen pallonpuoliskon kevät kestää noin 21. maaliskuuta – 21. kesäkuuta, eteläisen noin 23. syyskuuta – 21. joulukuuta.
Miten sanotaan ”kesällä”?
| Malli | Esperanto | Suomi |
|---|---|---|
| substantiivi + -e | Somere mi naĝas en la maro. | Kesällä uin meressä. |
| en la + substantiivi | En la somero ni veturis al la maro. | Kesällä matkustimme merelle. |
| dum la + substantiivi | Dum la vintro la tagoj estas mallongaj. | Talvella päivät ovat lyhyitä. |
| ĉi- + substantiivi + -e | Ni havis malmulte da neĝo ĉi-vintre. | Meillä oli vähän lunta tänä talvena. |
| adjektiivi + substantiivi + -n | Venontan someron mi vojaĝos. | Ensi kesänä matkustan. |
| tuta + substantiivi + -n | Neĝis la tutan vintron. | Satoi lunta koko talven. |
Pääte -e tekee substantiivista aikaadverbin: somere, vintre, matene (ks. adverbit). Sekä somere että en la somero ovat oikein. Fundamenton omat harjoitukset, joita ReVo siteeraa, käyttävät jopa muotoja en somero ja en vintro ilman artikkelia.
Aikasubstantiivi akkusatiivin -n kanssa ja ilman prepositiota merkitsee ajankohtaa tai ajanjaksoa (PMEG): la sekvan dimanĉon ”seuraavana sunnuntaina”, siis pasintan vintron ”viime talvena”, la tutan vintron ”koko talven”. Sana ĉi tarkoittaa ”tämä, puhujan lähellä”, ja PMEG näyttää sen yhdyssanoissa kuten ĉi-nokte ”tänä yönä” ja ĉi-jara ”tämän vuoden”; ĉi-vintre ja ĉi-somere noudattavat samaa mallia.
Sääsanat
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen |
|---|---|---|
| taivas | ĉielo | ĉi-E-lo |
| aurinko | suno | SU-no |
| auringonpaiste | sunbrilo | sun-BRI-lo |
| pilvi | nubo | NU-bo |
| sumu | nebulo | ne-BU-lo |
| sade | pluvo | PLU-vo |
| lumi | neĝo | NE-ĝo |
| rakeet | hajlo | HAJ-lo |
| jää | glacio | gla-CI-o |
| pakkanen | frosto | FROS-to |
| sateenkaari | ĉielarko | ĉi-e-LAR-ko |
| tuuli | vento | VEN-to |
| tuulenvire | venteto | ven-TE-to |
| myrsky, kova tuuli | ventego | ven-TE-go |
| myrsky | ŝtormo | ŜTOR-mo |
| hurrikaani | uragano | u-ra-GA-no |
| salama | fulmo | FUL-mo |
| ukkonen | tondro | TON-dro |
| ukkosmyrsky | fulmotondro | ful-mo-TON-dro |
Vastaavat adjektiivit päättyvät -a: suna tago ”aurinkoinen päivä”, nuba ”pilvinen”, sennuba ”pilvetön”, pluva ”sateinen”, neĝa ”lumisen”, venta ”tuulinen”, glacia ”jäinen”, seka ”kuiva”, malseka ”märkä”, kota ”kurainen”. Sanan vetero kanssa käytä tavallista adjektiivia: bela vetero ”kaunis sää”.
Sääverbit: ei subjektia, ei ”se”-sanaa
Englanti tarvitsee täytesanan it (”it rains”); esperanto ei. PMEG sanoo selvästi, ettei tällaisten verbien kanssa käytetä sanaa ĝi: Hodiaŭ pluvas, ei Ĝi pluvas hodiaŭ. Se lisää, että tarpeeton ĝi Zamenhofin lauseessa Ĝi estis varmega posttagmezo on kadonnut ja katsotaan nykyään virheeksi. Ks. pronominit.
| Esperanto | Suomi | Infinitiivi | Ääntäminen |
|---|---|---|---|
| Pluvas. | Sataa. | pluvi | PLU-vas |
| Neĝas. | Sataa lunta. | neĝi | NE-ĝas |
| Tondras. | Ukkostaa. | tondri | TON-dras |
| Fulmas. | Salamoi. | fulmi | FUL-mas |
| Hajlas. | Sataa rakeita. | hajli | HAJ-las |
| Ventas. | Tuulee. | venti | VEN-tas |
| Frostas. | On pakkasta. | frosti | FROS-tas |
| Ŝtormas. | Myrskyää. | ŝtormi | ŜTOR-mas |
| Sunas. | Aurinko paistaa. | suni | SU-nas |
| Tagiĝas. | Päivä sarastaa. | tagiĝi | ta-GI-ĝas |
Tavalliset päätteet antavat aikamuodot (ks. verbit): Hieraŭ pluvis ”Eilen satoi”, Morgaŭ pluvos ”Huomenna sataa”. Adverbit lisäävät voimaa: Pluvas forte ”Sataa kovaa”, Neĝas multe ”Sataa paljon lunta”.
Jos jokin muu kuin sade putoaa kuin sade, se asia tulee subjektiksi, joten se ei saa -n:ää: Pluvis ŝtonoj sur la tegmenton ”Kiviä satoi katolle”. PMEG varoittaa muodosta ŝtonojn tässä.
”On lämmintä”: Estas varme
Kun verbillä estas ei ole todellista subjektia, tilannetta kuvaava sana on -e-päätteinen adverbi, ei adjektiivi (PMEG): Estas varme, ei Estas varma. PMEG:n omat esimerkit sisältävät Estas mallume ”On pimeää”.
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Estas varme. | On lämmintä. |
| Estas malvarme. | On kylmää. |
| Estas sune. | On aurinkoista. |
| Estas nube, sed ne pluvas. | On pilvistä, mutta ei sada. |
| Estas nebule. | On sumuista. |
| Estas malseke. | On märkää. |
| Estas tro malvarme por naĝi. | On liian kylmä uida. |
Subjektin kanssa adjektiivi palaa ja mukautuu siihen: La vetero estas varma ”Sää on lämmin” (subjekti vetero), Estas bela vetero ”On kaunis sää” (adjektiivi kuuluu sanaan vetero).
Kertoaksesi miltä sinusta tuntuu, käytä verbejä varmi ja malvarmi, jotka ReVo määrittelee olemiseksi tai tuntemiseksi lämpimältä ja kylmältä: Mi malvarmas ”Minulla on kylmä”, Al mi varmas ”Minulla on lämmin”, Ĉu tro varmas? ”Onko liian lämmintä?”. Mi frostas tarkoittaa ”palelen”; ReVo määrittelee frosti-verbin pakkaskylmän tuntemiseksi.
Lämpötila
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Kiom da gradoj estas ekstere? | Montako astetta ulkona on? |
| Estas dudek gradoj. | On kaksikymmentä astetta. |
| Estas dudek du gradoj celsiaj. | On 22 celsiusastetta. |
| Estas dek gradoj super nulo. | On kymmenen astetta nollan yläpuolella (plussaa). |
| Estis dek gradoj sub nulo ĉi-matene. | Tänä aamuna oli kymmenen astetta pakkasta. |
| La temperaturo nun estas minus dek gradoj. | Lämpötila on nyt miinus kymmenen astetta. |
| Morgaŭ estos pli varme. | Huomenna on lämpimämpää. |
Sano luku ensin, sitten gradoj (”yksi aste” on unu grado); ks. numerot. PMEG antaa molemmat tavat lukea lämpötilamerkki: +10° on plus dek gradoj tai dek gradoj super nulo, ja −10° on minus dek gradoj tai dek gradoj sub nulo. Pakkasasteet ilmaistaan sanoilla sub nulo tai minus.
Jälkiliitteet -eg- ”vahvempi” ja -et- ”heikompi” muodostavat asteikon: malvarmega ”hyvin kylmä”, malvarma ”kylmä”, malvarmeta ”viileä”, varma ”lämmin”, varmega ”kuuma”. Vaihda -a muotoon -e säälausetta varten: Estas varmege ”On tosi kuuma”.
ReVo sanoo, että varma on perinteisesti kohtalaisen mukava lämpö, kun taas varmega tarkoittaa epämiellyttävän kuumaa, jopa polttavaa. Se lisää, että sanakirjat PV ja PIV menettivät tämän vivahteen, jonka venäjää ja saksaa puhuvat esperantistit säilyttävät.
Sananmuodostus sääjuurista
| Sana | Osat | Suomi |
|---|---|---|
| pluvego | pluv·eg·o | kaatosade |
| pluveto | pluv·et·o | tihkusade |
| pluvero | pluv·er·o | sadepisara |
| neĝero | neĝ·er·o | lumihiutale |
| neĝulo, neĝhomo | neĝ·ul·o, neĝ·hom·o | lumiukko |
| pluvneĝo | pluv·neĝ·o | räntä (sulava lumi tippuessaan) |
| senpluveco | sen·pluv·ec·o | kuivuus |
| pluvombrelo, sunombrelo | pluv·ombrel·o, sun·ombrel·o | sateenvarjo, aurinkovarjo |
| pluvmantelo | pluv·mantel·o | sadetakki |
| fulmotondro | fulm·o·tondr·o | ukkosmyrsky |
| ĉielarko | ĉiel·ark·o | sateenkaari |
| malvarmumo | mal·varm·um·o | vilustuminen |
Jälkiliite -er- nimeää yhden osan massasta, joten neĝero on yksi neĝo-hiutale. Verbimuodot seuraavat: pluveti ”tihuuttaa”, pluvegi ”kaataa”. ReVo määrittelee ombrelo-sanan itsessään kannettavaksi suojaksi sadetta tai aurinkoa vastaan, ja pluvombrelo ja sunombrelo kertovat kumpi. Ole varovainen sanan ”kylmä” kanssa: malvarmo on matala lämpötila, kun taas malvarmumo on sairaus. Lisää: sananmuodostus.
-iĝ- ”tulla” -verbit voivat myös esiintyä yksinään: Aŭtune pli kaj pli malvarmiĝas ”Syksyllä tulee yhä kylmempää”, Vesperiĝas ”Ilta hämärtyy”.
Säästä puhuminen
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| Kia estas la vetero en via urbo? | Millainen sää kaupungissasi on? |
| Kia bela tago! | Mikä ihana päivä! |
| Pluvas, prenu ombrelon. | Sataa, ota sateenvarjo. |
| Surmetu mantelon, ĉar estas malvarme. | Pue takki päälle, koska on kylmä. |
| Ĉu morgaŭ pluvos? | Sataako huomenna? |
| Laŭ la veterprognozo morgaŭ neĝos. | Sääennusteen mukaan huomenna sataa lunta. |
| Kiun sezonon vi plej ŝatas? | Mistä vuodenajasta pidät eniten? |
| Mi plej ŝatas la printempon. | Pidän eniten keväästä. |
Kaksi viimeistä lausetta käyttävät akkusatiivia: vuodenaika on verbin ŝatas objekti, joten se päättyy -n:ään.
Usein kysyttyä
Miten sanotaan ”sataa” esperantoksi?
Pluvas. Sanaa ”se” ei ole: sääverbeillä ei ole subjektia, ja PMEG sanoo, ettei ĝi-sanaa lisätä. Imperfekti: Pluvis; futuuri: Pluvos.
Miten sanotaan ”on kylmä” tai ”on kuuma” esperantoksi?
Estas malvarme ja Estas varme; erittäin kuumalle Estas varmege. Sanan estas jälkeen on -e-päätteinen adverbi.
Mitkä ovat vuodenajat esperantoksi?
Printempo (kevät), somero (kesä), aŭtuno (syksy) ja vintro (talvi), kaikki pienellä alkukirjaimella.
Miten sanotaan ”talvella” esperantoksi?
Vintre tai en la vintro. ”Tänä talvena” sano ĉi-vintre ja ”viime talvena” pasintan vintron.
Miten lämpötila ilmoitetaan esperantoksi?
Sano luku ja gradoj: Estas dek gradoj. Pakkaselle käytä minus dek gradoj tai dek gradoj sub nulo.
Lähteet
- PMEG: Sensubjektaj verboj (pluvi, neĝi, hajli, ŝtormi, frosti, fulmi, tondri)
- PMEG: Tria persono (ei ĝi-sanaa subjektittomien verbien kanssa)
- PMEG: Uzo de E-vortoj (Estas mallume, Kritiki estas facile)
- PMEG: N por tempopunkto ja N por mezuro
- PMEG: Dum
- PMEG: Ĉi (ĉi-nokte, la ĉi-jara somero)
- PMEG: Plus kaj minus (plus dek gradoj, dek gradoj sub nulo)
- ReVo: printempo, somero, aŭtuno, vintro, sezono
- ReVo: pluvo ja johdannaiset, neĝo, vento, nebulo, fulmo, tondri, hajlo
- ReVo: ŝtormo, uragano, frosto, glacio, nubo, vetero, suno
- ReVo: varma, malvarma ja johdannaiset, grado, ombrelo
- Tatoeba lauseet (CC BY 2.0 FR), käytetty sellaisenaan: #2127737, #980568, #557222, #583328; lyhennetyt tai mukautetut sekä käytön tarkistamiseen käytetyt: #13090664, #12313539, #2652792, #639494, #870840, #6380476
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.