Esperantopedia

Fraasit

Luontosanat esperantoksi: puu, joki, vuori, taivas

Opettele maiseman, kasvien ja taivaan sanat ja muutama sananosa, jotka muuttavat puun metsäksi ja joen puroksi.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

Esperantossa puu on arbo, joki rivero, vuori monto, kukka floro ja aurinko suno. Luontosanat ovat tavallisia -o-päätteisiä substantiiveja, ja muutama sananosa kertoo ne moninkertaisiksi: arbo ja -ar- antaa arbaro ”metsä”, ja rivero ja -et- antaa rivereto ”puro”. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen (ks. aakkoset).

Maisema ja vesi

SuomiEsperantoÄäntäminen
luontonaturona-TU-ro
maisemapejzaĝopej-ZA-ĝo
vuorimontoMON-to
vuoristomontaromon-TA-ro
kukkulamonteto, altaĵomon-TE-to, al-TA-ĵo
tulivuorivulkanovul-KA-no
laaksovaloVA-lo
tasankoebenaĵoe-be-NA-ĵo
peltokampoKAM-po
niittyherbejoher-BE-jo
metsäarbaroar-BA-ro
viidakkoĝangaloĝan-GA-lo
autiomaadezertode-ZER-to
suomarĉoMAR-ĉo
polkupadoPA-do
jokiriverori-VE-ro
puroriveretori-ve-RE-to
lähdefontoFON-to
vesiputousakvofaloak-vo-FA-lo
järvilagoLA-go
merimaroMA-ro
valtamerioceanoo-ce-A-no
rannikkomarbordomar-BOR-do
hiekkarantaplaĝoPLA-ĝo
hiekkasabloSA-blo
saariinsuloin-SU-lo
saaristoinsularoin-su-LA-ro
jäätikköglaĉerogla-ĈE-ro
kalliorokoRO-ko

ReVo määrittelee monteto-sanan matalaksi, pieneksi vuoreksi, yleensä tasaisella tai pyöreällä huipulla, ja altaĵo-sanan paikaksi, joka on selvästi tavallisen maan tason yläpuolella. Kampo on ensisijaisesti tasaista maata, jota viljellään tai voidaan viljellä, ja herbejo on paikka, jossa kasvaa luonnonvaraista tai viljeltyä ruohoa. Marĉo on mutainen maa matalan, seisovan veden alla, ja pado on kävelijöiden, ratsastajien tai pyöräilijöiden tallaama päällystämätön polku.

Kasvit ja puut

SuomiEsperantoÄäntäminen
puuarboAR-bo
pensasarbustoar-BUS-to
kukkafloroFLO-ro
ruohoherboHER-bo
lehtifoliofo-LI-o
oksabranĉoBRAN-ĉo
runkotrunkoTRUN-ko
juuriradikora-DI-ko
silmuburĝonobur-ĜO-no
siemensemoSE-mo
hedelmäfruktoFRUK-to
kasvivegetaĵo, kreskaĵove-ge-TA-ĵo, kres-KA-ĵo
sammalmuskoMUS-ko
sienifungoFUN-go
ruusurozoRO-zo
tammikverkoKVER-ko
mäntypinoPI-no
koivubetulobe-TU-lo
pajusalikosa-LI-ko
omenapuupomarbo, pomujopo-MAR-bo, po-MU-jo

ReVo määrittelee arbo-sanan puumaiseksi monivuotiseksi kasviksi, jolla on korkea runko, joka haarautuu latvasta, ja arbusto-sanan sellaiseksi, joka haarautuu tyvestä. Puu voidaan nimetä hedelmänsä mukaan: ReVon mukaan puu, jolla omenat kasvavat, on pomujo tai pomarbo. Kreskaĵo ”kasvava asia” on sanan vegetaĵo synonyymi. Eläimillä on oma sivunsa: ks. eläimet.

Taivas, aurinko ja alkuaineet

SuomiEsperantoÄäntäminen
taivasĉieloĉi-E-lo
aurinkosunoSU-no
kuulunoLU-no
tähtisteloSTE-lo
pilvinuboNU-bo
horisonttihorizontoho-ri-ZON-to
maa, maaperäteroTE-ro
vesiakvoAK-vo
tulifajroFAJ-ro
ilmaaeroa-E-ro
aamunkoittoaŭroroaŭ-RO-ro
hämäräkrepuskokre-PUS-ko
auringonnoususunleviĝosun-le-VI-ĝo
auringonlaskusunsubirosun-su-BI-ro
auringonpaistesunbrilosun-BRI-lo
sateenkaariĉielarkoĉi-e-LAR-ko

Tero kattaa kolme asiaa: planeetan, kiinteän maan (vastakohtana vedelle) ja maaperän. Planeetta kokonaisuutena on ReVon mukaan myös terglobo ”maapallo”. Aŭroro on aamuhämärä, krepusko heikko valo auringonlaskun jälkeen tai ennen auringonnousua. Sade, lumi, tuuli ja vuodenajat ovat sivulla sää ja vuodenajat.

Miten luontosanat muodostetaan?

SananosaMerkitysEsimerkkejä
-ar-joukko monia samanlaisiaarbaro metsä, montaro vuoristo, insularo saaristo, stelaro tähdistö, foliaro lehvästö
-et-pieni, heikkomonteto kukkula, rivereto puro, lageto lampi, arbeto pieni puu
-eg-iso, voimakasriverego iso, voimakas joki, ŝtonego valtava, liikkumaton kivi, ventego myrsky
-ej-paikkaherbejo niitty, glaciejo jäätikkö (PMEG: suunnilleen glaĉero), promenejo kävelykatu, sablejo hiekkainen paikka
-aĵ-konkreettinen asiaaltaĵo kohouma, ebenaĵo tasanko, kreskaĵo kasvi
sen-ilmansennuba pilvetön, senakva vedetön
pra-alku-praarbaro aarnimetsä

PMEG käyttää esimerkkiä arbo → arbaro jälkiliitteelle -ar- ja sanoo, että -ej- voi myös merkitä luonnonpaikkaa, jossa jotakin on runsaasti: herbejo, sablejo, glaciejo. Lisää: jälkiliitteet ja etuliitteet.

Vastakohdat ja yhdyssanat

SuomiEsperantoÄäntäminen
korkea, matalaalta, malaltaAL-ta, mal-AL-ta
syvä, matala (vesi)profunda, malprofundapro-FUN-da, mal-pro-FUN-da
leveä, kapealarĝa, mallarĝaLAR-ĝa, mal-LAR-ĝa
pitkä, lyhytlonga, mallongaLON-ga, mal-LON-ga
lähellä oleva, kaukainenproksima, malproksimaprok-SI-ma, mal-prok-SI-ma
kuiva, märkäseka, malsekaSE-ka, mal-SE-ka
nousta, laskealeviĝi, malleviĝile-VI-ĝi, mal-le-VI-ĝi

Etuliite mal- antaa vastakohdat, ja monet luontosanat ovat yhdyssanoja, joissa pääsana on viimeisenä: akvofalo on ”vesi-putous”, sunleviĝo ”aurinko-nousu”, sunsubiro ”aurinko-lasku”, ĉielarko ”taivas-kaari”, marbordo ”meri-ranta”, sunbrilo ”aurinko-paiste” ja pluvarbaro ”sade-metsä”. Yhdyssana akvofalo sisältää sidevokaalin -o- ja sunleviĝo ei; ks. sananmuodostus, milloin sitä käytetään.

Luontoverbit

SuomiEsperantoÄäntäminen
kasvaa (kasvit, elävät)kreskiKRES-ki
kukkiafloriFLO-ri
puhjeta kukkaanekfloriek-FLO-ri
itääĝermiĜER-mi
virratafluiFLU-i
paistaa, kiiltääbriliBRI-li
nousta (aurinko, kuu)leviĝile-VI-ĝi
laskea (aurinko, kuu)subirisu-BI-ri
puhaltaa (tuuli)bloviBLO-vi
pudotafaliFA-li
kuivuasekiĝise-KI-ĝi
punertuaruĝiĝiru-ĜI-ĝi

Kreski ei ota objektia. Jos kasvatat jotakin itse, käytä verbiä kultivi ”viljellä”: Mi kultivas florojn ”Kasvatan kukkia”. ReVo määrittelee flori-verbin kukkien kantamiseksi ja subiri-verbin auringosta ja tähdistä sanottuna horisontin alle menemiseksi.

Retkelle luontoon tarvitset muutaman verbin lisää: promeni ”kävellä, kuljeskella”, piediri ”mennä jalan”, ekskursi ”lähteä retkelle”, grimpi ”kiivetä”, tendumi ”telttailla (asua teltassa)”, naĝi ”uida” ja ripozi ”levätä”. Ks. myös matkafraasit.

Luonto lauseissa

EsperantoSuomi
Ni promenis en la arbaro.Kävelimme metsässä.
Ni iris en la arbaron.Menimme metsään.
La rivero fluas al la maro.Joki virtaa mereen.
Ni tendumis apud la lago.Telttailimme järven rannalla.
Kiom alta estas tiu monto?Kuinka korkea tuo vuori on?
La lago estas profunda, sed la rivero estas malprofunda.Järvi on syvä, mutta joki on matala.
Printempe la arboj ekfloras kaj la herbo kreskas.Keväällä puut puhkeavat kukkaan ja ruoho kasvaa.
Vespere la suno subiras kaj la ĉielo ruĝiĝas.Illalla aurinko laskee ja taivas punertuu.
Nokte la luno brilas, kaj ni vidas multajn stelojn.Yöllä kuu paistaa, ja näemme paljon tähtiä.
Mi ŝatas promeni en la naturo.Pidän luonnossa kävelystä.

Vertaa kahta ensimmäistä lausetta. En la arbaro nimeää paikan, jossa kävely tapahtuu, kun taas en la arbaron akkusatiivin -n kanssa osoittaa liikettä metsään (PMEG). Sana al osoittaa jo suunnan, joten al la maro ei saa -n:ää. Suomalaiselle tämä vastaa tuttua eroa inessiivin (”metsässä”) ja illatiivin (”metsään”) välillä.

Usein kysyttyä

Miten puu sanotaan esperantoksi?

Arbo, monikko arboj. Monta puuta yhdessä on arbaro ”metsä”, ja pieni puu on arbeto. Omenapuu on pomarbo tai pomujo.

Miten luonto sanotaan esperantoksi?

Naturo. Adjektiivi on natura ”luonnollinen”, ja sovaĝa tarkoittaa villiä, luonnontilaista.

Miten metsä sanotaan esperantoksi?

Arbaro, sanoista arbo ”puu” ja -ar- ”joukko monia”. Aarnimetsä on praarbaro ja tiheä trooppinen metsä ĝangalo tai pluvarbaro.

Miten maa sanotaan esperantoksi?

Tero tarkoittaa planeettaa, kiinteää maata ja maaperää. Planeetta pallona on myös terglobo.

Miten auringonnousu ja auringonlasku sanotaan esperantoksi?

Sunleviĝo ja sunsubiro. Verbeinä sano La suno leviĝas ”Aurinko nousee” ja La suno subiras ”Aurinko laskee”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.