Maat ja kielet esperantoksi: -ujo vai -io?

Esperanto nimeää maan -o-päätteisellä substantiivilla ja isolla alkukirjaimella: Kanado ”Kanada”, Brazilo ”Brasilia”, Pollando ”Puola”. Ihmiset ovat kanadano, brazilano tai polo, ja kieli on adjektiivi: la pola ”puola”. Useimmat maat on nimetty maan mukaan, mutta jotkin kansan mukaan, joten Ranska on Francujo tai Francio, sanasta franco ”ranskalainen”. Suomi on Finnlando, suomalainen finno ja suomen kieli la finna. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla.

#Kaksi järjestelmää maiden nimille

PMEG-kielioppi ja Esperantoakatemia jakavat maiden nimet kahteen tyyppiin. Maahan perustuvat nimet ovat tavallisia juuria: Kanado nimeää maan, ja jälkiliite -an- ”asukas” muodostaa henkilön, kanadano. Kansaan perustuvat nimet lähtevät kansan sanasta, franco, ja lisäävät -uj-, -i- tai -land- ”maa”.

Maahan perustuvat nimet ovat enemmistö: Akatemian vuoden 2009 luettelon 203 nimestä noin 60 on kansaan perustuvia (oma laskumme), enimmäkseen Euroopassa.

Nimi päätteellä -ujo on aina kansaan perustuva. Nimi päätteellä -io tai -lando voi olla kumpaa tahansa: Aŭstralio ja Nederlando ovat maahan perustuvia (ei ole aŭstraloj-kansaa tai nederoj-kansaa), kun taas Francio ja Pollando ovat kansaan perustuvia. Jos olet epävarma, lisää maan nimeen -an- (pollandano); PMEG sanoo, että se ei ole koskaan väärin.

#Maan mukaan nimetyt maat

Nämä nimet saavat henkilölle -an- ja adjektiiville -a: Brazilo → brazilano, brazila.

Usono on kokonainen sana, ei lyhenne: amerikkalaiset ehdottivat sitä noin vuonna 1900 muodossa Usonia (ReVo), ja siitä tuli virallinen vuonna 2007. Barato tuli viralliseksi vuonna 2023; vanhempi Hindujo tarkoittaa lähinnä koko Intian niemimaata. Filipinoj on monikko: en Filipinoj.

#Kansan mukaan nimetyt maat

Tässä kansan sana tulee ensin ja on ilman jälkiliitettä: franco, germano, polo. Maa lisää -uj-, -i- tai -land-, ja adjektiivi on kansan sana ja -a.

Britujo on koko valtio, Anglujo sen eteläinen osa, Englanti. Suomen nimi on Finnlando kahdella n:llä, kuten juuri finno.

#-ujo, -io vai -lando: kumpi?

Kaikki kolme toimivat, ja PMEG sanoo, että jokainen esperantisti ymmärtää päätteet -ujo ja -io. -Uj- on vanhin: Fundamento-teoksen sanakirja luettelee Turk'uj' ”Turkki”, ja sama jälkiliite antaa sanan Esperantujo, esperantoa puhuvien maailma. -I- on epävirallinen mutta hyvin yleinen. Akatemia on ottanut siihen kantaa neljästi:

-Land- esiintyy kuudessa kansaan perustuvassa nimessä vuoden 2009 luettelossa: Finnlando, Pollando, Skotlando, Svazilando, Svislando ja Tajlando. Akatemia sanoo, että myös Polujo ja Svisujo ovat hyviä.

Älä sekoita kahta järjestelmää yhden maan kohdalla. PMEG varoittaa muodosta koreanoj en Koreujo: sano koreoj sanan Koreujo tai Koreio kanssa.

#Ihmiset: puolalainen, kanadalainen, ranskalaiset

Maahan perustuvissa nimissä lisää -an-: Kanado → kanadano. Kansaan perustuvissa nimissä käytä kansan sanaa sellaisenaan: la francoj, la poloj. Voit myös lisätä -an- maan nimeen (francujano, franciano, pollandano), mutta et koskaan kansan sanaan: francanoj tarkoittaisi ”ranskalaisen jäseniä”. Naiset saavat -in-: polino, kanadanino.

Mi estas polo. – ”Olen puolalainen.” Ŝi estas kanadanino. – ”Hän on kanadalainen.” Tarkasti ottaen rusujano on kuka tahansa Rusujossa asuva ja ruso venäläisen kansan jäsen, mutta eroa usein sivuutetaan. Suomalainen sanoo Mi estas finno (mies) tai Mi estas finnino (nainen).

#Kielten nimet

Kielen nimi on adjektiivi, yleensä sanalla la: la pola tai la pola lingvo ”puola”. Käytä -e merkityksessä ”sillä kielellä”: paroli pole ”puhua puolaa”. PMEG antaa myös angligi ”kääntää englanniksi”.

Joillakin kielillä ei ole vastaavaa maata. La persa tulee sanasta persoj, Iranin suurimmasta kansasta; Irania kutsuttiin nimellä Persujo vuoteen 1935 asti. Hindi on la hindia (virallinen vuodesta 2023), koska hinda liittyy koko Intian niemimaahan. -o-päätteiset kielten nimet eivät saa sanaa la: Mi parolas Esperanton. – ”Puhun esperantoa.”

#Mistä olet kotoisin?

El ”-sta/-stä” antaa lähtöpaikan (prepositiot). Verbin paroli jälkeen kieli on objekti, joten sen adjektiivi saa -n:n: la polan. Suomeksi kieli on partitiivissa (”puhun puolaa”), esperantossa akkusatiivissa.

#Isot kirjaimet ja artikkeli

Isot kirjaimet kansoissa ja kielissä ovat mahdollisia mutta harvinaisempia, sanoo PMEG. Maiden nimet eivät saa la-sanaa: Mi loĝas en Francujo. Monikkonimet kuten (la) Filipinoj voivat saada sen. Kuukaudet saavat ison alkukirjaimen (Oktobro), päivät eivät (lundo): ks. päivät ja kuukaudet. Siitä, missä esperantoa puhutaan, ks. esperanto ympäri maailmaa.

#Usein kysyttyä

#Onko se Francujo vai Francio?

Molemmat tarkoittavat Ranskaa. Francujo on perinteinen muoto, rakennettu Fundamenton osista, ja Akatemian käyttämä virallisissa määritelmissään; Francio on epävirallinen mutta hyvin yleinen. PMEG sanoo, että molemmat ovat täysin käyttökelpoisia, joten valitse yksi ja pysy siinä.

#Miten sanotaan ”olen amerikkalainen” tai ”olen puolalainen”?

Käytä substantiivia: Mi estas usonano (mies), Mi estas usonanino (nainen); Mi estas polo, Mi estas polino.

#Mitkä ovat kielten nimet esperantossa?

Kansan tai maan adjektiivi, yleensä sanalla la: la angla ”englanti”, la franca ”ranska”, la ĉina ”kiina”. Vain Esperanto ja muutama muu -o-päätteinen ei saa sanaa la.

#Kirjoitetaanko kansallisuudet ja kielet isolla esperantossa?

Yleensä ei: franco, la pola. Maiden nimet ja -o-päätteiset kielten nimet (Esperanto, Latino) saavat ison alkukirjaimen.

#Lähteet

• PMEG: Landoj, popoloj kaj lingvoj
• PMEG: Majuskloj ĉe propraj nomoj
• PMEG: La ĉe propraj nomoj
• PMEG: El (alkuperä)
• Akademio: La Akademio kaj la landnomoj
• Akademio: Listo de Rekomendataj Landnomoj (2009)
• Akademio: Oka Oficiala Aldono (1974), landnomoj ja -io
• Akademio: Deka Oficiala Aldono (2023)
• Akademio: Universala Vortaro (Fundamento)
• ReVo: -uj, Usono, Irano
• Tatoeba: #474395, #431690, #11442766 (CC BY 2.0 FR)