Esperantoakatemia: Fundamento ja viralliset sanat

Esperantoakatemia (Akademio de Esperanto) on kieliasiantuntijoiden itsenäinen elin, joka vaalii vuoden 1905 teosta Fundamento de Esperanto ja päättää, mistä uusista kantasanoista tulee virallisia. Sen edeltäjä oli Kielikomitea (Lingva Komitato), joka perustettiin ensimmäisessä Esperanton maailmankongressissa Boulogne-sur-Merissä vuonna 1905; nykyinen nimi on ollut käytössä vuodesta 1948. Kesäkuussa 2026 akatemialla oli 43 jäsentä ja 9 kirjeenvaihtajajäsentä. Se neuvoo ja suosittelee, eikä se voi rangaista ketään tämän kielenkäytöstä.

#Mitä Esperantoakatemia tekee?

Säännöt antavat sille kaksi tehtävää: säilyttää ja suojella esperanton perusperiaatteita sekä seurata kielen kehitystä. Käytännössä akatemia

• ratkaisee kielenkäyttöä koskevia kysymyksiä, esimerkiksi mitä jokin kielioppimuoto merkitsee tai miten sana muodostetaan;
• lisää kantasanoja virallisiin sanavarastoon Oficialaj Aldonoj-lisäysten (virallisten lisäysten) kautta;
• laatii sanakirjaa, jonka määritelmät ovat esperantoa, ja hyväksyy alakohtaisia sanastoja;
• vastaa yleisön kysymyksiin vuonna 1999 perustetun kielineuvontansa (Lingva Konsultejo) kautta.

Akatemian oikeudellinen kotipaikka on Alankomaissa, ja sen rahoitus koostuu Esperanton maailmanliiton (UEA) avustuksesta ja lahjoituksista. Muista liikkeen toimijoista kerrotaan sivulla Esperantojärjestöt.

#Miten akatemia on organisoitu?

Akatemiassa on noin 45 jäsentä, jotka palvelevat yhdeksän vuoden toimikausia, työskentelevät erikoisaloittain jaetuissa osastoissa ja äänestävät kielikysymyksistä avoimesti. Säännöt määräävät käytännöt.

Intialainen kielitieteilijä Probal Dasgupta, joka oli akatemian puheenjohtaja vuodesta 2016, kuoli 1. kesäkuuta 2026. Akatemian hallituksen sivulla, joka päivitettiin lokakuussa 2026, puheenjohtajaksi mainitaan Jesper Jacobsen.

#Mikä on Fundamento de Esperanto?

Fundamento de Esperanto on kirja, jonka Zamenhof julkaisi vuonna 1905 vahvistaakseen kielen ytimen. Siinä on neljä osaa: esipuhe (Antaŭparolo), kielioppi (Gramatiko) ja sen 16 sääntöä, harjoituskirja (Ekzercaro) sekä sanakirja Universala Vortaro. Kielioppi ja sanakirja antavat käännökset viidellä kielellä: ranskaksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi ja puolaksi. Suurin osa sisällöstä on peräisin Zamenhofin aiemmista töistä, ennen kaikkea vuoden 1887 teoksesta Unua Libro (Ensimmäinen kirja). Koko teksti, jossa jokainen esperantonkielinen sana on selitetty, löytyy Fundamento de Esperanto -osiostamme.

Ensimmäisessä kongressissa hyväksytty Boulognen julistus nimesi 9. elokuuta 1905 Fundamenton ainoaksi kaikkia esperantisteja sitovaksi perustaksi. Sitä ei voi muuttaa, eikä millään henkilöllä, Zamenhof mukaan lukien, ole lainsäädäntövaltaa kieleen. Esipuheessa oletettiin jo, että jokin arvovaltainen elin lisäisi myöhemmin uusia sanoja. Se on akatemian tehtävä.

Akatemia laskee 2 768 Fundamenton elementtiä (kantasanoja, johdinaineksia, pikkusanoja ja päätteitä): 2 755 sekä 13, joiden asema Fundamenton elementteinä vahvistettiin vuonna 1974. Vanhoissa käännöksissä on virheitä, jotka jäävät koskemattomaan tekstiin. Kielikomitea valmisteli korjauksia vuosina 1906–1913 ja julkaisi ne vuosina 1922–1923 nimellä Akademiaj Korektoj; akatemian sanakirja käyttää niitä.

#Mitä ovat viralliset lisäykset (1OA–10OA)?

Virallinen lisäys (Oficiala Aldono, OA) on luettelo kantasanoista, jotka Kielikomitea tai akatemia liittää teokseen Universala Vortaro. Kuusi ensimmäistä olivat komitean päätöksiä. ”Virallinen” ei tarkoita samaa kuin ”perustava” (fundamenta): akatemia kirjoittaa, että virallisella kantasanalla on vahvan suosituksen luonne, koska vain alkuperäisen Fundamenton elementit ovat perustavia.

Kolme yksittäistä päätöstä lisäsi kukin yhden elementin: analog- (1923), mis- (1929) ja end- (1953). Kymmenes lisäys hyväksyttiin 24. syyskuuta 2023: 41 jäsentä 45:stä äänesti, 32 puolesta, 4 vastaan ja 5 tyhjää. Sillä tehtiin viralliseksi kaikki vuoden 2009 luettelon maiden nimet, jotka eivät vielä olleet virallisia, sekä Etelä-Sudan, ja ensimmäistä kertaa myös monisanaiset nimet, kuten la Ruĝa Maro – ”Punainenmeri”.

#Virallinen sanavarasto lukuina

Akatemian sanakirja Akademia Vortaro laskee yhdeksänteen lisäykseen (2007) mennessä 4 953 virallista elementtiä: 2 768 Fundamenton elementtiä ja 2 185 virallista (1 776 vuosilta 1909–1958 sekä 200 ja 209). Näistä 4 758 tarvitsee päätteen (kantasanat ja johtimet), 184 on itsenäisiä pikkusanoja ja 11 on kieliopillisia päätteitä. Kun mukaan lasketaan vuoden 2023 420 kantasanaa, saadaan noin 5 373 – tämä on oma summamme, sillä akatemian tilastotaulukko päättyy vuoteen 2007. Virallisten kantasanojen luettelossamme on 5 328, koska siinä lasketaan yksi kantasana kutakin ReVo-sanakirjassa virallisiksi merkittyä hakusanaa kohti, ei akatemian elementtejä.

Nämä luvut ovat pieni osa sanavarastoa. Useimmat arkipäivän ja nykyaikaiset sanat eivät ole virallisessa luettelossa, mutta ne ovat tavallista esperantoa: katso sananmuodostus. Muut hankkeet laskevat eri tavalla; esimerkiksi ReVo-sanakirjan tilastosivu mainitsee ensimmäiselle lisäykselle 860 kantasanaa luvun 805 sijaan.

#Mikä on Baza Radikaro Oficiala (BRO)?

Baza Radikaro Oficiala (”virallinen peruskantasanasto”) eli BRO on akatemian laatima perussanaston järjestys yhdeksään yleisyysryhmään. Akatemia työsti sitä vuodesta 1966 ja julkaisi sen teoksessa Aktoj de la Akademio II (1968–1974) yhdessä kahdeksannen lisäyksen kanssa.

Menetelmä. Akatemia vertasi aiempia sanayleisyystutkimuksia: S. Rublevin (1927, 100 000 sanaa yhtenäistä tekstiä), L. Blaasin (50 000 sanaa), kolmea V. Setälän luetteloa, P. Bovet'n ja H. Ithin vuoden 1956 luetteloa sekä kahta ranskalaisen Français fondamental -sanaston luetteloa. Elementti, joka löytyi jokaisesta luettelosta, sijoitettiin ryhmään 1, yhdestä luettelosta puuttuva ryhmään 2 ja niin edelleen aina ryhmään 9 asti, johon tulivat vain yhdessä luettelossa esiintyvät elementit. Raaka tulos oli 2 537 elementtiä; korjausten jälkeen lopullisissa ryhmissä on 2 461 (oma summamme akatemian ryhmäkohtaisista luvuista).

179

101

121

151

154

241

294

467

753

123456789

Näytä tiedot

Ryhmä	Elementtejä	Kertynyt yhteensä
1	179	179
2	101	280
3	121	401
4	151	552
5	154	706
6	241	947
7	294	1 241
8	467	1 708
9	753	2 461

Ryhmässä 1 ei ole lainkaan tavallisia substantiivi- tai verbikantoja. Se koostuu 11 päätteestä, partisiippiliitteistä, pronomineista, lukusanoista, taulusanoista kuten kio ja tiu, yleisistä johtimista ja pikkusanoista kuten kaj ja de. Akatemia kutsuu luetteloa apuvälineeksi, ei laiksi, ja ehdottaa, että oppikirja voi sisältää esimerkiksi neljä ensimmäistä ryhmää. Lähdeluettelot ovat vuosilta 1927–1956, joten BRO kuvaa vanhempaa yleisyyttä; nykyisiä lukuja varten katso 100 yleisintä esperanton sanaa. Akademia Vortaron voi hakea BRO-ryhmän mukaan (BRO1–BRO9).

#Mitkä akatemian päätökset ovat tärkeimpiä?

#Mitkä ovat akatemian rajat?

Se neuvoo. Sääntöjen 22. artikla sallii päätökset, jotka ovat vain suosituksia, ja akatemia toteaa, ettei se voi eikä halua pakottaa kielenkäyttöä. Kielineuvonnan vastaukset ovat suosituksia, eivät päätöksiä.

Käyttö ratkaisee ensin. Kieliopin kirjoittaja Bertilo Wennergren huomauttaa PMEG:ssä, että uudet tavalliset kantasanat pääsevät kieleen helposti, mutta uudet johtimet menestyvät harvoin. Virallisesta luettelosta puuttuva sana ei ole virhe.

Se on hidas ja osittainen. Yhdeksännen ja kymmenennen lisäyksen välillä (2007–2023) kului kuusitoista vuotta, samoin seitsemännen ja kahdeksannen välillä (1958–1974). Yhdeksäs ja kymmenes eivät anna käännöksiä, joten oppijat tarvitsevat edelleen kaksikielisen sanakirjan; akatemia perustelee, että kieli on riittävän kypsä määrittelemään itse itsensä.

Äänestystä kiistetään. Vuonna 1953 kirjailija Petro Stojan väitti, että kielikysymyksistä äänestäminen antaa monille asiantuntemattomille mahdollisuuden jyrätä kaksi tai kolme todellista asiantuntijaa. Säännöt lisäävät suojakeinoja: osastot valmistelevat raportit, ja aiempien päätösten muuttaminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön kaikista jäsenistä. Vuonna 2003 akatemia perui oman päätöksensä sanoista Koreo ja Egipto, mikä osoittaa, että sen ratkaisuja voidaan tarkistaa.

#Usein kysyttyä

#Kuka päättää, mikä on oikeaa esperantoa?

Vuoden 1905 Fundamento on ainoa sitova auktoriteetti, ja akatemia tulkitsee sitä ja suosittelee kielenkäyttöä. Sen lisäksi oikeellisuus syntyy pätevien puhujien hyvästä kielenkäytöstä sekä hakuteoksista, kuten PMEG-kieliopista.

#Voiko akatemia muuttaa Fundamentoa?

Ei. Boulognen julistus teki Fundamentosta muuttumattoman 9. elokuuta 1905. Akatemia voi vain lisätä kantasanoja virallisilla lisäyksillä ja suositella kielenkäyttöä; tunnetutkin käännösvirheet jäävät tekstiin ja korjataan erillisissä asiakirjoissa.

#Montako virallista kantasanaa esperantossa on?

Akatemia laskee vuoteen 2007 mennessä 4 953 virallista elementtiä (2 768 Fundamenton elementtiä, 2 185 virallisista lisäyksistä). Vuoden 2023 420 kantasanaa nostavat kokonaismäärän noin 5 373 elementtiin, joista lähes kaikki ovat kantasanoja tai johtimia, jotka ottavat päätteen.

#Onko sana väärin, jos sitä ei ole akatemian sanakirjassa?

Ei. Virallinen luettelo on ydin, ei täydellinen sanavarasto. Monet suurten sanakirjojen tavalliset sanat eivät ole virallisia, ja akatemia itse kutsuu virallisiakin kantasanoja vahvoiksi suosituksiksi, ei käskyiksi.

#Sallivatko akatemia x-järjestelmän?

Käytännössä kyllä, teknisenä korvikkeena. Vuoden 2007 julkilausuma ei nimeä x-järjestelmää, mutta se sallii diakriittisillä merkeillä varustettujen kirjainten korvaamisen muilla merkeillä, kun se on vain tekninen apuväline, ei tähtää oikeinkirjoituksen uudistamiseen eikä aiheuta sekaannusta.

#Lähteet

• Akademio de Esperanto – Statuto
• Akademio de Esperanto – Historio de la Akademio
• Akademio de Esperanto – Membroj kaj korespondantoj (kesäkuu 2026)
• Akademio de Esperanto – Sekcioj kaj Komisionoj (maaliskuu 2025)
• Akademio de Esperanto – Estraro kaj adreso (lokakuu 2026)
• Akademio de Esperanto – Omaĝo al Probal Dasgupta
• Akademio de Esperanto – Lingva Konsultejo
• Akademio de Esperanto – Akademia Vortaro: Klarigoj (tilastot)
• Akademio de Esperanto – Fundamento
• Akademio de Esperanto – Naŭa Oficiala Aldono (2007)
• Akademio de Esperanto – Deka Oficiala Aldono (2023)
• Akademio de Esperanto – Baza Radikaro Oficiala (Aktoj II, 1968–1974)
• Akademio de Esperanto – Pri apartaj teknikaj bezonoj rilate al niaj alfabeto kaj ortografio (2007)
• Akademio de Esperanto – Pri la vortoj KOREO kaj EGIPTO (2003)
• Akademio de Esperanto – Listo de Rekomendataj Landnomoj (2009)
• Akademio de Esperanto – Pasivaj participoj (1967, 1989)
• Akademio de Esperanto – Deklaro pri la litero ŭ (2023)
• Akademio de Esperanto – Pri la esprimo "tiel nomata" (2026)
• Vikipedio – Akademio de Esperanto
• Vikipedio – Oficialaj aldonoj
• Vikipedio – Baza Radikaro Oficiala
• Vikipedio – Fundamento de Esperanto
• Vikipedio – Akademiaj Korektoj
• Wikipedia – Akademio de Esperanto
• Wikipedia – Fundamento de Esperanto
• Wikipedia – Declaration of Boulogne
• Wikipedia – Probal Dasgupta
• PMEG – Neoficialaj afiksoj
• ReVo – Statistiko
• Libera Folio – 10-a Oficiala Aldono al la Universala Vortaro