Fundamento de Esperanto: koko vuoden 1905 teksti verkossa

Fundamento de Esperanto (”Esperanton perusta”) on vuoden 1905 kirja, jossa L. L. Zamenhof vahvisti kielen ytimen. Siinä on neljä osaa: esipuhe, kielioppi, jonka 16 sääntöä ovat sen ydin, 42 harjoitusta sekä sanakirja Universala Vortaro. Ensimmäinen maailmankongressi julisti sen sitovaksi elokuussa 1905, eikä kukaan saa muuttaa sitä.

Tässä osiossa on koko teksti sellaisenaan, kopioituna Esperantoakatemian painoksesta.

• 1905julkaistu Pariisissa; sitova Boulogne-sur-Merin julistuksesta lähtien
• 16kielioppisääntöä, painettu 5 kielellä
• 42asteittain vaikeutuvaa harjoitusta (§1–§42)
• 2 933hakusanaa käännöksineen 5 kielellä

#Miksi Fundamento on sitova?

Boulognen julistuksen 4. kohta, jonka ensimmäinen kongressi hyväksyi 9. elokuuta 1905, nimeää kirjan kielen ainoaksi pysyväksi perustaksi: La sola unu fojon por ĉiam deviga por ĉiuj Esperantistoj fundamento de la lingvo Esperanto estas la verketo "Fundamento de Esperanto", en kiu neniu havas la rajton fari ŝanĝon. – ”Esperantokielen ainoa, kerran ja ikuisiksi ajoiksi kaikkia esperantisteja sitova perusta on pieni teos Fundamento de Esperanto, johon kenelläkään ei ole oikeutta tehdä muutoksia.”

Saman kohdan mukaan esperantolla ei ole henkilökohtaista lainsäätäjää. Zamenhofin omat mielipiteet ja myöhemmät teokset ovat yksityisiä eivätkä sido ketään, aivan kuten minkä tahansa muun puhujan.

Perusta voi kasvaa, mutta vain lisäämällä. Esperantoakatemia lisää virallisia kantasanoja virallisilla lisäyksillä (Oficialaj Aldonoj), mutta kirjaa se ei voi muuttaa. Auktoriteettitasot selitetään sivulla virallinen esperanto.

#Mitä Fundamento sisältää?

Hakusanamäärät ovat omaa laskentaamme akatemian painoksesta. Akatemia itse laskee koko kirjassa 2 768 ”perusaineksaa” (Fundamentaj elementoj), koska se laskee kantasanat, johtimet ja päätteet kaikista neljästä osasta.

Esipuhetta lukuun ottamatta aineisto on kirjaa vanhempaa. Kielioppi on peräisin vuoden 1887 Unua Libro -kirjasesta (Ensimmäinen kirja); sanakirja ja harjoitukset oli julkaistu erikseen vuosina 1893–1894. Yhteisen kirjan julkaisi Hachette Pariisissa 1905.

#Miten tätä luetaan täällä?

• Esipuhe ensin, jos haluat tietää, miksi esperantolla on pysyvä perusta; kielioppi ensin, jos haluat itse säännöt.
• Napauta mitä tahansa sanaa esipuheessa tai harjoituksissa. Ruutu näyttää sanan osat – kantasanan, etuliitteen, johtimen ja päätteen – väreillä sekä merkityksen ja linkin sanakirjaamme.
• Linkitä yhteen harjoitukseen: jokaisella §:llä on oma ankkurinsa, esimerkiksi §11, satu La feino (Keiju) alkaa siitä.
• Etsi kantasana: Universala Vortaro on jaettu kirjaimittain sivuille, ja jokainen hakusana linkittää nykyaikaiseen sanakirjan merkintään, kun sellainen meiltä löytyy.

Vanhat kirjoitusasut ja vuoden 1905 käännösvirheet jäävät tekstiin, kuten Zamenhof halusi. Hänen esipuheensa sanoo: La fundamento devas resti severe netuŝebla eĉ kune kun siaj eraroj – ”Perustan on pysyttävä ankarasti koskemattomana virheineenkin.”

#Onko Fundamento hyvä oppikirja?

Ei, ja Zamenhof sanoi sen itsekin. Esipuheessa todetaan, ettei kirjaa pidä lainkaan pitää esperanton parhaana oppikirjana ja sanakirjana. Hän suositteli oppimiseen laajempia oppikirjoja ja Fundamentoa oppaaksi siihen, mikä on virallista.

Aloita kielen opiskelu kurssistamme ja 16 säännöstä selitettynä selkeästi. Palaa Fundamenton pariin, kun haluat tarkistaa alkuperäisen sanamuodon.

#Lähteet

• Akademio de Esperanto – Fundamento de Esperanto (verkkopainos)
• David K. Jordan – The Boulogne Declaration (esperantoteksti ja englanninkielinen käännös)
• Wikipedia – Declaration of Boulogne
• Wikipedia – Fundamento de Esperanto
• Vikipedio – Fundamento de Esperanto
• Akademio de Esperanto – Akademia Vortaro: Klarigoj