Esperantopedia

Fraasit

Esperanton vastakohdat: miten mal- kaksinkertaistaa sanaston

Yksi kolmikirjaiminen etuliite muuttaa ”hyvän” ”huonoksi” ja ”kiinni” ”auki”, joten jokainen pari maksaa yhden juuren kahden sijaan.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

Esperanto muodostaa vastakohdan laittamalla etuliitteen mal- sanan eteen: bona ”hyvä” → malbona ”huono”, granda ”iso” → malgranda ”pieni”, fermi ”sulkea” → malfermi ”avata”. Opettele yksi juuri, niin tunnet asteikon molemmat päät. Alla olevat taulukot antavat 74 paria teemoittain. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

Miten mal- toimii

Mal- on yksi kymmenestä virallisesta etuliitteestä. Fundamento (1905) selittää sen yhdellä rivillä: se merkitsee vastakohtia, kuten bona – malbona. PMEG määrittelee sen ”suoraan vastakkaiseksi ajatukseksi” ja lisää, että sitä käytetään vain silloin, kun suora vastakohta on olemassa. Se ei koskaan muuta sanaluokkaa (ks. sananmuodostus):

Yksinään mal- on myös juuri: malo ”vastakohta”. La malo de ”alta” estas ”malalta”. – ”Sanan ’korkea’ vastakohta on ’matala’.”

Paino noudattaa tavallista sääntöä, toiseksi viimeinen vokaali, joten se jää yleensä pois mal--osalta: mal-BO-na, mal-FER-mi. Sanoissa malpli ”vähemmän”, malplej ”vähiten” ja maltro ”liian vähän” on vain kaksi vokaalia, joten paino osuu etuliitteelle: MAL-pli, MAL-plej, MAL-tro (PMEG). Suomalaiselle huomio: koska suomessa paino on aina sanan alussa, tämä voi tuntua helpolta, mutta pitkissä mal--sanoissa (malbona) paino ei ole ensimmäisellä tavulla.

malbona: mal-BO-na/malˈbo.na/
malfermi: mal-FER-mi/malˈfer.mi/
malpli: MAL-pli/ˈmal.pli/

Koko ja määrä

EsperantoSuomiVastakohtaSuomiVastakohdan ääntäminen
grandaisomalgrandapienimal-GRAN-da
longapitkämallongalyhytmal-LON-ga
larĝaleveämallarĝakapeamal-LAR-ĝa
altakorkeamalaltamatalamal-AL-ta
dikapaksumaldikaohutmal-DI-ka
profundasyvämalprofundamatala (vesi)mal-pro-FUN-da
pezapainavamalpezakevytmal-PE-za
plenatäysimalplenatyhjämal-PLE-na
multapaljon, montamalmultavähänmal-MUL-ta
troliikaamaltroliian vähänMAL-tro
plienemmänmalplivähemmänMAL-pli
plejenitenmalplejvähitenMAL-plej
fortavahvamalfortaheikkomal-FOR-ta
oftatiheä, usein toistuvamaloftaharvinainenmal-OF-ta

Lämpötila, valo ja tunto

Värisivu näyttää, miten hel- ja malhel- muodostavat vaaleat ja tummat sävyt.

EsperantoSuomiVastakohtaSuomiVastakohdan ääntäminen
varmalämminmalvarmakylmämal-VAR-ma
helakirkas, vaaleamalhelatummamal-HE-la
lumovalomallumopimeysmal-LU-mo
sekakuivamalsekamärkämal-SE-ka
molapehmeämalmolakovamal-MO-la
glatasileämalglatakarkeamal-GLA-ta
akraterävämalakratylsämal-A-kra
purapuhdasmalpuralikainenmal-PU-ra
freŝatuoremalfreŝavanhentunut, väljähtynytmal-FRE-ŝa
satakylläinenmalsatanälkäinenmal-SA-ta

Ikä, aika ja nopeus

EsperantoSuomiVastakohtaSuomiVastakohdan ääntäminen
junanuorimaljunavanha (ihmisistä)mal-JU-na
novauusimalnovavanha (esineistä)mal-NO-va
fruaaikainenmalfruamyöhäinenmal-FRU-a
frueaikaisinmalfruemyöhäänmal-FRU-e
rapidanopeamalrapidahidasmal-ra-PI-da
ofteuseinmalofteharvoinmal-OF-te

Laatu, luonne ja tunteet

EsperantoSuomiVastakohtaSuomiVastakohdan ääntäminen
bonahyvämalbonahuonomal-BO-na
belakaunismalbelarumamal-BE-la
facilahelppomalfacilavaikeamal-fa-CI-la
ĝojailoinenmalĝojasurullinenmal-ĜO-ja
feliĉaonnellinenmalfeliĉaonnetonmal-fe-LI-ĉa
riĉarikasmalriĉaköyhämal-RI-ĉa
saĝaviisasmalsaĝatyhmämal-SA-ĝa
ĝentilakohteliasmalĝentilaepäkohteliasmal-ĝen-TI-la
agrablamiellyttävämalagrablaepämiellyttävämal-a-GRA-bla
kuraĝarohkeamalkuraĝapelkurimainenmal-ku-RA-ĝa
paciencakärsivällinenmalpaciencakärsimätönmal-pa-ci-EN-ca
ĝustaoikeamalĝustaväärämal-ĜUS-ta
veratosimalveraepätosimal-VE-ra
samasamamalsamaerilainenmal-SA-ma
sanatervemalsanasairasmal-SA-na
amikoystävämalamikovihollinenmal-a-MI-ko
amirakastaamalamivihatamal-A-mi
ŝatipitäämalŝatiei pitäämal-ŜA-ti
esperotoivomalesperoepätoivomal-es-PE-ro
ordojärjestysmalordoepäjärjestys, sotkumal-OR-do

Liike ja toiminta

Verbien kanssa mal- antaa päinvastaisen toiminnan.

EsperantoSuomiVastakohtaSuomiVastakohdan ääntäminen
fermisulkeamalfermiavatamal-FER-mi
ŝaltikytkeä päällemalŝaltikytkeä poismal-ŜAL-ti
ligisitoamalligiirrottaamal-LI-gi
ŝlosilukitamalŝlosiavata lukkomal-ŜLO-si
kovripeittäämalkovripaljastaa, löytäämal-KOV-ri
vestipukeamalvestiriisuamal-VES-ti
faritehdämalfaritehdä tyhjäksi, purkaamal-FA-ri
plenigitäyttäämalplenigityhjentäämal-ple-NI-gi
pliigilisätämalpliigivähentäämal-pli-I-gi
permesisalliamalpermesikieltäämal-per-ME-si
helpiauttaamalhelpiestää, haitatamal-HEL-pi
aperiilmestyämalaperikadotamal-a-PE-ri
sukcesionnistuamalsukcesiepäonnistuamal-suk-CE-si
dorminukkuamaldormivalvoamal-DOR-mi
suprenirimennä ylösmalsuprenirimennä alasmal-su-pre-NI-ri
instaliasentaamalinstalipoistaa asennusmal-in-STA-li

Joidenkin verbien kohdalla PMEG huomauttaa terävämmästä merkityksestä. Maldormi tarkoittaa valvomista silloin, kun normaalisti nukkuisit, ja malhavi ”puuttua” tarkoittaa, ettei sinulla ole jotakin, mitä sinun pitäisi olla.

Paikka ja suunta

EsperantoSuomiVastakohtaSuomiVastakohdan ääntäminen
supreylhäällämalsuprealhaallamal-SU-pre
suprenylösmalsuprenalasmal-SU-pren
supraylempimalsupraalempimal-SU-pra
antaŭedessämalantaŭtakanamal-AN-taŭ
antaŭeedessämalantaŭetakanamal-an-TAŬ-e
dekstraoikeamaldekstravasenmal-DEKS-tra
dekstreoikeallamaldekstrevasemmallamal-DEKS-tre
proksimalähellä olevamalproksimakaukainenmal-prok-SI-ma

Mal- ja ne

Ne vain kieltää, kun taas mal- ilmaisee vastakohdan. Ne laŭdi ”olla kehumatta” ei sano mitään pahaa, mutta mallaŭdi ”moittia, tuomita” sanoo. PMEG antaa nämä vastakohdat:

PerussanaSanalla neSanalla mal-
utila ”hyödyllinen”neutila ”hyödytön”malutila ”haitallinen”
afabla ”ystävällinen”neafabla ”ei ystävällinen”malafabla ”epäystävällinen, töykeä”
amiko ”ystävä”neamiko (harvinainen) ”ei ystävä eikä vihollinen”malamiko ”vihollinen”

Joten ne bona ”ei hyvä” jättää keskikohdan auki, kun taas malbona ”huono” on asteikon toinen pää. Kaksi voi yhdistää, kuten ne malbona ”ei huono”.

Vastakohdat ilman mal-

Monet vastakohdat ovat kaksi toisiinsa liittymätöntä juurta, joten mal- ei tarvita. PMEG luettelee esimerkeiksi tago – nokto ”päivä – yö”, komenci – fini ”aloittaa – lopettaa” ja nigra – blanka ”musta – valkoinen”.

EsperantoSuomiEsperantoSuomi
tago – noktopäivä – yökomenci – finialoittaa – lopettaa
demandi – respondikysyä – vastataveni – iritulla – mennä
doni – preniantaa – ottaaaĉeti – vendiostaa – myydä
forgesi – memoriunohtaa – muistaanigra – blankamusta – valkoinen
nordo – sudopohjoinen – eteläsur – subpäällä – alla

Kolme muuta tapausta vaatii huomautuksen:

  • Mies ja nainen käyttävät jälkiliitettä -in-, ei mal-: viro ”mies” – virino ”nainen”, patro ”isä” – patrino ”äiti”. Ks. jälkiliitteet.
  • Aina ja ei koskaan tulevat korrelatiiveista: ĉiam ”aina” – neniam ”ei koskaan”. Ks. korrelatiivit.
  • Lyhyitä vaihtoehtoja on joidenkin mal--sanojen vieressä: kurta sanan mallonga vieressä, frida sanan malvarma vieressä, liva sanan maldekstra vieressä. PMEG sanoo, että kurta ja frida esiintyvät enimmäkseen runoudessa ja teknisissä sanoissa (fridujo ”jääkaappi”) ja että mal--sana pysyy aina oikeana.

Kuinka monta sanaa mal- antaa

  1. lokakuuta 2026 laskimme mal--sanat ReVo-datasta sanakirjamme takana; siinä on 32 762 hakusanaa. Hakusana laskettiin, kun sen otsikkosana alkaa mal- ja ReVo luokittelee sen toisen mal--sanan johdokseksi. Jätimme pois juuren mal- itse (malo, male) ja samannäköiset sanat kuten malto ”mallas” ja malgraŭ ”huolimatta”.

Tulos on 784 sanaa, 2,4 % kaikista hakusanoista, rakennettuna 463 eri ReVo-juuriartikkelin päälle. Ilman etuliitettä jokainen olisi yksi lisäsana muistettavaksi. 1 000 yleisimmän sanan luettelossamme 42 alkaa mal-, johtajina malbona (sija 229), malgranda (268), malpli (297) ja malnova (306).

Lauseissa

EsperantoSuomi
La kafo estas tro malvarma.Kahvi on liian kylmää.
Tio ne estas malbona ideo.Se ei ole huono idea.
Mia avo estas maljuna, sed li ne estas malsaĝa.Isoisäni on vanha, mutta hän ei ole tyhmä.

Opettele ensin yleisimmät sanat ja lisää sitten niiden vastakohdat.

Usein kysyttyä

Miten sanan vastakohta muodostetaan esperantossa?

Laita mal- sen eteen: granda ”iso” → malgranda ”pieni”. Pääte pysyy, joten adjektiivit, verbit, adverbit ja substantiivit kaikki toimivat.

Mitä eroa on sanoilla mal- ja ne?

Ne tarkoittaa ”ei”, mal- ”vastakohta”. Neutila on ”hyödytön”, kun taas malutila on ”haitallinen”.

Voiko mal- laittaa minkä tahansa sanan eteen?

Ei, vain jos suora vastakohta on olemassa. Monet vastakohdat ovat erillisiä juuria, kuten tago – nokto ”päivä – yö”.

Kuinka monta esperantosanaa käyttää mal-?

Tarkistamassamme ReVo-datassa 784 sanaa on rakennettu sillä (laskettu 8. lokakuuta 2026).

Onko ”mies”-sanan vastakohta malviro?

Ei. Nainen merkitään päätteellä -in-: viro ”mies” → virino ”nainen”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.