Esperanto, Ido, Volapük ja Interlingua: vertailu

Esperanto (1887) on ylivoimaisesti puhutuin suunniteltu kieli. Sen puhujamääräksi arvioidaan 60 000–2 miljoonaa, kun lähimmillä kilpailijoilla, idolla, interlingualla ja toki ponalla, heitä on muutamia satoja tai tuhansia ja volapükillä ja klingonilla muutamia kymmeniä. Esperantolla on myös suurin Wikipedia kaikista suunnitelluista kielistä (noin 390 000 artikkelia, idolla noin 65 000), ja se on ainoa, jolla on noin 1 000–2 000 äidinkielistä puhujaa.

Suunnitellut kielet jakautuvat muutamaan ryhmään: kansojen väliseen viestintään tarkoitetut kansainväliset apukielet (Volapük, esperanto, ido, interlingua, novial), loogiset tai filosofiset kielet (Lojban, toki pona) ja kirjoja tai elokuvia varten luodut kuvitteelliset kielet (klingon). Lisäksi on yhtä kieliperhettä varten tehtyjä vyöhykekieliä, kuten interslaavi.

#Vertailutaulukko

Puhujamäärät ovat karkeita arvioita mainituista lähteistä; niitä mitataan harvoin, ja ne ovat usein kiistanalaisia.

#Miten esperanto eroaa volapükistä?

Volapük tuli ensin. Saksalainen pappi Johann Martin Schleyer julkaisi luonnoksen vuonna 1879 ja kirjan vuonna 1880. Se levisi nopeasti: vuoteen 1889 mennessä oli satoja kerhoja ja kolme kansainvälistä kongressia, viimeinen Pariisissa. Kannattajat väittivät, että tukijoita oli lähes miljoona.

Se romahti lähes yhtä nopeasti. Schleyer muokkasi kantasanoja tunnistamattomiksi (vol ”maailma” + pük ”puhe”), kieliopissa oli paljon muotoja, ja hän vastusti muiden ehdottamia muutoksia. Kun esperanto ilmestyi vuonna 1887, monet volapük-kerhot vaihtoivat kieltä – Nürnbergin kerho vuonna 1888. Esperanton vakaus syntyi päinvastaisesta lähestymistavasta: Zamenhof luopui henkilökohtaisesta määräysvallasta, ja yhteisö vahvisti kielen ytimen vuoden 1905 Fundamentossa. Katso esperanton historia.

#Miten esperanto eroaa idosta?

Ido (esperantoksi ”jälkeläinen”) on uudistettu esperanto, jonka Kansainvälisen apukielen omaksumisen valtuuskunnan komitea esitteli Pariisissa vuonna 1907. Sen tekijä, joka allekirjoitti nimimerkillä ”Ido”, paljastui vuonna 1908 Louis de Beaufrontiksi, joka oli aiemmin johtava esperantisti; myöhemmät historioitsijat pitävät sitä pääosin filosofi Louis Couturat'n työnä, ja hän oli myös sen tärkein kannattaja.

Moni näistä muutoksista oli ehdotettu jo Zamenhofin oman vuoden 1894 uudistusäänestyksen yhteydessä, ja esperantonpuhujat hylkäsivät ne. Ido sai mukaansa joitakin esperantoliikkeen johtajia, mutta suurin osa tavallisista puhujista pysyi, ja ido on jäänyt pieneksi. Täydellisen historian, laajemman kielioppivertailun ja puhujamäärät löydät sivulta Esperanto ja ido.

#Miten esperanto eroaa interlingua-kielestä?

Interlingua, jonka Kansainvälinen apukieliyhdistys IALA julkaisi vuonna 1951 Alexander Goden johdolla, lähestyy asiaa toisin. Säännöllisen, suunnitellun järjestelmän sijaan se ottaa vertailukielten yhteiset kansainväliset sanat luonnollisissa muodoissaan – pääasiassa englannista, ranskasta, italiasta ja espanja–portugalista, toissijaisina viitekielinä saksa ja venäjä. Romaanisen kielen puhuja voi usein lukea interlingua-tekstiä ensi silmäyksellä.

Kääntöpuoli: Interlingua on eurooppalaisille helppo lukea, mutta vaikeampi puhua oikein, koska se säilyttää lähdekielten epäsäännöllisyydet. Esperanto on aluksi vähemmän tuttu, mutta täysin säännöllinen, joten sitä on helpompi tuottaa.

#Entä klingon, lojban ja toki pona?

Näitä kieliä ei suunniteltu maailmanlaajuiseen viestintään:

• Klingonin loi kielitieteilijä Marc Okrand Star Trek III -elokuvaa varten (1984), ja se kuvattiin teoksessa The Klingon Dictionary (1985). Se on tarkoituksella vieraan kuuloinen ja vieras kieliopiltaan. Vain muutama kymmenen ihmistä puhuu sitä sujuvasti, vaikka monet fanit osaavat fraaseja.
• Lojban, jota Logical Language Group on kehittänyt vuodesta 1987 James Cooke Brownin Loglanista, tavoittelee kielioppia ilman monitulkintaisuutta predikaattilogiikan pohjalta.
• Toki Pona, jonka loi kanadalainen kielitieteilijä Sonja Lang (ensimmäisen kerran verkossa 2001, kirja 2014), koostuu vain noin 120–137 perussanasta, ja monimutkaiset asiat ilmaistaan yhdistelemällä yksinkertaisia. Se sai ISO-koodin tok vuonna 2022.

#Entä interslaavi?

Interslaavi (Medžuslovjansky) on vyöhykekieli, jonka kaikkien slaavinkielten puhujien on tarkoitus ymmärtää ilman opiskelua. Se kasvoi vuonna 2006 alkaneista hankkeista, jotka yhdistyivät vuonna 2011 Jan van Steenbergenin ja Vojtěch Merunkan johdolla, ja se sai ISO-koodin isv vuonna 2024. Toisin kuin esperanto, se ei tähtää koko maailmaan.

#Miksi esperanto menestyi siellä, missä muut eivät?

Tutkijat viittaavat yleensä useiden tekijöiden yhdistelmään:

1. Vakaus. Vuoden 1905 Fundamento vahvisti kielen ytimen, joten oppijat eivät joutuneet seuraamaan kielen jatkuvaa muuttumista – toisin kuin volapükin tai idon kohdalla, joiden luojat jatkoivat tarkistuksia.
2. Yhteisön omistajuus. Zamenhof luopui henkilökohtaisista oikeuksistaan kieleen ja antoi puhujien kehittää sitä.
3. Opittavuus. Säännöllinen kielioppi, foneettinen oikeinkirjoitus ja tuottava sananmuodostus mahdollistavat oikean keskustelun nopeasti.
4. Kulttuuri ja instituutiot. Kongressit vuodesta 1905, Esperanton maailmanliitto, alkuperäinen kirjallisuus ja myöhemmin äidinkieliset puhujat loivat elävän yhteisön eikä pelkkää hanketta.

Kriitikot vastaavat, että esperanton menestys on suhteellista: se on edelleen pieni kieli, jolla ei ole virallista asemaa. Katso esperanton kritiikki.

#Usein kysyttyä

#Mikä on puhutuin suunniteltu kieli?

Esperanto. Sen puhujamääräksi arvioidaan 60 000–2 miljoonaa, mikä on selvästi enemmän kuin millään muulla suunnitellulla kielellä; seuraavien suurimpien yhteisöjen koko on satoja tai muutamia tuhansia.

#Onko ido parempi kuin esperanto?

Ido poisti esperanton aksenttikirjaimet, adjektiivin kongruenssin ja suurimman osan akkusatiivin käytöstä, mikä joidenkin mielestä on yksinkertaisempaa. Sillä on kuitenkin paljon vähemmän puhujia, kirjoja ja tapahtumia, joten käytännön käyttöön esperanto on vahvempi valinta.

#Onko klingon suositumpi kuin esperanto?

Ei. Klingon on tunnettu Star Trek -sarjan ansiosta, ja noin 250 000 Facebook-käyttäjää väitti kerran puhuvansa sitä, mutta vain muutama kymmenen ihmistä on sujuvia. Esperantolla on kymmeniätuhansia aktiivisia puhujia ja omia äidinkielisiä puhujia.

#Mikä suunniteltu kieli on helpoin oppia?

Toki Ponalla on pienin sanavarasto, mutta sillä ei voi ilmaista asioita tarkasti. Täyteen viestintään tehdyistä kielistä esperantoa ja interlinguaa pidetään yleensä helpoimpina eurooppalaisten kielten puhujille.

#Korvasiko esperanto volapükin?

Pitkälti kyllä. Volapük oli huipussaan 1880-luvun lopulla, ja monet sen kerhoista ja kannattajista, Nürnbergistä alkaen vuonna 1888, siirtyivät esperantoon.

#Lähteet

• Wikipedia, Volapük, Ido, Interlingue, Novial, Interlingua, Lojban, Klingon language, Toki Pona, Interslavic
• Wikipedia (de), Volapük, Ido, Interlingua, Klingonische Sprache, Toki Pona; Wikipedia (pl), Volapük, Interlingua
• SIL International, ISO 639-3 code pages: epo, vol, ido, ina, jbo, tlh, tok, isv
• Wikimedian sivustotilastot kustakin Wikipedia-kieliversiosta (haettu 7. lokakuuta 2026; Interlingua tarkistettu uudelleen 11. lokakuuta 2026)
• Wikipedia, Comparison between Esperanto and Ido ja 1894 Esperanto reform project
• Amri Wandel, "How many people speak Esperanto?", 2015 (klingonin Facebook-luku)