Suunniteltujen kielten luettelo vuoden ja tyypin mukaan

Suunniteltu kieli (konlangi, constructed language) on kieli, jonka äänteet, sanat tai kieliopin on tarkoituksella suunnitellut henkilö tai ryhmä sen sijaan, että se olisi kasvanut arkipuheesta. Päätyypit ovat kansojen väliseen viestintään tehdyt kansainväliset apukielet (auxlang, esimerkiksi esperanto), fiktiota, kauneutta tai leikkiä varten tehdyt taidekielet (artlang, esimerkiksi klingon) ja logiikan, filosofian tai kielitieteellisten ideoiden kokeilemiseen rakennetut suunnittelukielet (engineered language, esimerkiksi lojban). Lähiryhmiä ovat a priori -kielet (keksityt juuret) vastakohtana a posteriori -kielille (rakennettu olemassa olevista kielistä) sekä yhtä kieliperhettä varten tehdyt vyöhykekielet (zonal), kuten interslaavi. Luokat menevät osin päällekkäin. Esperanto on eniten puhuttu: julkaistut arviot vaihtelevat noin 60 000:sta 2 miljoonaan puhujaan, eikä millään muulla suunnitellulla kielellä ole dokumentoitua yhteisöä, jossa olisi yli muutama tuhat ihmistä.

#Taulukko merkittävistä suunnitelluista kielistä

Taulukko on järjestetty ensijulkaisun tai ensikäytön vuoden mukaan. Puhujamäärät näytetään vain, kun julkaistu arvio on olemassa; ”ei tiedossa” tarkoittaa, ettei luotettavaa lukua löytynyt. Tällaiset arviot ovat karkeita ja usein kiistanalaisia. Tunnetuimpien apukielten yksityiskohtainen vertailu on sivulla Esperanto verrattuna muihin suunniteltuihin kieliin.

#Kuinka monta suunniteltua kieltä on olemassa?

Kukaan ei tiedä tarkasti, koska monet ovat yksityisiä hankkeita, joita ei koskaan julkaista. Kielitieteilijä Carolina González (Cambridge University Press, 2025) kirjoittaa, että 1100-luvulta lähtien on dokumentoitu yli 1 000 suunniteltua kieltä, ja saksankielinen Wikipedia-artikkeli suunnitelluista kielistä puhuu samoin yli tuhannesta hankkeesta, joista vain harvat tulivat tunnetuiksi. Louis Couturat ja Léopold Leau kävivät läpi 38 kansainvälistä kielihanketta jo vuonna 1903. Luvut eroavat, koska ”suunniteltuun kieleen” voidaan laskea mukaan kuvitteelliset, filosofiset ja henkilökohtaiset kielet tai vain ne, jotka on tarkoitettu todelliseen käyttöön.

#Mitä suunniteltuja kieliä käytetään eniten nykyään?

Esperanto on selvästi johdossa. Svend Vendelbo Nielsen arvioi vuonna 2017 noin 60 000 puhujaa, kun taas Sidney Culbertin kysely, joka toistetaan Ethnologuessa, antaa 2 miljoonaa; kaikki arviot ja menetelmät ovat sivulla kuinka moni puhuu esperantoa. Muut luvut ovat paljon pienempiä:

• Klingon: kielitieteilijä Arika Okrent arvioi, että 20 tai 30 ihmistä pystyy käymään spontaania keskustelua ja satoja käyttää sitä kirjallisesti (Mental Flossin mukaan).
• Toki pona: sen luoja sanoi vuonna 2007, että vähintään 100 ihmistä puhui sitä sujuvasti. Vuoden 2024 yhteisölaskentaan vastasi 1 997 henkilöä, joista 53 % oli keskustelutasolla tai sen yläpuolella. Toki ponan oma sivusto väittää vuonna 2025 olevan kymmeniä tuhansia puhujia, joten arviot eroavat kahdella suuruusluokalla sen mukaan, mitä lasketaan.
• Ido: 100–200:sta (Detlev Blanke, 2000) 1 000–5 000:een (Ido Foundation).
• Interlingua ja interslaavi: interlinguan käyttäjiä on muutamasta sadasta noin 1 500:aan; interslaavin hankkeet väittävät 7 000–20 000, lukua ei ole laskettu riippumattomasti. Lähteet näille ja muille apukielille ovat sivulla Esperanto verrattuna muihin suunniteltuihin kieliin.

#Onko suunnitelluilla kielillä äidinkielisiä puhujia?

Esperantolla on. Sen äidinkieliset puhujat (denaskuloj) ovat lapsia, jotka kasvoivat sen parissa kotona, yleensä esperantoa puhuvien vanhempien kanssa. Arviot ovat noin 1 000–2 000, ja saksankielinen Wikipedia kutsuu esperantoa ainoaksi suunnitelluksi kieleksi, jolla on äidinkielisiä puhujia. Ks. esperanton äidinkieliset puhujat. Klingonilla ja ithkuililla ei ole dokumentoituja äidinkielisiä puhujia.

#Millä suunnitelluilla kielillä on ISO-koodeja?

ISO 639-3, jota ylläpitää SIL International, antaa koodit yksittäisille kielille ja luokittelee alla olevat ”Constructed” (suunniteltu) -luokkaan. ISO 639-2:ssa on lisäksi kokoomakoodi art keinotekoisille kielille yleensä.

Koodi tarkoittaa, että kieli on dokumentoitu niin hyvin, että se voidaan tunnistaa, ei sitä, että sillä olisi suuri yhteisö. Solresolilta esimerkiksi kerrotaan evätyn koodi vuonna 2017, koska sitä ei käytetä suuressa ja monimuotoisessa yhteisössä, kielilehti Babbelin mukaan.

#Miksi useimmat apukielet epäonnistuivat?

Useimmilla oli yksi tekijä, joka muutti kieltä jatkuvasti, tai niillä ei ollut pysyvää yhteisöä tai käytännön syytä kenellekään oppia niitä. Volapük on klassinen tapaus: se kasvoi nopeasti 1880-luvulla ja menetti suurimman osan seuraajistaan muutamassa vuodessa. Esperanton vakaus tuli kiinteästä ytimestä ja puhujien omistamasta kielestä, kuten selitetään sivulla Esperanto verrattuna muihin suunniteltuihin kieliin. Taide- ja suunnittelukieliä ei sen sijaan koskaan tarkoitettu korvaamaan kansalliskieliä, joten ”epäonnistuminen” on niille väärä mittari.

#Usein kysyttyä

#Mikä on eniten puhuttu suunniteltu kieli?

Esperanto, arviolta 60 000–2 miljoonaa puhujaa. Millään muulla suunnitellulla kielellä ei ole dokumentoitua tämän kokoista yhteisöä.

#Mikä on vanhin suunniteltu kieli?

Hildegard Bingeniläisen Lingua Ignota 1100-luvulta mainitaan yleensä yhtenä varhaisimmista tunnetuista, vaikka se on lähinnä latinalaiseen kielioppiin liitettyjen keksittyjen sanojen sanasto. Ensimmäinen laajasti käytetty apukieli oli Volapük vuosina 1879–80.

#Ovatko klingon ja dothraki oikeita kieliä?

Ne ovat oikeita siinä mielessä, että niillä on kielioppi ja sanasto ja ihmiset voivat oppia ne. Ne tehtiin kuitenkin televisiota ja elokuvaa varten, ja harvat käyttävät niitä fanikunnan ulkopuolella.

#Onko suunniteltu kieli sama asia kuin murre tai pidgin?

Ei. Murre tai pidgin kehittyy ajan myötä puhujiensa keskuudessa, kun taas suunniteltu kieli suunnitellaan tarkoituksella. Lingua Franca Nova on saanut vaikutteita pidginistä, mutta sen suunnitteli yksi tekijä.

#Mikä suunniteltu kieli on helpoin oppia?

Se riippuu tarkoituksesta. Toki ponalla on pienin sanasto, noin 120–137 perussanaa, mutta sitä ei ole suunniteltu tarkkaan arkiseen viestintään. Täyteen viestintään tarkoitetuista kielistä esperantolla on säännöllinen kielioppi ja ylivoimaisesti eniten oppijoita ja oppimateriaalia. Ks. mikä on helpoin kieli oppia? ja miten esperantoa opitaan.

#Lähteet

• Wikipedia, Constructed language, International auxiliary language ja List of constructed languages
• Wikipedia (de), Plansprache
• Carolina González, Inventing Languages: A Practical Introduction, Cambridge University Press, 2025
• Wikipedia, Lingua Ignota, Solresol, Latino sine flexione, Blissymbols, Ithkuil, Kotava, Láadan, Toki Pona, Na'vi language, Dothraki language
• Babbel, The history of Solresol ja The story of Blissymbolics
• Mental Floss, Constructed languages you can learn (Okrentin klingon-arvio; Loglan ja Lojban)
• Klingon Language Institute, Klingon history
• Mother Jones, The linguist behind Avatar; WHYY, He brought Game of Thrones languages to life
• Lojban wiki, About Lojban ja Logical Language History
• Tolkien Gateway, Qenyaqetsa; Ardalambion, The Qenya Lexicon reviewed
• ithkuil.place, Ithkuil: A Philosophical Design for a Hypothetical Language (2004 mirror)
• Conlang Atlas of Language Structures, Kotava; Le Petit Prince in languages, Kotava
• Jayeless.net, Lingua Franca Nova; Lingclusive, The Elefen in the room
• Omniglot, Slovio; Encyclopaedia Britannica 1911, Volapük (Idiom Neutral ja Volapükin Akatemia)
• Jan van Steenbergen, A short history of Interslavic
• SIL International, ISO 639-3 -koodisivut: epo, vol, ido, ile, nov, ina, jbo, tlh, tok, isv, lfn, avk, qya, sjn, zbl, art
• Libera Folio, "Nova takso: 60.000 parolas Esperanton" (Nielsen, 2017); Ethnologue, Esperanto entry, 16th edition (2009)
• Jan Tamalu ja muut, Results of the 2024 Toki Pona census; Toki Pona official site
• Ido Foundation, IDO; Detlev Blanke (2000), Sabine Fiedlerin siteeraamana, Phraseology in planned languages, 2007
• Wikipedia, Volapük, Ido, Interlingue, Novial, Interlingua, Lojban, Klingon language, Interslavic; katso myös sivun Esperanto verrattuna muihin suunniteltuihin kieliin lähteet