Esperantoesimerkkitekstejä suomennoksineen

Esperanto kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, täsmälleen niin kuin se äännetään, ja suurin osa sen juurista tulee eurooppalaisista kielistä – joten sanat kuten familio, harmonio ja karaktero on helppo arvata. Tekstin tekevät ”esperantomaiseksi” säännölliset päätteet: -o substantiiveille, -a adjektiiveille, -as verbeille preesensissä, -n objektille. Alla on seitsemän lyhyttä tekstiä helposta vaikeampaan. Viisi on peräisin public domain -lähteistä tai virallisista lähteistä (neljä Zamenhofin kirjoista 1887–1905 ja yksi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta); kaksi on kirjoitettu tätä sivua varten.

Jokaisella tekstillä on suomennos ja lyhyt huomautus kieliopista.

#Mihin kiinnittää huomiota missä tahansa esperantotekstissä

Koko järjestelmä mahtuu yhdelle sivulle: katso kieliopin yleiskatsaus.

#Seitsemän tekstiä yhdellä silmäyksellä

Tasot ovat oma karkea ohjeemme, eivät viralliset arviot.

#1. Ensimmäinen keskustelu

Kaksi oppijaa tapaa verkossa. Kirjoitettu tätä sivua varten.

— Saluton! Mi estas Ana. Kiel vi nomiĝas?
— Saluton, Ana! Mi nomiĝas Marko. Mi loĝas en Kanado.
— Ĉu vi jam longe lernas Esperanton?
— Ne, nur tri monatojn. Kaj vi?
— Mi lernas ĝin jam unu jaron, kaj mi tre ŝatas ĝin. Ĝis revido, Marko!

Suomeksi: ”Hei! Olen Ana. Mikä sinun nimesi on?” – ”Hei, Ana! Nimeni on Marko. Asun Kanadassa.” – ”Oletko opiskellut esperantoa jo pitkään?” – ”En, vasta kolme kuukautta. Entä sinä?” – ”Olen opiskellut sitä jo vuoden, ja pidän siitä kovasti. Näkemiin, Marko!”

Mitä huomata. Alussa oleva ĉu muuttaa väitteen kyllä/ei-kysymykseksi. Esperanton päättyy -n:ään, koska se on objekti, ja tri monatojn ja unu jaron saavat -n:n, koska ne mittaavat aikaa (akkusatiivi). Siinä, missä suomi sanoo ”olen opiskellut”, esperanto käyttää yksinkertaisesti preesensiä lernas.

#2. Lauseita Ekzercarosta (1905)

Ekzercaro on Fundamento de Esperanton (1905), kielen sitovan perustan, harjoitusosa. Nämä viisi lausetta ovat valikoima sen §:stä 20; ne ovat erillisiä esimerkkejä, eivät tarina.

Hieraŭ mi renkontis vian filon, kaj li ĝentile salutis min. ― Hodiaŭ estas sabato, kaj morgaŭ estos dimanĉo. ― Se mi estus sana, mi estus feliĉa. ― Karaj infanoj, estu ĉiam honestaj! ― Ni estu gajaj, ni uzu bone la vivon, ĉar la vivo ne estas longa.

Suomeksi: Eilen tapasin poikasi, ja hän tervehti minua kohteliaasti. – Tänään on lauantai, ja huomenna on sunnuntai. – Jos olisin terve, olisin onnellinen. – Rakkaat lapset, olkaa aina rehellisiä! – Olkaamme iloisia, käyttäkäämme elämä hyvin, sillä elämä ei ole pitkä.

Mitä huomata. Viisi lausetta, viisi verbipäätettä: renkontis (imperfekti -is), estas (preesens -as), estos (futuuri -os), estus (konditionaali -us) ja estu (käskymuoto -u, käskyille ja ”tehdään”-muodolle). Myös esti ”olla” noudattaa kaavaa, koska esperantossa ei ole epäsäännöllisiä verbejä (verbit). Ĝentile ”kohteliaasti” on adverbi sanasta ĝentila ”kohtelias”.

#3. Päivä nykyelämässä

Tavallinen työpäivä, kirjoitettu tätä sivua varten.

Ĉiun matenon mi veturas al la laborejo per biciklo. Survoje mi aŭskultas podkaston en Esperanto. En la oficejo mi respondas al retmesaĝoj kaj partoprenas en retaj kunsidoj kun kolegoj el tri landoj. Vespere mi kuiras kun mia edzino, kaj poste ni spektas filmon. Antaŭ ol enlitiĝi, mi lernas dek novajn vortojn per aplikaĵo en mia poŝtelefono.

Suomeksi: Joka aamu pyöräilen töihin. Matkalla kuuntelen esperantonkielistä podcastia. Toimistossa vastaan sähköposteihin ja osallistun verkkokokouksiin kolmen maan kollegoiden kanssa. Illalla laitan ruokaa vaimoni kanssa, ja sen jälkeen katsomme elokuvan. Ennen nukkumaanmenoa opettelen kymmenen uutta sanaa puhelimeni sovelluksella.

Mitä huomata. Esperanto nimeää nykyaikaisia asioita yhdistämällä vanhoja juuria: ret·mesaĝ·o ”verkkoviesti” (sähköposti), poŝ·telefon·o ”taskupuhelin” (matkapuhelin), labor·ej·o ”työn paikka” ja en·lit·iĝ·i ”mennä sänkyyn” (sananmuodostus). Ĉiun matenon ”joka aamu” saa -n:n, koska se kertoo, milloin jotain tapahtuu. Per tarkoittaa ”jonkin avulla”: per biciklo, per aplikaĵo.

#4. Patro nia – Isä meidän (1887)

Patro nia on ensimmäinen esimerkkiteksti Zamenhofin ensimmäisessä oppikirjassa, Unua Libro (1887). Alkuperäisessä jokainen sana oli painettu pilkuin jaettuna osiinsa – Patr,o ni,a – jotta kieltä lukematon lukija voisi hakea jokaisen osan kirjan sanalistasta. Alla oleva teksti on Zamenhofin vuoden 1887 sanamuoto nykyaikaisella oikeinkirjoituksella.

Patro nia, kiu estas en la ĉielo, sankta estu Via nomo, venu reĝeco Via, estu volo Via, kiel en la ĉielo, tiel ankaŭ sur la tero. Panon nian ĉiutagan donu al ni hodiaŭ kaj pardonu al ni ŝuldojn niajn kiel ni ankaŭ pardonas al niaj ŝuldantoj; ne konduku nin en tenton, sed liberigu nin de la malvera, ĉar Via estas la regado, la forto kaj la gloro eterne. Amen!

Suomeksi (tarkka käännös): Isämme, joka olet taivaassa, pyhitetty olkoon Sinun nimesi, tulkoon Sinun valtakuntasi, tapahtukoon Sinun tahtosi, niin kuin taivaassa, niin myös maan päällä. Anna meille tänään jokapäiväinen leipämme ja anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme; älä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät väärästä (sananmukaisesti ”valheellisesta”), sillä Sinun on hallinto, voima ja kunnia ikuisesti. Aamen!

Mitä huomata. Omistuspronomini voi seurata substantiivia – Patro nia, volo Via – koska kieliopin kantavat päätteet, ei sijainti (sanajärjestys). Sanoissa Panon nian ĉiutagan kaikki kolme sanaa saavat -n:n: adjektiivit ja omistuspronominit mukautuvat substantiiviinsa. Ŝuld·ant·oj ”velalliset” on partisiippi, joka tarkoittaa ”niitä, jotka ovat velkaa”. Myöhemmissä versioissa, kuten Kansainvälisen katolisen esperantoliiton (IKUE) käyttämässä, malvera on korvattu sanalla malbono ”paha”.

#5. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla

Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1948. Tässä sen ensimmäinen artikla esperantoksi.

Ĉiuj homoj estas denaske liberaj kaj egalaj laŭ digno kaj rajtoj. Ili posedas racion kaj konsciencon, kaj devus konduti unu al alia en spirito de frateco.

Suomeksi (lähellä YK:n tekstiä): Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Mitä huomata. Esperantossa on 26 sanaa englannin 30:tä vastaan, koska yksi sana voi tehdä lauseen työn: de·nask·e ”syntymästä asti” yhdistää prepositiota, juurta ja adverbipäätettä. Frat·ec·o ”veljeys” lisää jälkiliitteen -ec- (ominaisuus) sanaan frato ”veli”. Devus on verbin devi ”täytyä” konditionaali – kirjaimellisesti ”joutuisi”, tässä ”pitäisi” (konditionaali).

#6. Satu La feino (1905)

La feino ”Keijukainen” on Ekzercaron ensimmäinen tarina (§ 11). Se on Zamenhofin versio sadusta, joka tunnetaan englanniksi nimellä ”Diamonds and Toads”, jossa ystävällinen tyttö palkitaan ruusuilla, helmillä ja timanteilla, jotka putoavat hänen suustaan. Tässä sen alku.

Unu vidvino havis du filinojn. La pli maljuna estis tiel simila al la patrino per sia karaktero kaj vizaĝo, ke ĉiu, kiu ŝin vidis, povis pensi, ke li vidas la patrinon; ili ambaŭ estis tiel malagrablaj kaj tiel fieraj, ke oni ne povis vivi kun ili. La pli juna filino, kiu estis la plena portreto de sia patro laŭ sia boneco kaj honesteco, estis krom tio unu el la plej belaj knabinoj, kiujn oni povis trovi.

Suomeksi: Eräällä lesellä oli kaksi tytärtä. Vanhempi oli luonteeltaan ja kasvoiltaan niin samanlainen kuin äitinsä, että jokainen, joka hänet näki, saattoi ajatella näkevänsä äidin; he olivat molemmat niin epämiellyttäviä ja niin ylpeitä, ettei heidän kanssaan voinut elää. Nuorempi tytär, joka oli hyvyydessään ja rehellisyydessään isänsä täydellinen kuva, oli sen lisäksi yksi kauneimmista tytöistä, joita oli löydettävissä.

Mitä huomata. Pitkiä lauseita pitävät koossa ke ”että” ja relatiivisanat: ĉiu, kiu ”jokainen, joka” ja kiujn ”joita”, joka saa -j:n ja -n:n, koska se on monikollinen objekti (korrelatiivit). La pli maljuna ”vanhempi” ja la plej belaj ”kauneimmat” näyttävät vertailun sanoilla pli ja plej. Rakenteessa povis pensi, ke li vidas toinen verbi pysyy preesensissä: esperanto säilyttää alkuperäisen ajatuksen aikamuodon, kun suomi siirtyy imperfektiin ”näki”.

#7. La Espero, esperanton hymni

La Espero ”Toivo” on Zamenhofin runo, joka painettiin ensi kerran ilman otsikkoa vuonna 1890 venäjänkielisille tarkoitetussa oppikirjassa. Félicien Menu de Ménilin vuoden 1909 marssiin laulettuna se toimii esperanton epävirallisena hymninä (lippu ja symbolit). Tässä sen kahdeksan ensimmäistä riviä.

En la mondon venis nova sento,
tra la mondo iras forta voko;
per flugiloj de facila vento
nun de loko flugu ĝi al loko.
Ne al glavo sangon soifanta
ĝi la homan tiras familion:
al la mond’ eterne militanta
ĝi promesas sanktan harmonion.

Suomeksi: Maailmaan on tullut uusi tunne, / halki maailman kulkee voimakas kutsu; / kevyen tuulen siivillä / lentäköön se nyt paikasta paikkaan. / Ei verta janoavaan miekkaan / se vedä ihmisperhettä: / ikuisesti sotivalle maailmalle / se lupaa pyhää sopusointua.

Mitä huomata. En la mondon saa -n:n, koska se tarkoittaa liikettä maailmaan, kun taas tra la mondo ”halki maailman” ei tarvitse sitä (suunta). Runous taivuttaa tavallista järjestystä: rakenteessa glavo sangon soifanta objekti sangon on ennen partisiippia soifanta ”janoava”, ja ĝi la homan tiras familion erottaa adjektiivin substantiivistaan. Mond’ pudottaa loppu-o:nsa runomitan vuoksi, minkä Fundamenton sääntö 16 sallii. Myöhemmin runo kutsuu puhujia sanoilla la esperantoj, ”ne, jotka toivovat” – sana on Zamenhofin salanimen Doktoro Esperanto takana, ja siitä tuli kielen nimi.

#Mistä löytää lisää esperantotekstejä

• Fundamento de Esperanto. Akademio de Esperanto julkaisee koko tekstin ilmaiseksi verkossa, mukaan lukien kaikki Ekzercaron 42 kohtaa.
• Vikifontaro (esperanton Wikisource) kokoaa public domain -tekstejä, muun muassa La Esperon.
• Project Gutenberg tarjoaa ilmaisia esperantokirjoja, mukaan lukien Zamenhofin antologian Fundamenta Krestomatio (1903).
• Vikipedio, esperanton Wikipedia, antaa lukuharjoitusta mistä tahansa aiheesta.
• Kurssimme. 12 oppitunnin kurssi rakentuu dialogien ympärille, ja ilmaiset materiaalit listaa helppolukuisia kirjoja ja podcasteja.

#Usein kysyttyä

#Miltä esperanto näyttää?

Esperanto käyttää latinalaisia aakkosia sekä kuutta aksenttikirjainta (ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ), ja se kirjoitetaan täsmälleen niin kuin se äännetään. Monet juuret näyttävät tutuilta eurooppalaisten kielten puhujille, ja säännölliset päätteet merkitsevät sanaluokan: -o substantiiveille, -a adjektiiveille, -as verbeille preesensissä.

#Mikä oli ensimmäinen esperantoksi julkaistu teksti?

Isä meidän, Patro nia, oli ensimmäinen esimerkkiteksti Zamenhofin vuoden 1887 Unua Librossa (teksti 4 yllä). Samassa kirjassa oli myös säkeitä Genesiksestä, esimerkkikirje ja kolme runoa.

#Voinko ymmärtää esperantoa opettelematta sitä?

Osittain. Eurooppalaisten kielten lukijat tunnistavat monia juuria, kuten familio, portreto ja harmonio, mutta päätteet, korrelatiivit ja pienet sanat kuten ĉu ja ke vaativat jonkin verran opiskelua. Sanakirja näyttää jokaisen sanan osan merkityksen.

#Saako näitä tekstejä käyttää vapaasti?

Zamenhofin tekstit ovat public domainissa: hän kuoli 1917. Tätä sivua varten kirjoitetut tekstit julkaistaan CC BY-SA 4.0 -lisenssillä kuten muukin sivusto.

#Miten nämä tekstit luetaan ääneen?

Jokaisella kirjaimella on yksi äänne, ja paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla: Es·pe·RAN·to, fa·mi·LI·o. Suomen puhujan kannattaa muistaa, ettei paino ole ensimmäisellä tavulla. Katso aakkoset ja ääntäminen.

#Lähteet

• Akademio de Esperanto: Fundamento de Esperanto – Ekzercaro (§ 11 La feino, § 20)
• Zamenhof, Unua Libro (1887), sivu 19: skannaus Wikimedia Commonsissa
• Vikipedio: Patro nia (vuoden 1887 teksti ja IKUE-versio)
• F. V. Lorenc, Úplná učebnice mezinárodní řeči dra. Esperanta (1890), sama vuoden 1887 teksti: Project Gutenberg
• Wikipedia: Unua Libro (kirjan sisältö)
• Vikifontaro: La Espero
• Vikipedio: La Espero (ensipainos 1890); Wikipedia: La Espero (Menu de Ménilin marssi, 1909)
• Vikipedio: Universala Deklaracio de Homaj Rajtoj ja Omniglot: Esperanto (1. artikla esperantoksi ja englanniksi)
• PMEG: Verbimuodot epäsuorassa esityksessä ja -n mitan ilmaisijana
• Reta Vortaro (ReVo): hakusanat retmesaĝo, aplikaĵo, podkasto
• Project Gutenberg: Fundamenta Krestomatio