Opiskelu
Auttaako esperanto oppimaan muita kieliä? Tutkimusnäyttö
Esperantoa on helppo aloittaa, mutta se, helpottaako se seuraavaa kieltä, on yhä todistamatta.
Mahdollisesti, mutta kukaan ei ole todistanut sitä. Vuosien 1948 ja 1982 välisten kouluhankkeiden raporttien mukaan oppilaat, jotka käyttivät vuoden tai kaksi esperantoon, saavuttivat ranskassa tai englannissa luokkatoverinsa tai ohittivat heidät. Parhaiten kontrolloitu tuore tutkimus englantilaisissa alakouluissa havaitsi, että esperanto oli aloittelijoille helpompi oppia kuin ranska, mutta se ei antanut mitattavaa etua myöhemmässä kielitietoisuudessa eikä myöhemmässä ranskassa. Vanhemmat tutkimukset olivat pieniä, usein kannattajien toteuttamia ja heikosti kontrolloituja, eikä laajaa satunnaistettua koetta ole. Vaikutusta kutsutaan esperanton ”propedeuttiseksi” (valmistavaksi) arvoksi.
Mitä tutkimuksia on?
| Tutkimus ja paikka | Asetelma | Tulos | Rajat |
|---|---|---|---|
| Halloran (1952) ja Williams (1948–1965), Egerton Parkin koulu, Denton, Englanti | Vuoden esperantoa ennen ranskaa opiskelleita oppilaita verrattiin vain ranskaa opiskelleisiin; psykologi J. H. Halloran arvioi ohjelman | Williams päätteli, että hänen esperantoa opiskelleet oppilaansa pärjäsivät ranskassa yhtä hyvin tai paremmin. Halloran myönsi vain, että heikomman kielellisen lahjakkuuden oppilaat hyötyivät | Williams itse kutsui johtopäätöksiään vaikutelmanvaraisiksi; ryhmät eivät ole täysin vertailukelpoisia; yksi koulu |
| Thorndike ja työtoverit, Columbian yliopisto, Yhdysvallat (1925–1931) | Laaja kielenoppimistutkimus; esperantoa koskeva kohta raportoidaan sivuhavaintona | Luokan, joka käytti kouluvuoden ranskan sijasta esperantoon, raportoitiin ohittaneen rinnakkaisen ranskanluokan vuotta myöhemmin | Tunnemme vain toissijaisten kuvausten kautta; epäselvää, mitä mitattiin |
| Someron koulu, Suomi (1958–1963) | Esperanto ennen saksaa koulukokeilussa | Raportoitiin nopeampaa edistymistä saksassa | Alkuperäisiä tietoja emme löytäneet; tunnetaan esperanton kannattajien tiivistelmien kautta |
| Paderbornin mallihanke, Länsi-Saksa (helmikuu 1975 – heinäkuu 1982), johtajana Helmar Frank | 602 oppilasta Paderbornin alueella, 41 opetusryhmää, kouluvuodet 3–4, kaksi oppituntia viikossa; englanti alkoi vuonna 5 | Verrattuna luokkatovereihin, jotka eivät olleet käyneet kurssia, esperantoa opiskelleet oppilaat tekivät noin 20 % vähemmän virheitä englannin kokeessa vuoden 5 lopussa ja noin 40 % vähemmän vuoden 6 lopussa | Vapaaehtoinen lisäluokka, joten vanhemmat ja oppilaat valitsivat sen itse; ei satunnaista jakoa; hankkeen oma instituutti raportoi |
| Alan Bishop, Australia (raportti 1994–1997) | Toisen asteen opettajat arvioivat oppilaita tietämättä, kuka oli opiskellut esperantoa alakoulussa | Esperantoa opiskelleet arvioitiin motivoituneemmiksi sekä puheessa että kokonaissuorituksessa paremmiksi | Opettajien arvioita, ei kokeita |
| Springboard to Languages, Englanti (2006–2011), arvioijina Barton ja Bragg | Viisivuotinen tapaustutkimus, pääosin yhdessä alakoulussa, 12–74 oppilasta vaihetta kohden, pienet vertailuryhmät | Oppilaat selviytyivät hyvin tehtävistä vieraiden kielten parissa ja vastasivat toisinaan vanhempia oppilaita | Ryhmiä ei ole sovitettu kyvyn tai taustan mukaan; ei voi osoittaa, ettei toinen kieli tuottaisi samaa |
| Tellier ja Roehr-Brackin, University of Essex, Englanti (2013) | 28 oppilasta, 8–9-vuotiaita, arvottu satunnaisesti esperantoon tai ranskaan, 22,5 tuntia kouluvuoden aikana | Esperanto oli helpompi oppia; vaikutuskoot olivat suurempia esperantoryhmässä | Hyvin pieni otos; tutkimus mittasi itse kielten oppimista |
| Tellier ja Roehr-Brackin (2013, 2017) | 225 oppilasta, 11–12-vuotiaita, ryhmitelty aiemman koulunkäynnin mukaan; 178 oppilasta, 8–9-vuotiaita, jotka saivat 20 tuntia saksaa, italiaa, esperantoa tai esperantoa eksplisiittisellä kielioppityöllä ja sen jälkeen ranskaa | Ei kestävää etua kielitietoisuudessa eikä myöhemmässä ranskassa; esperantoryhmien suoritukset olivat tasaisempia | Toisessa tutkimuksessa esperanton ja eksplisiittisen kielioppityön pieni etu katosi pienemmästä otoksesta, joka sai hankkeen päätökseen |
Kunkin rivin taustalla olevat lähteet ovat lopun luettelossa. Englanninkielisen Wikipedian Paderborn-selostus kertoo myös, että esperantoryhmä vastasi vertailuryhmää englannissa vuoteen 7 mennessä ja johti sitä vuonna 8, viitaten Frankin raporttiin; tämän osan alkuperäisiä tietoja emme löytäneet.
Mitä vahvin näyttö sanoo?
Karen Roehr-Brackinin ja Angela Tellierin vuoden 2018 katsaus kattaa Englannissa tehdyn työn vuosilta 2006–2016. Se erottaa kahdenlaisia hankkeita. Ohjelmat ilman vertailuryhmiä, kuten Springboard to Languages, osoittavat vain, että lapsille kielistä kertominen on parempi kuin ei mitään. Tutkimukset, jotka vertaavat esperantoa muihin kieliin, ovat informatiivisempia, ja niiden tulokset ovat kirjoittajien sanoin karuja.
Esperanto oli aloittelijoille helpompi oppia kuin ranska ja näytti tasoittavan tuloksia oppilaiden välillä. Mutta se ei tuottanut mitattavasti parempaa kielitietoisuutta tai parempaa menestystä myöhemmän kielen oppimisessa, eikä se korvannut heikkoa kielenoppimiskykyä. Tähän samaan johtopäätökseen tulemme sivulla Miksi opiskella esperantoa?
Miksi se voisi toimia?
Nämä ovat hypoteeseja. Tutkijoiden esittämät syyt ovat:
- Säännöllinen kielioppi. 16 säännöllä ei ole poikkeuksia, joten oppilaat näkevät, miten kielioppi toimii, hukkumatta epäsäännöllisiin muotoihin.
- Läpinäkyvä sananmuodostus. Juurilla, etuliitteillä ja jälkiliitteillä on pysyvät merkitykset (sananmuodostus), mikä voi auttaa oppilaita huomaamaan, miten sanat muodostetaan.
- Kielitietoisuus. Selkeän järjestelmän näkeminen voi saada oppilaat huomaamaan muissa kielissä kuvioita, kuten monikkopäätteitä ja sanaluokkia.
- Varhainen menestys ja motivaatio. Nopea edistyminen ja kirjeenvaihto ulkomaisten oppilaiden kanssa voivat nostaa itseluottamusta. Springboard-arvioinnin opettajat sanoivat näin, mutta he kertoivat vaikutelmistaan.
Vain ensimmäistä näistä tukevat jossain määrin tutkimukset: esperanto oli todella helpompi oppia. Muiden ei ole osoitettu aiheuttavan myöhempiä hyötyjä.
Mitä näyttö ei osoita?
- Ei laajaa modernia satunnaistettua koetta. Duncan Charters kirjoitti vuonna 2015, että ratkaisevaa kontrolloitua tutkimusta, jossa olisi useita satoja oppilaita eri ympäristöissä usean vuoden ajan, odotetaan yhä.
- Pienet otokset ja sovittamattomat ryhmät. Varhaisissa kokeissa koe- ja kontrolliryhmät eivät aina olleet vertailukelpoisia, ja raportit olivat lyhyitä tai anekdoottisia. Tämä on vuoden 2018 katsauksen näkemys, joka viittaa aiempiin kriitikoihin, kuten Dan Maxwelliin (1988).
- Innostuneet järjestäjät. Paderbornin, Suomen ja Thorndiken tulokset tavoittavat meidät pääosin esperantoa kannattaneiden ihmisten kautta. Paderbornilainen kollega varoitti alussa, että kaikkia myönteisiä tuloksia epäiltäisiin; se ei poista epäilyä.
- Itsevalikoituminen. Siellä, missä vanhemmat valitsivat lisäluokan, kuten Paderbornissa, motivoituneet perheet voivat selittää osan hyödystä.
- Yhteinen sanasto. Koska monet esperanton juuret muistuttavat romaanisia ja germaanisia sanoja, osa ranskan tai englannin hyödystä voi tulla tutuista sanoista, ei ”oppimaan oppimisesta”.
- Vähän vertaisarvioituja artikkeleita. Useat keskeiset raportit ovat koulujen raportteja tai uutiskirjeitä, eivät lehtiartikkeleita.
- Epäselvää reiluun kilpailijaan nähden. Springboard-kirjoittajat sanovat, ettei heidän asetelmansa voi osoittaa, olisiko toinen kieli, jota opetettaisiin samoilla kielitietoisuustehtävillä, onnistunut yhtä hyvin.
Kritiikki on osa laajempaa keskustelua, jota käsitellään sivulla esperanton kritiikki.
Mitä tämä merkitsee oppijoille ja opettajille?
Älä laske esperanton nopeuttavan seuraavaa kieltäsi, mutta älä myöskään sulje sitä pois. On järkevää käyttää sitä lyhyenä, vähäriskisenä ensimmäisenä kurssina: sen aloittaminen on nopeaa, ja näet, miten kokonainen kielioppi sopii yhteen. Tutkimukset kertovat vähän aikuisista, joita on tuskin testattu.
Jos haluat kokeilla, noudata opiskelusuunnitelmaa ja ilmaista 12 oppitunnin kurssia, johon kuluu noin 6–9 tuntia. Sivumme kuinka kauan oppiminen kestää käsittelee oppimisaikatutkimuksia.
Opettajien, jotka lisäävät esperantoa kouluun, tulisi lisätä myös eksplisiittistä työtä sen parissa, miten kielet rakentuvat, ja mitata tulos. Essexin tutkimukset viittaavat siihen, että tämä muotoon keskittyvä työ voi olla merkitsevämpää kuin pelkkä kieli, ja kysymys on yhä avoin.
Usein kysyttyä
Auttaako esperanton opiskelu oppimaan muita kieliä?
Voi auttaa, mutta sitä ei ole todistettu. Useat koulutuhankkeet raportoivat hyötyä, mutta parhaiten kontrolloidut tutkimukset eivät havainneet mitattavaa etua myöhemmässä kielitietoisuudessa tai myöhemmässä ranskassa, vain sen, että esperanto on aloittelijoille helpompi.
Mikä oli Paderbornin tutkimus?
Se oli Saksan Paderbornin yliopiston hanke, jota johti Helmar Frank vuosina 1975–1982. Se antoi 602 kouluvuosien 3–4 oppilaalle esperantokurssin ennen englantia ja raportoi vähemmän englannin virheitä kuin luokkatovereilla. Luokka oli vapaaehtoinen, ja tulokset tulevat hankkeelta itseltään.
Mikä on Springboard to Languages?
Se on englantilaisten alakoulujen ohjelma, joka yhdistää esperantoa ja kielitietoisuustehtäviä. Viisivuotinen arviointi (2006–2011) havaitsi, että oppilaat selviytyivät hyvin vieraista kielistä, mutta se ei voinut osoittaa esperanton olevan toista kieltä parempi.
Onko esperanto lapsille helpompi kuin ranska?
On: Essexin tutkimuksessa 28 oppilasta, iältään 8–9 vuotta, oppi sen nopeammin kuin ranskan. Se ei osoita, että se helpottaisi myöhempää ranskaa.
Onko esperanto hyvä ensimmäinen vieras kieli?
Se voi olla hyvä lyhyt ensimmäinen kurssi, koska sen aloittaminen on helppoa ja tulokset ovat tasaisia oppilaiden kesken. Opiskeluun tai työhön tarvittavan kielen kohdalla näyttö ei osoita, että esperanton ottaminen ensin säästäisi aikaa.
Lähteet
- Karen Roehr-Brackin ja Angela Tellier, "Esperanto as a tool in classroom foreign language learning in England", Language Problems and Language Planning 42(1), 89–111, 2018; University of Essex repository (Halloran, Williams, Thorndike ja Kennon, Bishop; vuosien 2013 ja 2017 tutkimukset; katsauksen johtopäätökset)
- Duncan Charters, "The teaching and learning of Esperanto", Interdisciplinary Description of Complex Systems 13(2), 2015 (Williams Egerton Parkissa, Halloran, vaatimus kontrolloidusta tutkimuksesta)
- J. H. Halloran, "A four-year experiment in Esperanto as an introduction to French", British Journal of Educational Psychology 22(3), 200–204, 1952; Norman Williams, "A language teaching experiment", Canadian Modern Language Review 22(1), 1965 (kuten edellä mainituissa kahdessa kohdassa siteerattuina)
- Karen Roehr, The Springboard to Languages evaluation project: a summary report, University of Essex, 2012, joka tiivistää Amanda Bartonin ja Joanna Braggin viisi raporttia Manchesterin yliopistolle, 2006–2011
- Angela Tellier ja Karen Roehr-Brackin, "The development of language learning aptitude and metalinguistic awareness in primary-school children: a classroom study", Essex Research Reports in Linguistics 62(1), 2013
- Universität Paderborn, "Erfolge des Paderborner Modellprojekts: Sprachorientierungsunterricht für Grundschüler" (H. Frank ja työtoverit), teoksessa Namen, Nachrichten, Notizen, noin 1982: digitaalinen kopio (602 oppilasta, 41 ryhmää, 1975–1982, virhemäärät; mainitsee myös Thorndiken ja suomalaisen kokeilun)
- Wikipedia, Paderborn method (Frankin asetelma ja myöhemmät vuodet, viitaten hänen raporttiinsa) ja Valeur propédeutique de l'espéranto (Thorndike 1925–1931, Somero 1958–1963, Bishopin hanke Melbournessa); ranskankielinen artikkeli on itse merkitty heikosti lähteistetyksi
- Omat sivumme: Miksi opiskella esperantoa?, Kuinka kauan esperanton oppiminen kestää?
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.