Auttaako esperanto oppimaan muita kieliä? Tutkimusnäyttö

Mahdollisesti, mutta kukaan ei ole todistanut sitä. Vuosien 1948 ja 1982 välisten kouluhankkeiden raporttien mukaan oppilaat, jotka käyttivät vuoden tai kaksi esperantoon, saavuttivat ranskassa tai englannissa luokkatoverinsa tai ohittivat heidät. Parhaiten kontrolloitu tuore tutkimus englantilaisissa alakouluissa havaitsi, että esperanto oli aloittelijoille helpompi oppia kuin ranska, mutta se ei antanut mitattavaa etua myöhemmässä kielitietoisuudessa eikä myöhemmässä ranskassa. Vanhemmat tutkimukset olivat pieniä, usein kannattajien toteuttamia ja heikosti kontrolloituja, eikä laajaa satunnaistettua koetta ole. Vaikutusta kutsutaan esperanton ”propedeuttiseksi” (valmistavaksi) arvoksi.

#Mitä tutkimuksia on?

Kunkin rivin taustalla olevat lähteet ovat lopun luettelossa. Englanninkielisen Wikipedian Paderborn-selostus kertoo myös, että esperantoryhmä vastasi vertailuryhmää englannissa vuoteen 7 mennessä ja johti sitä vuonna 8, viitaten Frankin raporttiin; tämän osan alkuperäisiä tietoja emme löytäneet.

#Mitä vahvin näyttö sanoo?

Karen Roehr-Brackinin ja Angela Tellierin vuoden 2018 katsaus kattaa Englannissa tehdyn työn vuosilta 2006–2016. Se erottaa kahdenlaisia hankkeita. Ohjelmat ilman vertailuryhmiä, kuten Springboard to Languages, osoittavat vain, että lapsille kielistä kertominen on parempi kuin ei mitään. Tutkimukset, jotka vertaavat esperantoa muihin kieliin, ovat informatiivisempia, ja niiden tulokset ovat kirjoittajien sanoin karuja.

Esperanto oli aloittelijoille helpompi oppia kuin ranska ja näytti tasoittavan tuloksia oppilaiden välillä. Mutta se ei tuottanut mitattavasti parempaa kielitietoisuutta tai parempaa menestystä myöhemmän kielen oppimisessa, eikä se korvannut heikkoa kielenoppimiskykyä. Tähän samaan johtopäätökseen tulemme sivulla Miksi opiskella esperantoa?

#Miksi se voisi toimia?

Nämä ovat hypoteeseja. Tutkijoiden esittämät syyt ovat:

• Säännöllinen kielioppi. 16 säännöllä ei ole poikkeuksia, joten oppilaat näkevät, miten kielioppi toimii, hukkumatta epäsäännöllisiin muotoihin.
• Läpinäkyvä sananmuodostus. Juurilla, etuliitteillä ja jälkiliitteillä on pysyvät merkitykset (sananmuodostus), mikä voi auttaa oppilaita huomaamaan, miten sanat muodostetaan.
• Kielitietoisuus. Selkeän järjestelmän näkeminen voi saada oppilaat huomaamaan muissa kielissä kuvioita, kuten monikkopäätteitä ja sanaluokkia.
• Varhainen menestys ja motivaatio. Nopea edistyminen ja kirjeenvaihto ulkomaisten oppilaiden kanssa voivat nostaa itseluottamusta. Springboard-arvioinnin opettajat sanoivat näin, mutta he kertoivat vaikutelmistaan.

Vain ensimmäistä näistä tukevat jossain määrin tutkimukset: esperanto oli todella helpompi oppia. Muiden ei ole osoitettu aiheuttavan myöhempiä hyötyjä.

#Mitä näyttö ei osoita?

• Ei laajaa modernia satunnaistettua koetta. Duncan Charters kirjoitti vuonna 2015, että ratkaisevaa kontrolloitua tutkimusta, jossa olisi useita satoja oppilaita eri ympäristöissä usean vuoden ajan, odotetaan yhä.
• Pienet otokset ja sovittamattomat ryhmät. Varhaisissa kokeissa koe- ja kontrolliryhmät eivät aina olleet vertailukelpoisia, ja raportit olivat lyhyitä tai anekdoottisia. Tämä on vuoden 2018 katsauksen näkemys, joka viittaa aiempiin kriitikoihin, kuten Dan Maxwelliin (1988).
• Innostuneet järjestäjät. Paderbornin, Suomen ja Thorndiken tulokset tavoittavat meidät pääosin esperantoa kannattaneiden ihmisten kautta. Paderbornilainen kollega varoitti alussa, että kaikkia myönteisiä tuloksia epäiltäisiin; se ei poista epäilyä.
• Itsevalikoituminen. Siellä, missä vanhemmat valitsivat lisäluokan, kuten Paderbornissa, motivoituneet perheet voivat selittää osan hyödystä.
• Yhteinen sanasto. Koska monet esperanton juuret muistuttavat romaanisia ja germaanisia sanoja, osa ranskan tai englannin hyödystä voi tulla tutuista sanoista, ei ”oppimaan oppimisesta”.
• Vähän vertaisarvioituja artikkeleita. Useat keskeiset raportit ovat koulujen raportteja tai uutiskirjeitä, eivät lehtiartikkeleita.
• Epäselvää reiluun kilpailijaan nähden. Springboard-kirjoittajat sanovat, ettei heidän asetelmansa voi osoittaa, olisiko toinen kieli, jota opetettaisiin samoilla kielitietoisuustehtävillä, onnistunut yhtä hyvin.

Kritiikki on osa laajempaa keskustelua, jota käsitellään sivulla esperanton kritiikki.

#Mitä tämä merkitsee oppijoille ja opettajille?

Älä laske esperanton nopeuttavan seuraavaa kieltäsi, mutta älä myöskään sulje sitä pois. On järkevää käyttää sitä lyhyenä, vähäriskisenä ensimmäisenä kurssina: sen aloittaminen on nopeaa, ja näet, miten kokonainen kielioppi sopii yhteen. Tutkimukset kertovat vähän aikuisista, joita on tuskin testattu.

Jos haluat kokeilla, noudata opiskelusuunnitelmaa ja ilmaista 12 oppitunnin kurssia, johon kuluu noin 6–9 tuntia. Sivumme kuinka kauan oppiminen kestää käsittelee oppimisaikatutkimuksia.

Opettajien, jotka lisäävät esperantoa kouluun, tulisi lisätä myös eksplisiittistä työtä sen parissa, miten kielet rakentuvat, ja mitata tulos. Essexin tutkimukset viittaavat siihen, että tämä muotoon keskittyvä työ voi olla merkitsevämpää kuin pelkkä kieli, ja kysymys on yhä avoin.

#Usein kysyttyä

#Auttaako esperanton opiskelu oppimaan muita kieliä?

Voi auttaa, mutta sitä ei ole todistettu. Useat koulutuhankkeet raportoivat hyötyä, mutta parhaiten kontrolloidut tutkimukset eivät havainneet mitattavaa etua myöhemmässä kielitietoisuudessa tai myöhemmässä ranskassa, vain sen, että esperanto on aloittelijoille helpompi.

#Mikä oli Paderbornin tutkimus?

Se oli Saksan Paderbornin yliopiston hanke, jota johti Helmar Frank vuosina 1975–1982. Se antoi 602 kouluvuosien 3–4 oppilaalle esperantokurssin ennen englantia ja raportoi vähemmän englannin virheitä kuin luokkatovereilla. Luokka oli vapaaehtoinen, ja tulokset tulevat hankkeelta itseltään.

#Mikä on Springboard to Languages?

Se on englantilaisten alakoulujen ohjelma, joka yhdistää esperantoa ja kielitietoisuustehtäviä. Viisivuotinen arviointi (2006–2011) havaitsi, että oppilaat selviytyivät hyvin vieraista kielistä, mutta se ei voinut osoittaa esperanton olevan toista kieltä parempi.

#Onko esperanto lapsille helpompi kuin ranska?

On: Essexin tutkimuksessa 28 oppilasta, iältään 8–9 vuotta, oppi sen nopeammin kuin ranskan. Se ei osoita, että se helpottaisi myöhempää ranskaa.

#Onko esperanto hyvä ensimmäinen vieras kieli?

Se voi olla hyvä lyhyt ensimmäinen kurssi, koska sen aloittaminen on helppoa ja tulokset ovat tasaisia oppilaiden kesken. Opiskeluun tai työhön tarvittavan kielen kohdalla näyttö ei osoita, että esperanton ottaminen ensin säästäisi aikaa.

#Lähteet

• Karen Roehr-Brackin ja Angela Tellier, "Esperanto as a tool in classroom foreign language learning in England", Language Problems and Language Planning 42(1), 89–111, 2018; University of Essex repository (Halloran, Williams, Thorndike ja Kennon, Bishop; vuosien 2013 ja 2017 tutkimukset; katsauksen johtopäätökset)
• Duncan Charters, "The teaching and learning of Esperanto", Interdisciplinary Description of Complex Systems 13(2), 2015 (Williams Egerton Parkissa, Halloran, vaatimus kontrolloidusta tutkimuksesta)
• J. H. Halloran, "A four-year experiment in Esperanto as an introduction to French", British Journal of Educational Psychology 22(3), 200–204, 1952; Norman Williams, "A language teaching experiment", Canadian Modern Language Review 22(1), 1965 (kuten edellä mainituissa kahdessa kohdassa siteerattuina)
• Karen Roehr, The Springboard to Languages evaluation project: a summary report, University of Essex, 2012, joka tiivistää Amanda Bartonin ja Joanna Braggin viisi raporttia Manchesterin yliopistolle, 2006–2011
• Angela Tellier ja Karen Roehr-Brackin, "The development of language learning aptitude and metalinguistic awareness in primary-school children: a classroom study", Essex Research Reports in Linguistics 62(1), 2013
• Universität Paderborn, "Erfolge des Paderborner Modellprojekts: Sprachorientierungsunterricht für Grundschüler" (H. Frank ja työtoverit), teoksessa Namen, Nachrichten, Notizen, noin 1982: digitaalinen kopio (602 oppilasta, 41 ryhmää, 1975–1982, virhemäärät; mainitsee myös Thorndiken ja suomalaisen kokeilun)
• Wikipedia, Paderborn method (Frankin asetelma ja myöhemmät vuodet, viitaten hänen raporttiinsa) ja Valeur propédeutique de l'espéranto (Thorndike 1925–1931, Somero 1958–1963, Bishopin hanke Melbournessa); ranskankielinen artikkeli on itse merkitty heikosti lähteistetyksi
• Omat sivumme: Miksi opiskella esperantoa?, Kuinka kauan esperanton oppiminen kestää?