Fraasit
Esperanton sananparret ja sanonnat merkityksineen
Klassiset esperanton sananlaskut alkuperäisessä asussaan, kirjaimellisine käännöksineen ja suomalaisine vastineineen.
Proverbaro Esperanta on kokoelma noin 2 630 sananlaskua ja sanontaa, jotka L. L. Zamenhof muokkasi esperantoksi ja julkaisi vuonna 1910. Hän perusti sen kokoelmaan, jonka hänen isänsä Markus Zamenhof oli kerännyt venäjäksi, puolaksi, ranskaksi ja saksaksi. Alla on 32 sen sananlaskua teemoittain, kullakin kirjaimellinen käännös ja, jos tunnettu vastine on olemassa, suomalainen sananlasku.
Esperanton sananlaskuja teemoittain
Sanamuoto ja kirjoitusasu seuraavat vuosien 1910 ja 1925 painoksia; heittomerkki sanassa Temp' korvaa pois jätetyn -o-päätteen. Suomalaiset vastineet ovat merkitykseltään lähellä, eivät sana sanalta; ”–” tarkoittaa, ettei tunnettua vastinetta ole. Arkisia ilmauksia varten ks. perusfraasit.
Työ ja raha
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Komenco bona — laboro duona. | Hyvä alku on puolet työstä. | Hyvin aloitettu on puoliksi tehty. |
| Sen laboro ne venas oro. | Ilman työtä ei kulta tule. | Ei ilman vaivaa palkkaa. |
| Kiu amas la liton, ne akiros profiton. | Joka rakastaa sänkyä, ei saa voittoa. | – |
| Ne prokrastu ĝis morgaŭ, kion vi povas fari hodiaŭ. | Älä lykkää huomiseen sitä, minkä voit tehdä tänään. | Älä lykkää huomiseen, minkä voit tehdä tänään. |
| Ŝparu groŝon — vi havos plenan poŝon. | Säästä pieni kolikko, niin sinulla on täysi tasku. | – |
Sanat ja hiljaisuus
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Parolo estas arĝento, oron similas silento. | Puhe on hopeaa; hiljaisuus on kullan kaltaista. | Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. |
| Granda parolisto estas duba faristo. | Suuri puhuja on epäilyttävä tekijä. | – |
| Vundo pasas, vorto restas. | Haava menee ohi, sana jää. | – |
| La muro havas orelojn. | Seinällä on korvat. | Seinillä on korvat. |
| Gardu vin du baroj: lipoj kaj dentaroj. | Vartioikoot sinua kaksi estettä: huulet ja hampaat. | – |
Ystävät
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Amikon montras malfeliĉo. | Onnettomuus näyttää ystävän. | Ystävä tunnetaan hädässä. |
| Kun kiu vi festas, tia vi estas. | Kenen kanssa juhlit, sellainen olet. | Seura tekee kaltaisekseen. |
Oppiminen
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Per pacienco venas scienco. | Kärsivällisyyden kautta tulee tieto. | – |
| Lernu juna — vi scios maljuna. | Opi nuorena, niin tiedät vanhana. | Nuorena opittu, vanhana taidettu. |
| Homo lernas la tutan vivon. | Ihminen oppii koko elämänsä. | – |
Aika ja onni
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Temp' estas mono. | Aika on rahaa. | Aika on rahaa. |
| Kiu vivos, tiu vidos. | Joka elää, se näkee. | – |
| Ne en unu tago elkreskis Kartago. | Karthago ei kasvanut yhdessä päivässä. | Ei Roomaakaan päivässä rakennettu. |
| Plej bone ridas, kiu laste ridas. | Parhaiten nauraa se, joka viimeksi nauraa. | Hyvin nauraa, joka viimeksi nauraa. |
| Pli bone malfrue, ol neniam. | Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. | Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. |
Syy ja seuraus, ulkoinen vaikutelma
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Kiu semas venton, rikoltos fulmotondron. | Joka kylvää tuulta, niittää ukkosmyrskyn. | Joka tuulta kylvää, myrskyä niittää. |
| Kia ago, tia pago. | Millainen teko, sellainen palkka. | – |
| Ne ĉio brilanta estas diamanto. | Kaikki kiiltävä ei ole timanttia. | Ei kaikki kulta, mikä kiiltää. |
| Ne juĝu pri afero laŭ ĝia ekstero. | Älä arvioi asiaa sen ulkoasun mukaan. | Älä tuomitse kirjaa kannen perusteella. |
| Unu ovo malbona tutan manĝon difektas. | Yksi huono muna pilaa koko aterian. | Yksi mätä omena pilaa koko korillisen. |
Eläimet, koti ja ulkomaat
| Esperanto | Kirjaimellinen merkitys | Suomalainen vastine |
|---|---|---|
| Kiu bojas, ne mordas. | Joka haukkuu, ei pure. | Haukkuva koira ei pure. |
| Kiam kato promenas, la musoj festenas. | Kun kissa kävelee, hiiret juhlivat. | Kun kissa on pois, hiiret hyppivät pöydällä. |
| Fiŝo pli granda malgrandan englutas. | Suurempi kala nielee pienemmän. | Iso kala syö pienen. |
| Pri la lupo rakonto, kaj la lupo renkonte. | Puhe sudesta, ja susi vastaan. | Kun sutta mainitaan, se tulee. |
| Monto gravediĝis, muso naskiĝis. | Vuori tuli raskaaksi, hiiri syntyi. | Vuori synnytti hiiren. |
| Ĉio transmara estas ĉarma kaj kara. | Kaikki merentakainen on viehättävää ja kallista. | Naapurin ruoho on aina vihreämpää. |
| Neniu estas profeto en sia urbeto. | Kukaan ei ole profeetta pikkukaupungissaan. | Ei ole profeetta omalla maallaan. |
Mistä Proverbaro on peräisin?
Markus Zamenhof alkoi julkaista vertailevaa venäläis-puolalais-ranskalais-saksalaista fraseologiaa vuonna 1905 ja kuoli ennen sen valmistumista. Hänen toiveestaan esperanto-osan valmisteli hänen poikansa; se ilmestyi vihkoina, sitten kirjana vuonna 1910, ja toinen painos Pariisissa vuonna 1925. Kokoelmassa on sekaisin aitoja sananlaskuja ja idiomaattisia ilmauksia kuten Ĉerpi akvon per kribrilo – ”ammentaa vettä seulalla”, eli turha työ. Ks. myös Zamenhof ja esperanton kirjallisuus.
Teksti sisältää 1 232 numeroitua ryhmää toisiinsa liittyviä sanontoja, jotka on järjestetty alkuperäisen venäläisten avainsanojen mukaan, ja lopussa aakkosellinen aihehakemisto.
Miten sitä käytetään nykyään?
Sanakirja ReVo luettelee vuoden 1974 painoksen lähdeluettelossaan (lyhenne PrV) ja lainaa sitä monissa artikkeleissa. Kielitieteilijä Sabine Fiedler (2015) raportoi, että vain noin 7 % kaikista 2 630 yksiköstä on puhujien yleistietoa, ja kutsuu taulukoiden kahta viimeistä sananlaskua nykyään hyvin suosituiksi. Laajempi nykyaikainen versio, kahdeksankielinen Oklingva Proverbaro, ilmestyi vuonna 2020. Lisää luettavaa: näytetekstejä.
Sananmuodostus sananlaskuissa
| Sana | Osat | Merkitys |
|---|---|---|
| proverbaro | proverb·ar·o | sananlaskukokoelma |
| dentaro | dent·ar·o | hampaat joukkona, hampaisto |
| parolisto, faristo | parol·ist·o, far·ist·o | puhuja, tekijä (-ist-: se, joka tekee jotakin ammatikseen tai tavallisesti) |
| malfeliĉo | mal·feliĉ·o | onnettomuus |
| malfrue | mal·fru·e | myöhään (frue on ”aikaisin”) |
| malŝpari | mal·ŝpar·i | tuhlata, ŝpari ”säästää” -verbin vastakohta |
Jälkiliite -ar- tarkoittaa kokonaisuutta, joka koostuu monista samanlaisista asioista, -ist- henkilöä, joka tekee jotakin usein tai ammatillisesti, ja mal- suoraa vastakohtaa. Ks. sananmuodostus, jälkiliitteet ja etuliitteet.
Mallit, jotka tekevät niistä helppoja muistaa
Monet sananlaskut loppusoinnuttavat (ago – pago, bona – duona) tai yhdistävät korrelatiiveja: Kiu vivos, tiu vidos, Kia ago, tia pago. Toiset käyttävät rakennetta ju … des: Ju pli da bruo, des malpli da ĝuo. – ”Mitä enemmän melua, sitä vähemmän nautintoa.” Fiedler huomauttaa, että niissä objekti usein tulee ennen verbiä, kuten -n sallii (Amikon montras malfeliĉo), tai verbit vaihtavat paikkaa painotuksen vuoksi: Pri gustoj oni disputi ne devas (tavallinen sanajärjestys: oni ne devas disputi). Sanajärjestyksen vapaus on suomalaiselle tuttu piirre.
Sanakirjan idiomit
ReVo kirjaa myös kuvaannollisia ilmauksia:
| Esperanto | ReVon selitys | Artikkeli |
|---|---|---|
| perdi la kapon | menettää järkensä, tulla hulluksi | kapo |
| lia nomo estas sur ĉies lango | hän on hyvin kuuluisa | lango |
| bruligi siajn fingrojn | saattaa itsensä pulaan, kokea ikäviä asioita | fingro |
| foriri kun longa nazo | lähteä pettyneenä, saavuttamatta mitään | nazo |
Usein kysyttyä
Kuka kirjoitti esperanton sananlaskut?
L. L. Zamenhof muokkasi kokoelman ja käänsi esperantoksi isänsä Markus Zamenhofin venäläis-puolalais-ranskalais-saksalaisen kokoelman sanonnat. Siksi monet muistuttavat tuttuja sananlaskuja ympäri Eurooppaa.
Kuinka monta sananlaskua Proverbaro Esperantassa on?
Noin 2 630 erillistä sananlaskua Fiedlerin (2015), Vikipedion ja vuoden 1974 painoksen numeroinnin mukaan. Ne on painettu 1 232 numeroituun ryhmään, ja jotkin sanonnat toistuvat useassa ryhmässä.
Mitkä esperanton sananlaskut puhujat oikeasti tuntevat?
Harvat: vain noin 7 % yksiköistä on yleistietoa (Fiedler, 2015). Hän nimeää hyvin suosituiksi sanonnat Ĉio transmara estas ĉarma kaj kara ja Neniu estas profeto en sia urbeto.
Mistä voin lukea koko Proverbaron?
Vuoden 1925 painos on litteroitu Vikifontaroon (esperanton Wikisource); myös vuoden 1910 tekstin digitoitu kopio on verkossa (ks. lähteet).
Lähteet
- Vikifontaro: Proverbaro Esperanta (L. Zamenhof, 2a eld., 1925)
- Proverbaro Esperanta, vuoden 1910 teksti molempine esipuheineen – digitoitu kopio, käytetty yllä olevien sananlaskujen tarkistamiseen
- Vikipedio: Proverbaro Esperanta ja Wikipedia: Proverbaro Esperanta
- Vikipedio: Oklingva Proverbaro
- Rob Keetlaer: Esperantaj proverboj – 2 630 sananlaskun numerointi; sanamuotojen ristiintarkistus
- Sabine Fiedler: Esperanto Phraseology (2015)
- ReVo: bibliography, proverbo, parolo, fari, dento, feliĉa, ŝpari
- PMEG: AR, IST, MAL, Apostrofo
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.