Ostokset ja raha esperantoksi: hinnat, maksaminen, pankit

Ostaa on esperantoksi aĉeti, myydä vendi, maksaa pagi ja maksaa (hinnaltaan) kosti. Kauppa on vendejo tai butiko, hinta on prezo ja raha on mono. Hinta sanan kosti jälkeen saa päätteen -n: Ĝi kostas dek du eŭrojn – ”Se maksaa kaksitoista euroa.” Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

#Kaupat ja torit

Kauppojen nimet noudattavat yhtä mallia: mitä myydään + -vendejo, kuten libr·o·vend·ej·o. Jälkiliite -ej- tarkoittaa ”paikkaa” ja -ist- henkilöä, joka tekee jotakin, joten vendisto on myyjä ja butikisto kauppias. Ks. sananmuodostus, jälkiliitteet ja työ ja ammatit. Vaatteet, koot ja sovituskopin fraasit ovat sivulla vaatteet, ja nopeat ostosfraasit matkoille sivulla matkustaminen.

#Ostaminen, myyminen ja maksaminen

Kara tarkoittaa myös ”rakas”, ja ReVo merkitsee sen merkityksen ”kallis” vanhahtavaksi. ReVo merkitsee myös pagi la manĝon ”maksaa ateria” vältettäväksi ja ehdottaa pripagi la manĝon; tavallinen muoto on pagi por la manĝo.

#Miten hinnat toimivat lauseessa

Hinta on mitta, kuten pituus tai paino, ja mitta verbin jälkeen saa -n. Perusteellinen kielioppi PMEG selittää Fundamenton lauseen Kvar metroj da tiu ĉi ŝtofo kostas naŭ frankojn ”neljä metriä tätä kangasta maksaa yhdeksän frangia”: naŭ frankojn on mittaava täydennys, joka näyttää kustannuksen, ei objekti. ReVo on samaa mieltä ja merkitsee kosti-verbin intransitiiviseksi. Numerosanat eivät koskaan muutu; niiden jälkeinen substantiivi saa -j luvusta du ylöspäin ja -n hinnalle. Ks. akkusatiivi, numerot ja numeromuunnin.

PMEG varoittaa muodosta kostas dek eŭrojn po metro: po kuuluu toistuvan summan eteen. PMEG ehdottaa myös sanaa por selvälle ostolle ja myynnille ja sanaa kontraŭ muille vaihdoille, mutta sanoo, että raja on usein hämärä; ReVo käyttää molempia myynnille. Suomalaiselle: euro on myös Suomen valuutta, joten eŭro on tuttu: Ĝi kostas dek eŭrojn.

#Pankit ja raha

Prunti toimii molempiin suuntiin, ja ReVo antaa molemmat merkitykset: Mi pruntis al li monon on ”Lainasin hänelle rahaa”, Mi pruntis monon de amiko ”Lainasin rahaa ystävältä”. Selkeyden vuoksi käytä pruntedoni ”lainata jollekulle” ja pruntepreni ”lainata joltakulta”; ReVo luettelee molemmat ja kutsuu kaksisanaista kirjoitusasua (prunte doni) säännöllisemmäksi. Laina itse on prunto.

#Valuutat

Maan raha on sen valuto ”valuutta”; rahayksikkö on monunuo. Nimet ovat tavallisia pienellä kirjoitettuja substantiiveja: unu dolaro, dek dolaroj, dek dolarojn hintana. Alayksiköitä ovat cendo ”sentti”, penco ”penni” ja kopeko ”kopeekka” (sadasosa rupla). Jeni kirjoitetaan kuten eno ”sisus”, joten vain asiayhteys erottaa ne.

Spesmilo. Esperantolla oli aikoinaan oma rahansa. Spesmilo (₷) ehdotettiin vuonna 1907 René de Saussuren toimesta ja sitä käytettiin ennen ensimmäistä maailmansotaa, lähinnä Ĉekbanko Esperantistan, esperantoshekkipankin, kautta. Yksi spesmilo oli 1 000 spesoj, arvoltaan 0,733 g puhdasta kultaa tai suunnilleen puoli Yhdysvaltain dollaria. Englanninkielinen Wikipedia kutsuu sitä vanhentuneeksi. PMEG siteeraa Mia ringo valoras tri kaj duonon da spesmiloj – ”Sormukseni on kolmen ja puolen spesmilon arvoinen.”

#Keskustelu torilla

#Usein kysyttyä

#Miten sanotaan ”paljonko se maksaa?” esperantoksi?

Kiom kostas ĝi? (KI-om KOS-tas ĝi). Nimeä asia laittamalla se verbin jälkeen: Kiom kostas la pomoj? – ”Paljonko omenat maksavat?” Vastauksessa on -n: Ili kostas du eŭrojn.

#Saako hinta -n:n sanan kosti jälkeen?

Kyllä: Ĝi kostas dek eŭrojn. PMEG kutsuu tätä -n:ää mittaavaksi täydennykseksi, ei objektiksi, ja ReVo merkitsee kosti-verbin intransitiiviseksi. Sanan esti tai por jälkeen hinta ei saa -n: La prezo estas dek eŭroj, por dek eŭroj.

#Mitä eroa on sanoilla butiko ja vendejo?

Molemmat tarkoittavat ”kauppaa”. ReVo määrittelee butiko-sanan katutason kaupaksi, joka myy vähittäin, ja vendejo-sanan mitä tahansa paikaksi myymiseen ja ostamiseen. Tori kojuineen on bazaro; ReVo sanoo, että merkato ei ole koskaan paikka, vain talouden mielessä markkina.

#Mikä on jeni esperantoksi?

Eno, kuten Ĝi kostas cent enojn – ”Se maksaa sata jeniä” (sana on ReVossa ja esperanton Wikipediassa; ReVon oma esimerkki on ĉiu telero kostas 100 enojn). Jeno on eri sana, jonka merkitys on ”seuraava”.

#Onko esperantolla oma valuutta?

Historiallisesti kyllä: spesmilo, ehdotettu vuonna 1907 ja käytetty ennen ensimmäistä maailmansotaa. Englanninkielinen Wikipedia kuvaa sen vanhentuneeksi.

#Lähteet

• ReVo: vendi, vendejo, ĉiovendejo, butikumi, butiko, butikisto, retbutiko, bazaro, superbazaro, merkato, magazeno
• ReVo: apoteko, bakejo, librovendejo, aĉeti, aĉetsako, ĉaro, aĉetĉareto
• ReVo: pagi, kosti, valori, prezo, rabato, kvitanco, kaso, kasisto, kliento, kara
• ReVo: mono, monero, monujo, restmono, trinkmono, monunuo, kontante, kreditkarto, bankokarto, debetkarto, bankkonto, ŝparkonto, bankaŭtomato, monaŭtomato, banknoto
• ReVo: banko, bankejo, deponi, ŝpari, prunti, interezo, ŝuldi, salajro, valuto
• ReVo: eŭro, dolaro, pundo, eno (yen), eno (interior), rublo, zloto, franko, juano, cendo, penco, kopeko, speso, spesmilo
• PMEG: N-finaĵo por mezuro (kostas naŭ frankojn, valoras … spesmiloj)
• PMEG: por, per, po, kontraŭ
• Wikipedia: Spesmilo, Vikipedio: Spesmilo, Wikipédia: Spesmilo
• Vikipedio: Japana eno