Fraasit
Ihmisten kuvailu esperantoksi: ulkonäkö ja luonne
Kerro, millainen ihminen on, verbillä esti ja adjektiivilla, ja anna -em-, -ul- ja mal- muodostaa useimmat luonnesanat.
Kuvailet ihmistä esperantoksi verbillä esti ”olla” ja -a-päätteisellä adjektiivilla: Ŝi estas alta ”Hän on pitkä”, Li estas afabla ”Hän on ystävällinen”. Sille, mitä ihmisellä on, käytä verbiä havi ”omistaa” ja substantiivia: Li havas barbon ”Hänellä on parta”. Kysy sanoilla Kia li estas? ”Millainen hän on?” tai Kiel li aspektas? ”Miltä hän näyttää?”. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Ihmisestä kysyminen
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| Millainen hän on? | Kia ŝi estas? | KI-a ŝi ES-tas | ulkonäkö tai luonne; PMEG:n oma esimerkki jatkuu Ĉu li estas maljuna aŭ juna? |
| Miltä hän näyttää? | Kiel ŝi aspektas? | KI-el ŝi as-PEK-tas | aspekti ”näyttää, vaikuttaa” |
| Kuinka pitkä olet? | Kiel alta vi estas? | KI-el AL-ta vi ES-tas | kiom alta korostaa korkeaa astetta (PMEG) |
| Minkä ikäinen olet? | Kiom da jaroj vi havas? | KI-om da JA-roj vi HA-vas | tai Kiom aĝa vi estas? |
Pituus, vartalo ja ikä
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| pitkä | alta | AL-ta | myös ”korkea”; altkreska ”pitkäkasvuinen” |
| lyhyt | malalta | mal-AL-ta | myös ”matala” |
| keskipitkä | de meza kresko | de ME-za KRES-ko | kresko on henkilön kasvu (ReVo) |
| hoikka | maldika | mal-DI-ka | ReVon käyttöhuomautus suosii sitä sanan magra ”laiha” sijaan |
| solakka, tyylikäs | svelta | SVEL-ta | sulavan hoikka |
| lihava | dika | DI-ka | myös ”paksu” |
| tanakka | korpulenta | kor-pu-LEN-ta | raskaasti rakentunut (ReVo: dika, malsvelta) |
| vahva | forta | FOR-ta | |
| lihaksikas | muskola | mus-KO-la | |
| heikko | malforta | mal-FOR-ta | |
| nuori | juna | JU-na | |
| vanha (ihminen) | maljuna | mal-JU-na | esineet ovat malnova |
| keski-ikäinen | mezaĝa | me-ZA-ĝa | ei kovin nuori eikä kovin vanha (ReVo) |
| täysi-ikäinen | plenaĝa | ple-NA-ĝa | tarpeeksi vanha täysiin kansalaisoikeuksiin (ReVo) |
Pituuden ja iän ilmaiseminen numeroilla
Luku ja yksikkö sanan alta tai aĝa edellä saavat päätteen -n. PMEG kutsuu sitä mitaksi, joka kuvaa adjektiivia. Numerot ovat numerosivulla.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| Hän on 170 cm pitkä. | Ŝi estas cent sepdek centimetrojn alta. | ŝi ES-tas cent SEP-dek cen-ti-ME-trojn AL-ta | mitta + -n |
| Hän on 20-vuotias. | Li estas dudek jarojn aĝa. | li ES-tas DU-dek JA-rojn A-ĝa | sama sanalla aĝa |
| Hän on 30. | Ŝi havas tridek jarojn. | ŝi HA-vas TRI-dek JA-rojn | myös Ŝi aĝas tridek jarojn, jota PMEG kutsuu moderniksi; Zamenhof olisi sanonut havi aĝon de tridek jaroj |
| kaksitoistavuotias tyttö | dekdujara knabino | dek-du-JA-ra kna-BI-no | yksi sana, ei -n |
| Hän on kaksi vuotta minua vanhempi. | Li estas du jarojn pli aĝa ol mi. | li ES-tas du JA-rojn pli A-ĝa ol mi | -n osoittaa eron |
Hiukset, kasvot ja silmälasit
Muut kehonosat ovat keho ja terveys -sivulla, ja hiusten ja silmien värit värisivulla.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| kaikki hiukset | hararo | ha-RA-ro | yksi hius on haro |
| pitkät, lyhyet hiukset | longaj, mallongaj haroj | LON-gaj, mal-LON-gaj HA-roj | |
| kiharainen | bukla | BUK-la | kierteinen (ReVo) |
| suora | rekta | REK-ta | ei kaareva (ReVo) |
| vaaleatukkainen | blonda | BLON-da | keltainen kullan ja vaaleanruskean välillä |
| punatukkainen, harmaatukkainen | ruĝhara, grizhara | ruĝ-HA-ra, griz-HA-ra | väri + hara; ReVossa on fajrohara |
| kaljupäinen | kalva | KAL-va | kalju mies on kalvulo |
| parta | barbo | BAR-bo | barba ”parrakas”, senbarba ”partaton” |
| viikset | lipharoj | lip-HA-roj | monikko, ylähuulen karvat |
| silmälasit | okulvitroj | o-kul-VI-troj | monikko, kuten suomessa |
| komea, kaunis | bela | BE-la | yksi sana molemmille; malbela ”ruma” |
Silmälasit pidetään yllä verbillä porti (ks. vaatteet): Ŝi portas okulvitrojn – ”Hänellä on silmälasit”.
Luonnesanat
Luonteen adjektiivit, ja mal--vastakohta huomautuksessa, kun pari on hyödyllinen.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| ystävällinen | afabla | a-FA-bla | malafabla ”epäystävällinen, töykeä” |
| ystävällinen (kuin ystävä) | amika | a-MI-ka | kuin ystävä |
| kohtelias | ĝentila | ĝen-TI-la | malĝentila ”epäkohtelias” |
| hilpeä | gaja | GA-ja | näkyy ulospäin; ks. tunteet |
| rehellinen | honesta | ho-NES-ta | |
| antelias | malavara | mal-a-VA-ra | sanan avara ”saita” vastakohta |
| vaatimaton | modesta | mo-DES-ta | |
| viehättävä | ĉarma | ĈAR-ma | |
| ujo | hontema | hon-TE-ma | häpeää helposti |
| arka | timema | ti-ME-ma | taipuvainen pelkoon |
| rohkea | kuraĝa | ku-RA-ĝa | malkuraĝa ”pelkurimainen” |
| rauhallinen | trankvila | tran-KVI-la | |
| vakava | serioza | se-ri-O-za | |
| hauska | amuza | a-MU-za | |
| viisas | saĝa | SA-ĝa | malsaĝa ”tyhmä” |
| tyhmä | stulta | STUL-ta | vahvempi kuin malsaĝa: syvästi älytön (ReVo) |
| sukkela | sprita | SPRI-ta | nopea, omaperäinen nokkeluus |
| uteliaan | scivolema | sci-vo-LE-ma | |
| ahkera | diligenta, laborema | di-li-GEN-ta, la-bo-RE-ma | |
| laiska | maldiligenta, pigra | mal-di-li-GEN-ta, PI-gra | |
| kärsivällinen | pacienca | pa-ci-EN-ca | malpacienca ”kärsimätön” |
| puhelias | parolema | pa-ro-LE-ma | |
| luonnostaan hiljainen | silentema | si-len-TE-ma | pitää hiljaisuudesta (ReVo) |
| äkkipikainen | kolerema | ko-le-RE-ma |
Miten -em-, -ul- ja mal- muodostavat luonnesanoja
| Sananosa | Merkitys | Esimerkki | Suomi |
|---|---|---|---|
| -em- | taipumus | paroli → parolema | puhua → puhelias |
| -ul- | henkilö, jolla on ominaisuus | saĝa → saĝulo | viisas → viisas ihminen |
| mal- | vastakohta | diligenta → maldiligenta | ahkera → laiska |
-em- tarkoittaa luontaista taipumusta, ja se on yleensä verbijuuren päällä: timi ”pelätä” antaa timema. -ul- muuttaa ominaisuuden henkilöksi: honesta antaa honestulo, juna antaa junulo. PMEG lisää, että -em- voidaan usein jättää pois ennen -ul-, joten timemulo muuttuu muotoon timulo. Monikossa nämä sanat ovat neutraaleja (saĝuloj ”viisaat ihmiset”), mutta yksikön -ulo kuulostaa usein miehiseltä, joten lisää -in- naiselle: junulino, belulino. PMEG huomauttaa, että monet puhujat pitävät muotoa ŝi estas belulo vääränä. Lisää: jälkiliitteet.
mal- kääntää merkityksen, ja vastakohdat luettelee kymmeniä pareja. Se eroaa sanasta ne: Ŝi ne estas afabla ”Hän ei ole ystävällinen” on lievempi kuin Ŝi estas malafabla ”Hän on epäystävällinen”.
Neljä lyhyttä kuvausta
Ystävä. Mia amikino Anna estas alta kaj svelta. Ŝi havas longajn blondajn harojn kaj bluajn okulojn. Ŝi estas afabla, gaja kaj iom timema. – ”Ystäväni Anna on pitkä ja solakka. Hänellä on pitkät vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän on ystävällinen, hilpeä ja vähän arka.”
Isoisä. Mia avo estas maljuna kaj iom dika. Li havas grizan barbon kaj portas okulvitrojn. Li estas saĝa kaj pacienca, kaj li ŝatas ŝerci. – ”Isoisäni on vanha ja vähän pyöreä. Hänellä on harmaa parta ja silmälasit. Hän on viisas ja kärsivällinen, ja hän tykkää laskea leikkiä.”
Poika. Mia frato estas dekdujara. Li estas malalta kaj maldika, kaj li havas mallongajn brunajn harojn. Li estas scivolema kaj diligenta, sed ne tre parolema. – ”Veljeni on kaksitoistavuotias. Hän on lyhyt ja hoikka, ja hänellä on lyhyet ruskeat hiukset. Hän on utelias ja ahkera, mutta ei kovin puhelias.”
Kysymys ja vastaus. Kiel aspektas via nova instruisto? – Li estas juna kaj alta. Li havas barbon kaj okulvitrojn. – Kia li estas? – Li estas tre ĝentila, sed iom serioza. – ”Miltä uusi opettajasi näyttää? Hän on nuori ja pitkä. Hänellä on parta ja silmälasit. Millainen hän on? Hän on hyvin kohtelias, mutta vähän vakava.”
Adjektiivit mukautuvat substantiiviin, joten longajn blondajn harojn on -j ja -n kaikissa kolmessa sanassa (ks. substantiivit ja adjektiivit). Iom ”vähän” ja tre ”hyvin” pehmentävät tai vahvistavat mitä tahansa adjektiivia.
Usein kysyttyä
Miten pitkä ja lyhyt sanotaan ihmisestä esperantoksi?
Alta on pitkä ja malalta lyhyt (myös ”matala”). Iälle juna on nuori ja maljuna vanha.
Miten kysytään, miltä joku näyttää esperantoksi?
Sano Kiel li aspektas? ulkonäölle. Kia li estas? on laajempi: vastaus voi koskea ulkonäköä tai luonnetta.
Miten henkilön ikä sanotaan esperantoksi?
Sano Li estas dudek jarojn aĝa tai Li havas dudek jarojn. Substantiivin edellä yksi sana riittää: dudekjara viro ”kaksikymmentävuotias mies”.
Mitä eroa on sanoilla timema ja timulo?
Timema on adjektiivi, ”arka”. Timulo on substantiivi, ”arka ihminen”, lyhennetty muodosta timemulo.
Miten komea tai kaunis sanotaan esperantoksi?
Molemmat ovat bela: bela viro ”komea mies”, bela virino ”kaunis nainen”. Belulo tarkoittaa ”kaunista ihmistä”; naiselle belulino on turvallisempi.
Lähteet
- PMEG – N por mezuro (mittoja kuten dudek jarojn aĝa)
- PMEG – Tabelvortoj je A (kia) ja je EL (kiel, kiom)
- PMEG – EM, UL ja MAL
- ReVo: alta, dika, juna, bela, belulo, blonda, haro, hararo, lipharoj, barbo, kalva, okulvitroj, bukla, rekta
- ReVo: svelta, magra, korpulenta, muskola, kresko, aĝo, mezaĝa, plenaĝa, aspekti
- ReVo: afabla, amika, ĝentila, gaja, honesta, avara, malavara, modesta, ĉarma, hontema, timema, kuraĝa, trankvila, serioza, amuza
- ReVo: saĝa, saĝulo, stulta, sprita, scivolema, diligenta, laborema, pigra, pacienca, parolema, silentema, kolerema, ŝerci
- Fundamento de Esperanto – Ekzercaro (lipharoj, gajaj, kuraĝa, diligenta, honesta)
- Tatoeba (CC BY 2.0 FR), kysymysmuotojen vahvistus: #517979, #433818, #2207708, #1473189, #2773294
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.