Uskonto ja uskomukset esperantoksi: uskonnot ja juhlapäivät

Uskonto on esperantossa religio (re-li-GI-o), usko on kredo, uskoa on kredi ja rukoilla on preĝi. Uskontoja nimetään usein päätteellä -ism- ”oppi” ja seuraajia päätteellä -an- ”jäsen”: kristanismo, kristano. Sanat ovat neutraaleja nimikkeitä, eikä sivu ota kantaa uskoon tai uskomattomuuteen. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

#Usko, luottamus ja rukous

Kredi ottaa je uskolle johonkin (kredi je Dio ”uskoa Jumalaan”) ja ke uskolle, että jokin on niin: Mi kredas, ke vi pravas ”Uskon, että olet oikeassa”.

#Uskonnot ja niiden seuraajat

PMEG näyttää mallin: Kristo antaa kristano (seuraaja) ja kristanismo (oppi). Buddhalaisuudelle PMEG suosii budhisto ja budhismo, ja budhano on myös käytössä; ReVon pääartikkelit ovat budaismo ja budaisto. Adjektiivit päättyvät -a: kristana, islama, juda, hinduisma.

Huomautuksia sanojen valintaan:

• Muslimi. Käytä islamano. ReVo sanoo, että mahometano (Zamenhofin ja PIV:n sana) tulisi välttää neutraaleissa yhteyksissä, koska muslimit pitävät sitä loukkaavana.
• Islam. Uskonnolle sano islamo; ReVo määrittelee islamismo-sanan politiikaksi, joka tähtää tiukkaan islamilaiseen yhteiskuntaan.
• Katolinen. Romkatolika on tarkka adjektiivi; ReVo huomauttaa, että pelkkä katolika esiintyy myös muiden kirkkojen nimissä.
• Juutalainen. ReVo määrittelee judo-sanan muinaisten heprealaisten jälkeläisten kansan tai heidän uskontonsa jäseneksi. Urheilulaji on ĵudo (ĴU-do).

#Jumalanpalveluspaikat

PMEG selittää, että preĝejo on perinteisesti käytetty enimmäkseen kristillisistä kirkoista, mutta voi palvella mitä tahansa uskontoa; tarkkuuden vuoksi lisää adjektiivi: islama preĝejo, hinduisma preĝejo.

#Juhlat ja pyhäpäivät

PMEG käsittelee juhlien nimet erisnimiksi: iso alkukirjain, normaalisti ei la (Kristnasko, Pasko). Päivämäärät siirtyvät kalenterien välillä, joten taulukko antaa vain sen, mitä ReVo ja Vikipedio toteavat. Toivotukset ovat sivulla toivotukset ja juhlat.

#Ihmiset ja roolit

#Sananosat uskonsanoille

Uskontojen nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Ks. jälkiliitteet, etuliitteet ja sananmuodostus.

#Lauseita

Suorat objektit saavat -n (festas Kristnaskon), samoin aikailmaukset ilman prepositiota (ĉiun dimanĉon, ok tagojn): ks. akkusatiivi.

#Esperanto ja uskonto

Esperantolla itsellään ei ole uskontoa. Boulognen julistuksesta 1905 lähtien liike on määritellyt sen neutraaliksi kieleksi, jota kuka tahansa saa käyttää mihin tarkoitukseen tahansa. Brasiliassa spiritistit (spiritismo, spi-ri-TIS-mo) ovat edistäneet sitä siitä asti, kun Brasilian spiritistiliitto avasi ilmaisen kurssin vuonna 1912: ks. esperanto ja spiritismi. Zamenhofin filosofia tasa-arvoisista kansoista, homaranismo (ho-ma-ra-NIS-mo), pidettiin tarkoituksella erillään kielestä: ks. homaranismo.

#Usein kysyttyä

#Miten uskonto ja ”uskon” sanotaan esperantoksi?

Religio ja Mi kredas. Lisää je sille, mihin uskot (Mi kredas je Dio) tai ke sille, minkä uskot todeksi (Mi kredas, ke vi pravas).

#Miten sanotaan ”olen kristitty, muslimi, juutalainen, buddhalainen tai ateisti” esperantoksi?

Mi estas kristano, islamano, judo, budhisto, hinduo tai ateisto. Nämä ovat tavallisia substantiiveja: ei artikkelia, ei isoa alkukirjainta. Lisää -in- naiselle: kristanino, judino.

#Onko se islamano vai mahometano?

Islamano. ReVo merkitsee mahometano-sanan vältettäväksi neutraaleissa yhteyksissä, koska muslimit pitävät sitä loukkaavana.

#Mitä eroa on sanoilla preĝejo ja kirko?

Preĝejo on mikä tahansa rukouspaikka, vaikka perinteisesti kristillinen kirkko. Kirko tarkoittaa vain kristillistä kirkkoa ja on hyvin harvinainen. Muille uskonnoille käytä moskeo, sinagogo tai templo.

#Onko esperanto uskonto tai sidoksissa johonkin?

Ei. Se on neutraali kieli, ja liike on sanonut niin vuodesta 1905. Brasilialaiset spiritistit ovat edistäneet sitä, ja Zamenhofin homaranismo oli hänen oma filosofiansa, ei osa esperantoa.

#Lähteet

• PMEG: ISM, AN, IST, EJ, UL, Majuskloj kaj minuskloj ĉe propraj nomoj
• ReVo: religio, kredi, kredo, kredanto, fido, Dio, diino, sankta, sanktulo, sanktejo, preĝi, preĝejo, kulto, rito, diservo, Biblio, Korano, Torao
• ReVo: animo, spirito, spiritismo, profeto, anĝelo, miraklo, peko, beno, ĉielo, paradizo, infero, reenkarniĝo, karmo, fasto, pilgrimo, ateisto, ateismo, agnostikulo
• ReVo, uskonnot: kristanismo, kristano, kristaniĝi, katolika, katoliko, protestanto, luterano, ortodoksa, islamo, islamano, islamismo, mahometano, judismo, judo, judaismo, ĵudo, hinduismo, budaismo, budao, ŝintoismo, daŭismo, konfuceanismo, bahaismo
• ReVo, paikat, festivals, people: kirko, katedralo, moskeo, minareto, sinagogo, templo, pagodo, monaĥejo, monaĥo, kapelo, altaro, Kristnasko, Advento, Epifanio, Karesmo, Pasko, Pentekosto, Jomkipuro, Ĥanuko, Ramadano, haĝo, sabato, dimanĉo, pastro, pastoro, episkopo, papo, imamo, muezino, rabeno, lamao, guruo, predikisto, klerikaro, homaranismo
• Vikipedio: Divalo, Pesaĥo, Roŝ Haŝana, Karesmo, Sikismo
• Akademio de Esperanto, Deklaracio pri la Esenco de la Esperantismo (9 August 1905)