Fraasit
Ruoanlaitto esperantoksi: keittiösanat, verbit ja resepti
Sanasta kuirejo sanaan kuiraĵo: keittiösanat, ruoanlaittoverbit ja mitat, joita tarvitset reseptin seuraamiseen ja kirjoittamiseen.
Keittiö on kuirejo, sanoista kuiri ”kokata” ja -ej- ”paikka”. Tärkeimmät ruoanlaittoverbit ovat kuiri ”kokata”, boli ”kiehua”, friti ”paistaa (rasvassa)”, baki ”leipoa, paistaa uunissa” ja rosti ”paahtaa”. Monet välineet on nimetty verbin mukaan: tranĉi ”leikata” antaa tranĉilo ”veitsi”. Ruokasanat ovat sivulla ruoka ja juoma, loppu kodista sivulla koti ja asuminen. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Keittiö ja sen laitteet
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| keittiö | kuirejo | ku-i-RE-jo | Paikka ruoanlaitolle |
| uuni | bakforno | bak-FOR-no | forno leipomiseen |
| pätsi, uuni, polttouuni | forno | FOR-no | Laajempi: leipominen, sulatus tai lämmitys |
| liesi | fornelo | for-NE-lo | Uuni sekä keittolevyt tai polttimet |
| uunitila | bakujo | ba-KU-jo | baki + -uj- |
| jääkaappi | fridujo | fri-DU-jo | Sanakirja ReVo kutsuu sanaa frida ”kylmä” uudissanaksi |
| pakastin | frostujo | fros-TU-jo | Ruoka säilyy siellä kuukausia |
| vedenkeitin | bolkruĉo | bol-KRU-ĉo | Kahva, kansi ja nokka |
Kattilat, pannut ja välineet
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| pata | poto | PO-to | Myös kukkaruukku |
| kasari | kaserolo | ka-se-RO-lo | Syvempi kuin pato |
| paistinpannu | pato | PA-to | Matala, pitkä kahva; ReVo luettelee myös fritilo |
| kansi | kovrilo | ko-VRI-lo | kovri ”peittää” |
| seula, siivilä | kribrilo | kri-BRI-lo | kribri ”seuloa” |
| raastin | raspilo | ras-PI-lo | raspi ”raastaa” |
| vispilä | kirlilo | kir-LI-lo | Munien tai kerman vatkaamiseen |
| kauha | ĉerpilo | ĉer-PI-lo | Nesteen ammentamiseen |
| vaaka | pesilo | pe-SI-lo | Punnitsemiseen |
Lautaset ja ruokailuvälineet
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| lautanen | telero | te-LE-ro | Matala, josta syödään |
| tarjoiluastia, ruokalaji | plado | PLA-do | Tarjoilulautanen tai sillä oleva ruoka |
| kulho | bovlo | BOV-lo | Astia ilman kaulaa |
| kuppi | taso | TA-so | Kuumille juomille |
| lasi | glaso | GLA-so | Korkeampi kuin leveä |
| veitsi | tranĉilo | tran-ĈI-lo | |
| haarukka | forko | FOR-ko | |
| lusikka | kulero | ku-LE-ro | |
| aterimet | manĝilaro | man-ĝi-LA-ro | manĝi + -il- + -ar- |
Ruoanlaittoverbit
Lähes kaikki ruoanlaittoverbit ovat transitiivisia: ne ottavat objektin -n:llä (ks. akkusatiivi).
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| kokata, valmistaa | kuiri | ku-I-ri | Yleisverbi |
| keittää ruokaa | bolkuiri | bol-ku-I-ri | Kiehuvassa vedessä |
| paistaa (pannulla) | friti | FRI-ti | Kuumassa öljyssä tai rasvassa |
| leipoa, paistaa uunissa | baki | BA-ki | Uunissa tai tuhkassa |
| paahtaa | rosti | ROS-ti | Ei lisättyä rasvaa tai vettä |
| grillata | kradrosti | krad-ROS-ti | Ritilällä tulen yllä |
| muhennella, haudutella | stufi | STU-fi | Hitaasti suljetussa padassa |
| höyrystää | vaporkuiri | va-por-ku-I-ri | vaporo ”höyry” + kuiri |
Ruoan valmistelu
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| leikata | tranĉi | TRAN-ĉi | |
| pilkkoa | haki | HA-ki | Iskeä halki |
| kuoria | senŝeligi | sen-ŝe-LI-gi | ReVo: senŝeligi terpomon |
| sekoittaa | miksi | MIK-si | |
| hämmentää | kirli | KIR-li | Nopea pyörivä liike |
| vaivata | knedi | KNE-di | Jauhot ja vesi taikinaksi |
| kaataa (neste) | verŝi | VER-ŝi | Neste |
| kaataa, ryöpätä | ŝuti | ŜU-ti | Jyvät, hiekka, jauho |
| lisätä | aldoni | al-DO-ni | |
| levittää, voidella | ŝmiri | ŜMI-ri | Ohut rasvakerros |
| suolata / maustaa | sali / spici | SA-li / SPI-ci | Lisää suolaa / lisää mausteita |
| maistaa | gustumi | gus-TU-mi | Tarkoituksella |
Gusti on eri verbi eikä ota objektia: La supo bongustas. ”Keitto maistuu hyvältä.” Vertaa Mi gustumas la supon. ”Maistan keittoa.”
Lämpö ja kylmä
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| lämmittää | varmigi | var-MI-gi | |
| jäähdyttää | malvarmigi | mal-var-MI-gi | |
| sulattaa | fandi | FAN-di | fandiĝi ”sulaa itsestään” |
| sulaa (jäätynyt) | degeli | de-GE-li | Intransitiivinen |
| jäädyttää | frostigi | fros-TI-gi | Tehdä jääkylmäksi |
| olla kylmä | fridi | FRI-di | ReVon esimerkki on jääkaappi |
Kiehua, sulattaa, kokata: -ig- ja -iĝ- keittiössä
Suomessa ”vesi kiehuu” ja ”keitän veden” käyttävät eri verbimuotoja, ja esperantossakin on kaksi. Boli on se, mitä neste tekee, boligi se, mitä sille teet. Toiset verbit toimivat toisin päin: kuiri on se, mitä ruoalle teet, kuiriĝi se, mitä ruoka tekee. Sääntö on sivulla -ig- ja -iĝ-.
| Verbit | Itsestään | Joku tekee |
|---|---|---|
| boli → boligi | La lakto bolas. ”Maito kiehuu.” | Mi boligas la lakton. ”Keitän maidon.” |
| kuiriĝi ← kuiri | La supo kuiriĝas. ”Keitto kypsyy.” | Mi kuiras la supon. ”Laitan keiton.” |
| fandiĝi ← fandi | La butero fandiĝas. ”Voi sulaa.” | Mi fandas la buteron. ”Sulatan voin.” |
Mitat
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| kilogramma / gramma | kilogramo / gramo | ki-lo-GRA-mo / GRA-mo | |
| litra | litro | LI-tro | |
| desilitra | decilitro | de-ci-LI-tro | Kymmenesosa litrasta |
| kuppi | taso | TA-so | ReVo: noin 150 ml ruoanlaitossa |
| ruokalusikka | supkulero | sup-ku-LE-ro | Noin 15 ml |
| teelusikka | tekulero | te-ku-LE-ro | Noin 5 ml |
| pala / siivu | peco / tranĉaĵo | PE-co / tran-ĈA-ĵo | |
| puolikas / neljännes | duono / kvarono | du-O-no / kva-RO-no | duono de la kuko ”puolet kakusta” |
Mitattu asia seuraa sanaa da eikä saa -n: du tasoj da faruno ”kaksi kuppia jauhoja”. Mitta on objekti: Mi aldonas du tasojn da faruno. Lisää da-sääntöjä on sivulla ruoka ja juoma. Suomalaiselle: desilitra on arkipäiväinen mitta suomalaisissa resepteissä, ja decilitro on tuttu sana.
Resepti: krespoj (ohukaiset)
Resepti on recepto ja ainesosa ingredienco. ReVo määrittelee krespo-sanan ohueksi jauhoista, maidosta ja munista tehdyksi lettuksi, jota kutsutaan myös patkuko.
Ingrediencoj – ainekset: 150 gramoj da faruno (150 g jauhoja), 3 decilitroj da lakto (3 dl maitoa), 2 ovoj (2 kananmunaa), iom da salo (hieman suolaa), 1 supkulero da oleo (1 ruokalusikka öljyä), sukero kaj citrono (sokeria ja sitruunaa).
Kiel prepari – valmistus:
- Metu la farunon en grandan bovlon. – Laita jauhot isoon kulhoon.
- Rompu la ovojn en la bovlon kaj aldonu la lakton kaj iom da salo. – Riko munat kulhoon ja lisää maito ja hieman suolaa.
- Kirlu la miksaĵon per forko, ĝis ĝi fariĝos glata. – Hämmennä seosta haarukalla, kunnes se on tasaista.
- Lasu la miksaĵon ripozi dek minutojn. – Anna seoksen levätä kymmenen minuuttia.
- Varmigu la paton kaj ŝmiru ĝin per iom da oleo. – Kuumenna pannu ja voitele se hieman öljyllä.
- Verŝu en la paton iom de la miksaĵo. – Kaada pannuun hieman seosta.
- Fritu la krespon du minutojn, turnu ĝin kaj fritu ĝin ankoraŭ unu minuton. – Paista lettua kaksi minuuttia, käännä se ja paista vielä minuutti.
- Ripetu, ĝis la miksaĵo finiĝos. – Toista, kunnes seos loppuu.
- Servu la krespojn kun sukero kaj citrono. – Tarjoile letut sokerin ja sitruunan kera.
Vaiheet ovat -u-päätteisiä käskyjä (ks. verbit); lisää ni muodossa ”tehdään”: Ni kuiru! Aikamäärä saa -n ilman prepositiota: du minutojn. Ja da ei koskaan seiso sanan la edessä: iom da salo, mutta iom de la miksaĵo ”hieman seosta”.
Miten keittiösanat muodostetaan
| Sananosa | Merkitys | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| -ej- | paikka | kuirejo keittiö, bakejo leipomo |
| -il- | väline, laite | tranĉilo veitsi, raspilo raastin, rostilo paahtoväline |
| -uj- | astia | fridujo jääkaappi, piprujo pippurisirotin, salujo suola-astia |
| -aĵ- | konkreettinen asia | kuiraĵo valmistettu ruokalaji, fritaĵo paistettu ruoka, bakaĵo leivonnaiset |
| -ist- | ammatin harjoittaja | kuiristo kokki, bakisto leipuri |
| -ar- | kokoelma | manĝilaro aterimet, vazaro astiat |
PMEG sanoo, että -il--sanat tulevat normaalisti verbeistä, joten ruoanlaittoverbi antaa sen välineen: rosti → rostilo, miksi → miksilo. Kaikkia tällaisia sanoja ei käytetä: ReVo merkitsee bolilo-sanan ”vältettäväksi” ja suosii sanaa bolkruĉo. Ks. jälkiliitteet ja sananmuodostus. Kuirilo on mikä tahansa keittiön väline tai laite.
Usein kysyttyä
Miten keittiö sanotaan esperantoksi?
Kuirejo, sanoista kuiri ”kokata” ja -ej- ”paikka”.
Miten kokata sanotaan esperantoksi?
Kuiri: Mi kuiras vespermanĝon. ”Laitan päivällistä.” Tarkemmat ovat friti, baki, rosti ja bolkuiri.
Mitä eroa on sanoilla boli ja boligi?
Boli on se, mitä neste tekee: La akvo bolas. Boligi on se, mitä sille teet: Mi boligas akvon. Kiehuvassa vedessä keitettävälle ruoalle sano bolkuiri: Mi bolkuiras terpomojn.
Miten reseptin määrät ilmoitetaan esperantoksi?
Nimeä mitta, sitten da: taso da lakto ”kuppi maitoa”, supkulero da oleo ”ruokalusikka öljyä”.
Lähteet
- ReVo: kuiri, kuirejo, kuiriĝi, forno, bakforno, fornelo, baki, bakujo, fridujo, fridi, frostujo, frostigi, boli, bolilo, bolkruĉo, pesilo
- ReVo: poto, kaserolo, pato, kovrilo, kribrilo, raspilo, kirlilo, kirli, ĉerpilo, telero, plado, bovlo, taso, glaso, tranĉilo, tranĉi, forko, kulero, supkulero, manĝilaro
- ReVo: friti, rosti, kradrosti, stufi, haki, senŝeligi, miksi, knedi, verŝi, ŝuti, ŝmiri, gustumi, varmigi, fandi, degeli, gramo, litro, decilitro, krespo, recepto, ingredienco, piprujo
- PMEG: IL, UJ, EJ, AĴ, AR, IST, U, N por mezuro, Da – bazaj reguloj, Da – detalaj reguloj, IG, IĜ
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.