Esperantopedia

Fraasit

Ruoanlaitto esperantoksi: keittiösanat, verbit ja resepti

Sanasta kuirejo sanaan kuiraĵo: keittiösanat, ruoanlaittoverbit ja mitat, joita tarvitset reseptin seuraamiseen ja kirjoittamiseen.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

Keittiö on kuirejo, sanoista kuiri ”kokata” ja -ej- ”paikka”. Tärkeimmät ruoanlaittoverbit ovat kuiri ”kokata”, boli ”kiehua”, friti ”paistaa (rasvassa)”, baki ”leipoa, paistaa uunissa” ja rosti ”paahtaa”. Monet välineet on nimetty verbin mukaan: tranĉi ”leikata” antaa tranĉilo ”veitsi”. Ruokasanat ovat sivulla ruoka ja juoma, loppu kodista sivulla koti ja asuminen. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

Keittiö ja sen laitteet

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
keittiökuirejoku-i-RE-joPaikka ruoanlaitolle
uunibakfornobak-FOR-noforno leipomiseen
pätsi, uuni, polttouunifornoFOR-noLaajempi: leipominen, sulatus tai lämmitys
liesifornelofor-NE-loUuni sekä keittolevyt tai polttimet
uunitilabakujoba-KU-jobaki + -uj-
jääkaappifridujofri-DU-joSanakirja ReVo kutsuu sanaa frida ”kylmä” uudissanaksi
pakastinfrostujofros-TU-joRuoka säilyy siellä kuukausia
vedenkeitinbolkruĉobol-KRU-ĉoKahva, kansi ja nokka

Kattilat, pannut ja välineet

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
patapotoPO-toMyös kukkaruukku
kasarikaseroloka-se-RO-loSyvempi kuin pato
paistinpannupatoPA-toMatala, pitkä kahva; ReVo luettelee myös fritilo
kansikovriloko-VRI-lokovri ”peittää”
seula, siiviläkribrilokri-BRI-lokribri ”seuloa”
raastinraspiloras-PI-loraspi ”raastaa”
vispiläkirlilokir-LI-loMunien tai kerman vatkaamiseen
kauhaĉerpiloĉer-PI-loNesteen ammentamiseen
vaakapesilope-SI-loPunnitsemiseen

Lautaset ja ruokailuvälineet

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
lautanentelerote-LE-roMatala, josta syödään
tarjoiluastia, ruokalajipladoPLA-doTarjoilulautanen tai sillä oleva ruoka
kulhobovloBOV-loAstia ilman kaulaa
kuppitasoTA-soKuumille juomille
lasiglasoGLA-soKorkeampi kuin leveä
veitsitranĉilotran-ĈI-lo
haarukkaforkoFOR-ko
lusikkakuleroku-LE-ro
aterimetmanĝilaroman-ĝi-LA-romanĝi + -il- + -ar-

Ruoanlaittoverbit

Lähes kaikki ruoanlaittoverbit ovat transitiivisia: ne ottavat objektin -n:llä (ks. akkusatiivi).

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
kokata, valmistaakuiriku-I-riYleisverbi
keittää ruokaabolkuiribol-ku-I-riKiehuvassa vedessä
paistaa (pannulla)fritiFRI-tiKuumassa öljyssä tai rasvassa
leipoa, paistaa uunissabakiBA-kiUunissa tai tuhkassa
paahtaarostiROS-tiEi lisättyä rasvaa tai vettä
grillatakradrostikrad-ROS-tiRitilällä tulen yllä
muhennella, haudutellastufiSTU-fiHitaasti suljetussa padassa
höyrystäävaporkuiriva-por-ku-I-rivaporo ”höyry” + kuiri

Ruoan valmistelu

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
leikatatranĉiTRAN-ĉi
pilkkoahakiHA-kiIskeä halki
kuoriasenŝeligisen-ŝe-LI-giReVo: senŝeligi terpomon
sekoittaamiksiMIK-si
hämmentääkirliKIR-liNopea pyörivä liike
vaivataknediKNE-diJauhot ja vesi taikinaksi
kaataa (neste)verŝiVER-ŝiNeste
kaataa, ryöpätäŝutiŜU-tiJyvät, hiekka, jauho
lisätäaldonial-DO-ni
levittää, voidellaŝmiriŜMI-riOhut rasvakerros
suolata / maustaasali / spiciSA-li / SPI-ciLisää suolaa / lisää mausteita
maistaagustumigus-TU-miTarkoituksella

Gusti on eri verbi eikä ota objektia: La supo bongustas. ”Keitto maistuu hyvältä.” Vertaa Mi gustumas la supon. ”Maistan keittoa.”

Lämpö ja kylmä

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
lämmittäävarmigivar-MI-gi
jäähdyttäämalvarmigimal-var-MI-gi
sulattaafandiFAN-difandiĝi ”sulaa itsestään”
sulaa (jäätynyt)degelide-GE-liIntransitiivinen
jäädyttääfrostigifros-TI-giTehdä jääkylmäksi
olla kylmäfridiFRI-diReVon esimerkki on jääkaappi

Kiehua, sulattaa, kokata: -ig- ja -iĝ- keittiössä

Suomessa ”vesi kiehuu” ja ”keitän veden” käyttävät eri verbimuotoja, ja esperantossakin on kaksi. Boli on se, mitä neste tekee, boligi se, mitä sille teet. Toiset verbit toimivat toisin päin: kuiri on se, mitä ruoalle teet, kuiriĝi se, mitä ruoka tekee. Sääntö on sivulla -ig- ja -iĝ-.

VerbitItsestäänJoku tekee
boli → boligiLa lakto bolas. ”Maito kiehuu.”Mi boligas la lakton. ”Keitän maidon.”
kuiriĝi ← kuiriLa supo kuiriĝas. ”Keitto kypsyy.”Mi kuiras la supon. ”Laitan keiton.”
fandiĝi ← fandiLa butero fandiĝas. ”Voi sulaa.”Mi fandas la buteron. ”Sulatan voin.”

Mitat

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
kilogramma / grammakilogramo / gramoki-lo-GRA-mo / GRA-mo
litralitroLI-tro
desilitradecilitrode-ci-LI-troKymmenesosa litrasta
kuppitasoTA-soReVo: noin 150 ml ruoanlaitossa
ruokalusikkasupkulerosup-ku-LE-roNoin 15 ml
teelusikkatekulerote-ku-LE-roNoin 5 ml
pala / siivupeco / tranĉaĵoPE-co / tran-ĈA-ĵo
puolikas / neljännesduono / kvaronodu-O-no / kva-RO-noduono de la kuko ”puolet kakusta”

Mitattu asia seuraa sanaa da eikä saa -n: du tasoj da faruno ”kaksi kuppia jauhoja”. Mitta on objekti: Mi aldonas du tasojn da faruno. Lisää da-sääntöjä on sivulla ruoka ja juoma. Suomalaiselle: desilitra on arkipäiväinen mitta suomalaisissa resepteissä, ja decilitro on tuttu sana.

Resepti: krespoj (ohukaiset)

Resepti on recepto ja ainesosa ingredienco. ReVo määrittelee krespo-sanan ohueksi jauhoista, maidosta ja munista tehdyksi lettuksi, jota kutsutaan myös patkuko.

Ingrediencoj – ainekset: 150 gramoj da faruno (150 g jauhoja), 3 decilitroj da lakto (3 dl maitoa), 2 ovoj (2 kananmunaa), iom da salo (hieman suolaa), 1 supkulero da oleo (1 ruokalusikka öljyä), sukero kaj citrono (sokeria ja sitruunaa).

Kiel prepari – valmistus:

  1. Metu la farunon en grandan bovlon. – Laita jauhot isoon kulhoon.
  2. Rompu la ovojn en la bovlon kaj aldonu la lakton kaj iom da salo. – Riko munat kulhoon ja lisää maito ja hieman suolaa.
  3. Kirlu la miksaĵon per forko, ĝis ĝi fariĝos glata. – Hämmennä seosta haarukalla, kunnes se on tasaista.
  4. Lasu la miksaĵon ripozi dek minutojn. – Anna seoksen levätä kymmenen minuuttia.
  5. Varmigu la paton kaj ŝmiru ĝin per iom da oleo. – Kuumenna pannu ja voitele se hieman öljyllä.
  6. Verŝu en la paton iom de la miksaĵo. – Kaada pannuun hieman seosta.
  7. Fritu la krespon du minutojn, turnu ĝin kaj fritu ĝin ankoraŭ unu minuton. – Paista lettua kaksi minuuttia, käännä se ja paista vielä minuutti.
  8. Ripetu, ĝis la miksaĵo finiĝos. – Toista, kunnes seos loppuu.
  9. Servu la krespojn kun sukero kaj citrono. – Tarjoile letut sokerin ja sitruunan kera.

Vaiheet ovat -u-päätteisiä käskyjä (ks. verbit); lisää ni muodossa ”tehdään”: Ni kuiru! Aikamäärä saa -n ilman prepositiota: du minutojn. Ja da ei koskaan seiso sanan la edessä: iom da salo, mutta iom de la miksaĵo ”hieman seosta”.

Miten keittiösanat muodostetaan

SananosaMerkitysEsimerkkejä
-ej-paikkakuirejo keittiö, bakejo leipomo
-il-väline, laitetranĉilo veitsi, raspilo raastin, rostilo paahtoväline
-uj-astiafridujo jääkaappi, piprujo pippurisirotin, salujo suola-astia
-aĵ-konkreettinen asiakuiraĵo valmistettu ruokalaji, fritaĵo paistettu ruoka, bakaĵo leivonnaiset
-ist-ammatin harjoittajakuiristo kokki, bakisto leipuri
-ar-kokoelmamanĝilaro aterimet, vazaro astiat

PMEG sanoo, että -il--sanat tulevat normaalisti verbeistä, joten ruoanlaittoverbi antaa sen välineen: rosti → rostilo, miksi → miksilo. Kaikkia tällaisia sanoja ei käytetä: ReVo merkitsee bolilo-sanan ”vältettäväksi” ja suosii sanaa bolkruĉo. Ks. jälkiliitteet ja sananmuodostus. Kuirilo on mikä tahansa keittiön väline tai laite.

Usein kysyttyä

Miten keittiö sanotaan esperantoksi?

Kuirejo, sanoista kuiri ”kokata” ja -ej- ”paikka”.

Miten kokata sanotaan esperantoksi?

Kuiri: Mi kuiras vespermanĝon. ”Laitan päivällistä.” Tarkemmat ovat friti, baki, rosti ja bolkuiri.

Mitä eroa on sanoilla boli ja boligi?

Boli on se, mitä neste tekee: La akvo bolas. Boligi on se, mitä sille teet: Mi boligas akvon. Kiehuvassa vedessä keitettävälle ruoalle sano bolkuiri: Mi bolkuiras terpomojn.

Miten reseptin määrät ilmoitetaan esperantoksi?

Nimeä mitta, sitten da: taso da lakto ”kuppi maitoa”, supkulero da oleo ”ruokalusikka öljyä”.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.