Esperantopedia

Fraasit

Avaruus ja tiede esperantoksi: planeetat, tähdet, tieteet

Opettele planeetat, avaruusmatkailun sanat, koulun tieteet ja miten tutkijat ja kokeet nimetään.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

Esperantossa aurinko on suno, kuu luno, tähti stelo ja planeetta planedo. Planeettojen nimet ovat kansainvälisiä ja päättyvät -o (Marso, Jupitero, Plutono), koulun oppiaineet päättyvät -io tai -iko (astronomio, biologio, fiziko), ja niissä työskentelevät ihmiset ovat -isto-sanoja tai lyhyempiä juuria (fizikisto, astronomo). Arkiset taivassanat ovat sivulla luonto. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen (ks. aakkoset).

Aurinkokunnan planeetat

Auringosta laskettuna planeetat ovat Merkuro, Venuso, Tero, Marso, Jupitero, Saturno, Urano ja Neptuno.

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
MerkuriusMerkuromer-KU-rolähinnä Aurinkoa
VenusVenusove-NU-sotoinen; jumalatar on Venero
MaaTeroTE-rokolmas
MarsMarsoMAR-soneljäs; adjektiivi marsa; tieteiskirjallisuuden marsilainen on marsano
JupiterJupiteroju-pi-TE-roviides ja suurin
SaturnusSaturnosa-TUR-nokuudes, toiseksi suurin, tunnettu renkaistaan
UranusUranou-RA-noseitsemäs
NeptunusNeptunonep-TU-nokahdeksas
PlutoPlutonoplu-TO-nokääpiöplaneetta (nanplanedo); laskettiin yhdeksänneksi planeetaksi vuoteen 2006

Järjestys on peräisin ReVosta, joka määrittelee Marso-sanan la kvara planedo ”aurinkokunnan neljäntenä planeettana”. Useimmat planeettojen nimet ovat myös jumalten nimiä: ReVo luettelee Marso-sanan Rooman sodanjumalaksi ja Urano-sanan Kreikan taivaanjumalaksi. Viikonpäivät lundo, mardo, merkredo ovat erillisiä sanoja, eivät planeettojen nimistä rakennettuja, ja kirjoitetaan pienellä; ks. päivät ja kuukaudet.

Isot kirjaimet: suno vai Suno?

Planeettojen nimet ovat tavallisia erisnimiä: iso alkukirjain, ei la (Marso, sur Marso). Suno, luno ja tero ovat tavallisia sanoja. PMEG huomauttaa, että ihmiset usein kirjoittavat la Suno isolla, kun tarkoittavat omaa aurinkoamme nimenä, ja sellaiset nimet säilyttävät la-sanan, kuten la Granda Ursino. Isot kirjaimet eivät ole pakollisia, joten molemmat kirjoitusasut esiintyvät.

KirjoitettuMitä se tarkoittaa
La suno brilas.Aurinko paistaa (PMEG:n esimerkki)
la Suno, la Luno, la Teromeidän Aurinkomme, Kuumme, planeetta Maa nimenä; ReVo kirjoittaa Suno-Tero-distanco
sunojauringot, eli tähdet joilla on omia planeettoja
la lunoj de JupiteroJupiterin kuut (mikä tahansa luonnollinen satelliitti on luno)
teromaaperä; tavallisessa tekstissä myös planeetta

Aurinkokunta ja sen ulkopuolella

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
aurinkokuntasunsistemosun-sis-TE-moAurinko ja sen ympärillä olevat kappaleet
planeettaplanedopla-NE-dokiertää tähteä ja puhdistaa ratansa
kääpiöplaneettananplanedonan-pla-NE-donana ”pieni” + planedo
asteroidiasteroidoas-te-ro-I-dometreistä kilometreihin
komeettakometoko-ME-tosaa pyrstön lähellä Aurinkoa
meteorimeteorome-te-O-roilmakehään tulevan kappaleen valo
tähdenlentofalstelofal-STE-lo”putoava tähti”, kirkas meteori
galaksigalaksioga-lak-SI-oyksi maailmankaikkeuden suurista tähtijoukoista
LinnunrataLakta Vojo, LaktovojoLAK-ta VO-jo, lak-to-VO-joReVo neuvoo välttämään galaksio-sanaa omasta galaksistamme
maailmankaikkeusuniversou-ni-VER-sokaikki mikä on olemassa
pimennyseklipsoek-LIP-soluneklipso kuun, suneklipso auringon
uusikuu, täysikuunovluno, plenlunonov-LU-no, plen-LU-no

Tähtitiede ja avaruusmatkailu

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
tähtisteloSTE-loitsevalaiseva; ReVo laskee Aurinkomme yhdeksi
tähdistökonstelaciokon-ste-la-CI-oyksi taivaan 88 virallisesta alueesta
tähtikuviostelaroste-LA-rosen piirtämä kuvio on stelfiguro
Iso karhula Granda UrsinoGRAN-da ur-SI-nosuuri kauhanmuotoinen kuvio
OrionOrionoo-ri-O-noei la (PMEG)
kaukoputkiteleskopote-le-SKO-pokaukaisten kohteiden tarkkailuun
observatorioobservejo, stelobservejoob-ser-VE-jo, ste-lob-ser-VE-joReVossa myös observatorio
kiertorataorbitoor-BI-tokäyrä, jota yksi kappale seuraa toisen ympärillä
satelliittisatelitosa-te-LI-tokuu tai laite, joka kiertää planeettaa
rakettiraketora-KE-tomyös ilotulitusraketti
avaruusaluskosmoŝipokos-mo-ŜI-poReVo: sama kuin kosmoveturilo
astronauttiastronaŭto, kosmonaŭtoas-tro-NAŬ-to, kos-mo-NAŬ-toReVo määrittelee astronaŭto-sanan kosmonaŭto-sanaksi
ulkoavaruuskosmoKOS-momaailmankaikkeus, erityisesti Maan ulkopuolinen avaruus
tila (huone, väli)spacoSPA-coReVo merkitsee spaco-sanan ulkoavaruudelle ”vältettäväksi”
muukalaineneksterteranoek-ster-te-RA-nojoku Maan ulkopuolelta

Verbit: orbiti ”kiertää (radalla)”, rondiri ”kiertää” (ReVo: Kuu rondiras ĉirkaŭ Maan), turniĝi ”kääntyä, pyöriä” (Maa pyörii akselinsa, akso, ympäri), ekflugi ”nousta ilmaan” (ReVo: kosmodromo on avaruusalusten ekflugo-paikka), observi ”tarkkailla”.

Miten avaruussanat muodostetaan?

SananosaMerkitysEsimerkkejä
-ar-joukko moniastelo → stelaro
-et-pienistelo → steleto pieni tähti
-ej-paikkaobservejo observatorio
-il-välinemezuri ”mitata” → mezurilo
-ig-tehdä, saada aikaanen·orbit·ig·i saattaa kiertoradalle
ekster-ulko-eksterterano muukalainen, ekstersunsistema aurinkokunnan ulkopuolinen
yhdyssanaensimmäinen sana kuvaa toistasunsistemo, suneklipso, plenluno, kosmoŝipo

Lisää: jälkiliitteet ja sananmuodostus.

Koulun tieteet ja tutkijat

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
tiedesciencosci-EN-cotutkimukseen perustuva tieto
fysiikkafizikofi-ZI-kokappaleiden liike ja vuorovaikutukset
kemiaĥemio, kemioĥe-MI-o, ke-MI-oReVo luettelee molemmat muodot
biologiabiologiobi-o-lo-GI-o
matematiikkamatematikoma-te-ma-TI-ko
maantietogeografioge-o-gra-FI-o
geologiageologioge-o-lo-GI-oMaan kuoren tutkimus
tähtitiedeastronomioas-tro-no-MI-otaivaankappaleiden tiede
meteorologiameteorologiome-te-o-ro-lo-GI-osäätiede, myös meteologio; ks. sää ja vuodenajat
tietojenkäsittelytiedekomputikokom-pu-TI-koReVo: sama kuin informatiko, informadiko; ks. teknologia
SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
tutkija, tiedemiessciencisto, scienculosci-en-CIS-to, sci-en-CU-losciencisto on ammattilainen; scienculo kuka tahansa alaa tutkiva
fyysikkofizikistofi-zi-KIS-tofiziko + -ist-
kemistiĥemiisto, kemiistoĥe-mi-IS-to, ke-mi-IS-toĥemio + -ist-
matemaatikkomatematikistoma-te-ma-ti-KIS-tomatematiko + -ist-
biologibiologobi-o-LO-gomyös biologiisto
maantieteilijägeografoge-o-GRA-fomyös geografiisto
geologigeologoge-o-LO-gomyös geologiisto
tähtitieteilijäastronomoas-tro-NO-moei astronomisto

Kaksi mallia selittää luettelon. Kun henkilöllä ei ole omaa juurta, lisää -ist- tieteeseen: fiziko → fizikisto. PMEG huomauttaa, ettei fiziko voi tarkoittaa myös fyysikkoa, koska se on tieteen nimi. Monilla -io-nimillä on rinnakkaisjuuri ilman i: biologio → biologo. -iisto-muodot ovat mahdollisia, mutta kaksoisi on kömpelö, joten suositaan lyhyttä juurta, ja PMEG sanoo, ettei pidä muodostaa astronomisto. PMEG kutsuu sanan biologo -olog--osaa entisjälkiliitteeksi: kansainvälinen pääte, ei tavallinen esperanton jälkiliite. Aineet ja luokkahuonesanat ovat sivulla koulu.

Laboratorio ja koe

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
laboratoriolaboratoriola-bo-ra-to-RI-otutkimuksen ja kokeiden työpaikka
koeeksperimentoeks-pe-ri-MEN-tomenetelmällinen hypoteesin testaus
kokeillaeksperimentieks-pe-ri-MEN-tiyleensä eksperimenti pri + aihe
hypoteesihipotezohi-po-TE-zotodistamaton oletus, jota testataan
teoriateoriote-o-RI-ojärjestetty selitys, joka ennustaa ilmiöitä
mitatamezurime-ZU-riverrata yksikköön; mezuro mittaus
todistaapruviPRU-viosoittaa päättelyllä tai tosiasialla
mikroskooppimikroskopomi-kro-SKO-ponäyttää, mitä paljas silmä ei näe
atomiatomoa-TO-moydin plus elektronit
molekyylimolekulomo-le-KU-lokemiallisen aineen pienin yksikkö
energiaenergioe-ner-GI-ofysiikassa kyky tehdä työtä
painovoimagravitogra-VI-tovoima, joka vetää massoja yhteen

Avaruus ja tiede lauseissa

EsperantoSuomi
La Tero turniĝas ĉirkaŭ sia akso.Maa pyörii akselinsa ympäri.
La Luno rondiras ĉirkaŭ la Tero.Kuu kiertää Maata.
Marso estas la kvara planedo de la sunsistemo.Mars on aurinkokunnan neljäs planeetta.
Saturno havas multajn lunojn.Saturnuksella on monta kuuta.
Ĉu estas vivo sur Marso?Onko Marsissa elämää?
Nokte ni observas la stelojn per teleskopo.Yöllä katselemme tähtiä kaukoputkella.
Mia fratino volas esti astronaŭto.Sisareni haluaa tulla astronautiksi.
La kosmoŝipo ekflugis hieraŭ.Avaruusalus lähti eilen.
La sciencistoj eksperimentas pri nova metodo.Tutkijat kokeilevat uutta menetelmää.

Usein kysyttyä

Miten planeetta sanotaan esperantoksi?

Planedo. Pluto, Plutono, on nanplanedo ”kääpiöplaneetta”; ReVo sanoo, että se laskettiin yhdeksänneksi planeetaksi vuoteen 2006.

Kirjoitetaanko planeettojen nimet isolla esperantossa?

Kyllä. Ne ovat erisnimiä, joten Marso ja Jupitero saavat ison alkukirjaimen eikä la-sanaa. Iso kirjain sanoissa la Suno, samoin la Luno ja la Tero, on valinnainen; PMEG sanoo, että la Suno kirjoitetaan usein niin.

Miten avaruus sanotaan esperantoksi?

Kosmo ulkoavaruudelle, kosma ”avaruuden” ja kosmoŝipo ”avaruusalus”. ReVo merkitsee spaco-sanan ulkoavaruudelle evitinde ”vältettäväksi”.

Mitä eroa on sanoilla astronaŭto ja kosmonaŭto?

Ei mitään esperantossa: ReVo määrittelee astronaŭto-sanan kosmonaŭto-sanaksi, henkilöksi joka matkustaa avaruuteen.

Miten tutkija ja fyysikko sanotaan esperantoksi?

Sciencisto tai scienculo tutkijalle ja fizikisto fyysikolle; biologi on biologo ja tähtitieteilijä astronomo.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.