Fraasit
Avaruus ja tiede esperantoksi: planeetat, tähdet, tieteet
Opettele planeetat, avaruusmatkailun sanat, koulun tieteet ja miten tutkijat ja kokeet nimetään.
Esperantossa aurinko on suno, kuu luno, tähti stelo ja planeetta planedo. Planeettojen nimet ovat kansainvälisiä ja päättyvät -o (Marso, Jupitero, Plutono), koulun oppiaineet päättyvät -io tai -iko (astronomio, biologio, fiziko), ja niissä työskentelevät ihmiset ovat -isto-sanoja tai lyhyempiä juuria (fizikisto, astronomo). Arkiset taivassanat ovat sivulla luonto. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla; se on aina toiseksi viimeinen (ks. aakkoset).
Aurinkokunnan planeetat
Auringosta laskettuna planeetat ovat Merkuro, Venuso, Tero, Marso, Jupitero, Saturno, Urano ja Neptuno.
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| Merkurius | Merkuro | mer-KU-ro | lähinnä Aurinkoa |
| Venus | Venuso | ve-NU-so | toinen; jumalatar on Venero |
| Maa | Tero | TE-ro | kolmas |
| Mars | Marso | MAR-so | neljäs; adjektiivi marsa; tieteiskirjallisuuden marsilainen on marsano |
| Jupiter | Jupitero | ju-pi-TE-ro | viides ja suurin |
| Saturnus | Saturno | sa-TUR-no | kuudes, toiseksi suurin, tunnettu renkaistaan |
| Uranus | Urano | u-RA-no | seitsemäs |
| Neptunus | Neptuno | nep-TU-no | kahdeksas |
| Pluto | Plutono | plu-TO-no | kääpiöplaneetta (nanplanedo); laskettiin yhdeksänneksi planeetaksi vuoteen 2006 |
Järjestys on peräisin ReVosta, joka määrittelee Marso-sanan la kvara planedo ”aurinkokunnan neljäntenä planeettana”. Useimmat planeettojen nimet ovat myös jumalten nimiä: ReVo luettelee Marso-sanan Rooman sodanjumalaksi ja Urano-sanan Kreikan taivaanjumalaksi. Viikonpäivät lundo, mardo, merkredo ovat erillisiä sanoja, eivät planeettojen nimistä rakennettuja, ja kirjoitetaan pienellä; ks. päivät ja kuukaudet.
Isot kirjaimet: suno vai Suno?
Planeettojen nimet ovat tavallisia erisnimiä: iso alkukirjain, ei la (Marso, sur Marso). Suno, luno ja tero ovat tavallisia sanoja. PMEG huomauttaa, että ihmiset usein kirjoittavat la Suno isolla, kun tarkoittavat omaa aurinkoamme nimenä, ja sellaiset nimet säilyttävät la-sanan, kuten la Granda Ursino. Isot kirjaimet eivät ole pakollisia, joten molemmat kirjoitusasut esiintyvät.
| Kirjoitettu | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| La suno brilas. | Aurinko paistaa (PMEG:n esimerkki) |
| la Suno, la Luno, la Tero | meidän Aurinkomme, Kuumme, planeetta Maa nimenä; ReVo kirjoittaa Suno-Tero-distanco |
| sunoj | auringot, eli tähdet joilla on omia planeettoja |
| la lunoj de Jupitero | Jupiterin kuut (mikä tahansa luonnollinen satelliitti on luno) |
| tero | maaperä; tavallisessa tekstissä myös planeetta |
Aurinkokunta ja sen ulkopuolella
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| aurinkokunta | sunsistemo | sun-sis-TE-mo | Aurinko ja sen ympärillä olevat kappaleet |
| planeetta | planedo | pla-NE-do | kiertää tähteä ja puhdistaa ratansa |
| kääpiöplaneetta | nanplanedo | nan-pla-NE-do | nana ”pieni” + planedo |
| asteroidi | asteroido | as-te-ro-I-do | metreistä kilometreihin |
| komeetta | kometo | ko-ME-to | saa pyrstön lähellä Aurinkoa |
| meteori | meteoro | me-te-O-ro | ilmakehään tulevan kappaleen valo |
| tähdenlento | falstelo | fal-STE-lo | ”putoava tähti”, kirkas meteori |
| galaksi | galaksio | ga-lak-SI-o | yksi maailmankaikkeuden suurista tähtijoukoista |
| Linnunrata | Lakta Vojo, Laktovojo | LAK-ta VO-jo, lak-to-VO-jo | ReVo neuvoo välttämään galaksio-sanaa omasta galaksistamme |
| maailmankaikkeus | universo | u-ni-VER-so | kaikki mikä on olemassa |
| pimennys | eklipso | ek-LIP-so | luneklipso kuun, suneklipso auringon |
| uusikuu, täysikuu | novluno, plenluno | nov-LU-no, plen-LU-no |
Tähtitiede ja avaruusmatkailu
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| tähti | stelo | STE-lo | itsevalaiseva; ReVo laskee Aurinkomme yhdeksi |
| tähdistö | konstelacio | kon-ste-la-CI-o | yksi taivaan 88 virallisesta alueesta |
| tähtikuvio | stelaro | ste-LA-ro | sen piirtämä kuvio on stelfiguro |
| Iso karhu | la Granda Ursino | GRAN-da ur-SI-no | suuri kauhanmuotoinen kuvio |
| Orion | Oriono | o-ri-O-no | ei la (PMEG) |
| kaukoputki | teleskopo | te-le-SKO-po | kaukaisten kohteiden tarkkailuun |
| observatorio | observejo, stelobservejo | ob-ser-VE-jo, ste-lob-ser-VE-jo | ReVossa myös observatorio |
| kiertorata | orbito | or-BI-to | käyrä, jota yksi kappale seuraa toisen ympärillä |
| satelliitti | satelito | sa-te-LI-to | kuu tai laite, joka kiertää planeettaa |
| raketti | raketo | ra-KE-to | myös ilotulitusraketti |
| avaruusalus | kosmoŝipo | kos-mo-ŜI-po | ReVo: sama kuin kosmoveturilo |
| astronautti | astronaŭto, kosmonaŭto | as-tro-NAŬ-to, kos-mo-NAŬ-to | ReVo määrittelee astronaŭto-sanan kosmonaŭto-sanaksi |
| ulkoavaruus | kosmo | KOS-mo | maailmankaikkeus, erityisesti Maan ulkopuolinen avaruus |
| tila (huone, väli) | spaco | SPA-co | ReVo merkitsee spaco-sanan ulkoavaruudelle ”vältettäväksi” |
| muukalainen | eksterterano | ek-ster-te-RA-no | joku Maan ulkopuolelta |
Verbit: orbiti ”kiertää (radalla)”, rondiri ”kiertää” (ReVo: Kuu rondiras ĉirkaŭ Maan), turniĝi ”kääntyä, pyöriä” (Maa pyörii akselinsa, akso, ympäri), ekflugi ”nousta ilmaan” (ReVo: kosmodromo on avaruusalusten ekflugo-paikka), observi ”tarkkailla”.
Miten avaruussanat muodostetaan?
| Sananosa | Merkitys | Esimerkkejä |
|---|---|---|
| -ar- | joukko monia | stelo → stelaro |
| -et- | pieni | stelo → steleto pieni tähti |
| -ej- | paikka | observejo observatorio |
| -il- | väline | mezuri ”mitata” → mezurilo |
| -ig- | tehdä, saada aikaan | en·orbit·ig·i saattaa kiertoradalle |
| ekster- | ulko- | eksterterano muukalainen, ekstersunsistema aurinkokunnan ulkopuolinen |
| yhdyssana | ensimmäinen sana kuvaa toista | sunsistemo, suneklipso, plenluno, kosmoŝipo |
Lisää: jälkiliitteet ja sananmuodostus.
Koulun tieteet ja tutkijat
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| tiede | scienco | sci-EN-co | tutkimukseen perustuva tieto |
| fysiikka | fiziko | fi-ZI-ko | kappaleiden liike ja vuorovaikutukset |
| kemia | ĥemio, kemio | ĥe-MI-o, ke-MI-o | ReVo luettelee molemmat muodot |
| biologia | biologio | bi-o-lo-GI-o | |
| matematiikka | matematiko | ma-te-ma-TI-ko | |
| maantieto | geografio | ge-o-gra-FI-o | |
| geologia | geologio | ge-o-lo-GI-o | Maan kuoren tutkimus |
| tähtitiede | astronomio | as-tro-no-MI-o | taivaankappaleiden tiede |
| meteorologia | meteorologio | me-te-o-ro-lo-GI-o | säätiede, myös meteologio; ks. sää ja vuodenajat |
| tietojenkäsittelytiede | komputiko | kom-pu-TI-ko | ReVo: sama kuin informatiko, informadiko; ks. teknologia |
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| tutkija, tiedemies | sciencisto, scienculo | sci-en-CIS-to, sci-en-CU-lo | sciencisto on ammattilainen; scienculo kuka tahansa alaa tutkiva |
| fyysikko | fizikisto | fi-zi-KIS-to | fiziko + -ist- |
| kemisti | ĥemiisto, kemiisto | ĥe-mi-IS-to, ke-mi-IS-to | ĥemio + -ist- |
| matemaatikko | matematikisto | ma-te-ma-ti-KIS-to | matematiko + -ist- |
| biologi | biologo | bi-o-LO-go | myös biologiisto |
| maantieteilijä | geografo | ge-o-GRA-fo | myös geografiisto |
| geologi | geologo | ge-o-LO-go | myös geologiisto |
| tähtitieteilijä | astronomo | as-tro-NO-mo | ei astronomisto |
Kaksi mallia selittää luettelon. Kun henkilöllä ei ole omaa juurta, lisää -ist- tieteeseen: fiziko → fizikisto. PMEG huomauttaa, ettei fiziko voi tarkoittaa myös fyysikkoa, koska se on tieteen nimi. Monilla -io-nimillä on rinnakkaisjuuri ilman i: biologio → biologo. -iisto-muodot ovat mahdollisia, mutta kaksoisi on kömpelö, joten suositaan lyhyttä juurta, ja PMEG sanoo, ettei pidä muodostaa astronomisto. PMEG kutsuu sanan biologo -olog--osaa entisjälkiliitteeksi: kansainvälinen pääte, ei tavallinen esperanton jälkiliite. Aineet ja luokkahuonesanat ovat sivulla koulu.
Laboratorio ja koe
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| laboratorio | laboratorio | la-bo-ra-to-RI-o | tutkimuksen ja kokeiden työpaikka |
| koe | eksperimento | eks-pe-ri-MEN-to | menetelmällinen hypoteesin testaus |
| kokeilla | eksperimenti | eks-pe-ri-MEN-ti | yleensä eksperimenti pri + aihe |
| hypoteesi | hipotezo | hi-po-TE-zo | todistamaton oletus, jota testataan |
| teoria | teorio | te-o-RI-o | järjestetty selitys, joka ennustaa ilmiöitä |
| mitata | mezuri | me-ZU-ri | verrata yksikköön; mezuro mittaus |
| todistaa | pruvi | PRU-vi | osoittaa päättelyllä tai tosiasialla |
| mikroskooppi | mikroskopo | mi-kro-SKO-po | näyttää, mitä paljas silmä ei näe |
| atomi | atomo | a-TO-mo | ydin plus elektronit |
| molekyyli | molekulo | mo-le-KU-lo | kemiallisen aineen pienin yksikkö |
| energia | energio | e-ner-GI-o | fysiikassa kyky tehdä työtä |
| painovoima | gravito | gra-VI-to | voima, joka vetää massoja yhteen |
Avaruus ja tiede lauseissa
| Esperanto | Suomi |
|---|---|
| La Tero turniĝas ĉirkaŭ sia akso. | Maa pyörii akselinsa ympäri. |
| La Luno rondiras ĉirkaŭ la Tero. | Kuu kiertää Maata. |
| Marso estas la kvara planedo de la sunsistemo. | Mars on aurinkokunnan neljäs planeetta. |
| Saturno havas multajn lunojn. | Saturnuksella on monta kuuta. |
| Ĉu estas vivo sur Marso? | Onko Marsissa elämää? |
| Nokte ni observas la stelojn per teleskopo. | Yöllä katselemme tähtiä kaukoputkella. |
| Mia fratino volas esti astronaŭto. | Sisareni haluaa tulla astronautiksi. |
| La kosmoŝipo ekflugis hieraŭ. | Avaruusalus lähti eilen. |
| La sciencistoj eksperimentas pri nova metodo. | Tutkijat kokeilevat uutta menetelmää. |
Usein kysyttyä
Miten planeetta sanotaan esperantoksi?
Planedo. Pluto, Plutono, on nanplanedo ”kääpiöplaneetta”; ReVo sanoo, että se laskettiin yhdeksänneksi planeetaksi vuoteen 2006.
Kirjoitetaanko planeettojen nimet isolla esperantossa?
Kyllä. Ne ovat erisnimiä, joten Marso ja Jupitero saavat ison alkukirjaimen eikä la-sanaa. Iso kirjain sanoissa la Suno, samoin la Luno ja la Tero, on valinnainen; PMEG sanoo, että la Suno kirjoitetaan usein niin.
Miten avaruus sanotaan esperantoksi?
Kosmo ulkoavaruudelle, kosma ”avaruuden” ja kosmoŝipo ”avaruusalus”. ReVo merkitsee spaco-sanan ulkoavaruudelle evitinde ”vältettäväksi”.
Mitä eroa on sanoilla astronaŭto ja kosmonaŭto?
Ei mitään esperantossa: ReVo määrittelee astronaŭto-sanan kosmonaŭto-sanaksi, henkilöksi joka matkustaa avaruuteen.
Miten tutkija ja fyysikko sanotaan esperantoksi?
Sciencisto tai scienculo tutkijalle ja fizikisto fyysikolle; biologi on biologo ja tähtitieteilijä astronomo.
Lähteet
- ReVo: suno, sunsistemo, luno, plenluno, novluno, tero, eksterterano, planedo, nanplanedo, kometo, asteroido, galaksio, Lakta Vojo, universo, nana
- ReVo: Merkuro, Venuso, Marso, marsano, Jupitero, Saturno, Urano, Neptuno, Plutono
- ReVo: stelo, stelaro, falstelo, konstelacio, Oriono, Granda Ursino, meteoro, eklipso, luneklipso, suneklipso, orbito, akso
- ReVo: raketo, satelito, teleskopo, observi, observejo, stelobservejo, observatorio, kosmo, spaco, kosmonaŭto, astronaŭto, kosmoŝipo, kosmodromo
- ReVo: astronomo, astronomio, fiziko, fizikisto, ĥemio, kemio, ĥemiisto, biologio, biologo, matematiko, matematikisto, geografio, geografo, geologio, geologo, meteorologio, informatiko, scienco, sciencisto, scienculo
- ReVo: laboratorio, eksperimento, hipotezo, teorio, mezuri, pruvi, mikroskopo, atomo, molekulo, energio, gravito
- PMEG: majuskloj ĉe propraj nomoj, la ĉe propraj nomoj, la kaj konata afero (la suno)
- PMEG: IST, I (geografio → geografo), OLOG, IĜ (La tero turniĝas ĉirkaŭ sia akso)
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.