Fraasit
Päivärytmi esperantoksi: verbit joka päivälle
Sanasta vekiĝi sanaan enlitiĝi: tavallisen päivän verbit ja kaksi pientä mallia, sin ja -iĝ-, jotka saavat useimmat niistä toimimaan.
Päivä alkaa esperantoksi sanalla vekiĝi ”herätä” ja päättyy sanaan enlitiĝi ”mennä nukkumaan”. Välillä peseydyt (lavi sin), pukeudut (vestiĝi), syöt (matenmanĝi, tagmanĝi, vespermanĝi) ja teet työtä (labori). Useimmat aamu- ja iltaverbit noudattavat jompaakumpaa kahdesta mallista: refleksiivinen sin asialle, jonka teet itsellesi, tai jälkiliite -iĝ- muutokselle, joka tapahtuu sinulle. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.
Aamu: herääminen, peseytyminen, pukeutuminen
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| herätä | vekiĝi | ve-KI-ĝi | Ei objektia; ReVo: ntr |
| herättää joku | veki | VE-ki | Vaatii objektin; ReVo: tr |
| herätyskello | vekhorloĝo | vek-hor-LO-ĝo | veki + horloĝo ”kello” |
| nousta sängystä | ellitiĝi | el-li-TI-ĝi | el lito ”sängystä” + -iĝi |
| nousta ylös | leviĝi | le-VI-ĝi | Myös ”nousta seisomaan”, ”nousta” |
| käydä suihkussa | duŝi sin, duŝiĝi | DU-ŝi sin, du-ŜI-ĝi | Molemmat ReVossa |
| käydä kylvyssä | bani sin, baniĝi | BA-ni sin, ba-NI-ĝi | Molemmat ReVossa |
| pestä (itsensä) | lavi sin | LA-vi sin | Mi lavas min. ”Pesen itseni.” |
| pestä kätensä | lavi al si la manojn | LA-vi al si la MA-nojn | Myös lavi siajn manojn |
| pestä kasvonsa | lavi la vizaĝon | LA-vi la vi-ZA-ĝon | ReVo siteeraa li lavis sian vizaĝon |
| ajaa parta | razi sin | RA-zi sin | razi ”leikata hiukset lähelle ihoa” |
| kammata hiukset | kombi sin, kombi la harojn | KOM-bi sin, KOM-bi la HA-rojn | ReVo: sin kombi |
| harjata hampaat | brosi la dentojn | BRO-si la DEN-tojn | dentobroso tai dentbroso ”hammasharja” |
| pukeutua | vestiĝi, vesti sin | ves-TI-ĝi, VES-ti sin | Ks. huomautus alla |
| syödä aamiaista | matenmanĝi | ma-ten-MAN-ĝi | Substantiivi: matenmanĝo |
Veki vai vekiĝi? Veki herättää jonkun toisen, vekiĝi on se, mitä sinulle tapahtuu: La vekhorloĝo vekas min, kaj mi vekiĝas. – ”Herätyskello herättää minut, ja minä herään.” Pelkkä Mi vekis je la sesa on väärin; ks. -ig- ja -iĝ-.
Duŝi sin vai duŝiĝi? ReVo antaa molemmat samassa artikkelissa, ”duŝiĝi, sin duŝi”, merkityksessä ”pestä itsensä suihkulla”. Se ei suosi kumpaakaan, eikä PMEG mainitse niitä, joten käytä kumpaa tahansa. Sama pätee sanoihin bani sin ja baniĝi.
Vestiĝi on vesti-sanan ”pukea” tavallinen -iĝ--muoto (ESPDIC luettelee sen). Älä etsi sitä ReVosta: siellä artikkeli vestiĝo on eri sana, joka tarkoittaa ”jälkeä, jäännöstä”. Lisää vaatesanoja on sivulla vaatteet.
Päivän aikana
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| mennä töihin | iri al la laboro, iri al la laborejo | I-ri al la la-BO-ro, I-ri al la la-bo-RE-jo | laboro ”työ”, laborejo ”työpaikka” |
| mennä kouluun | iri al la lernejo | I-ri al la ler-NE-jo | lerni + -ej- |
| lähteä liikkeelle | ekiri | e-KI-ri | Mi ekiras je la oka. |
| matkustaa bussilla | veturi per buso | ve-TU-ri per BU-so | Tai bicikli ”pyöräillä” |
| tehdä työtä | labori | la-BO-ri | ReVo: ntr |
| oppia | lerni | LER-ni | Uudet taidot tai tiedot |
| opiskella | studi | STU-di | Oppiaine |
| pitää tauko | paŭzi | PAŬ-zi | Substantiivi: paŭzo |
| syödä lounasta | tagmanĝi | tag-MAN-ĝi | Substantiivi: tagmanĝo |
| ostaa | aĉeti | a-ĈE-ti | Mi aĉetas panon. |
| laittaa ruokaa | kuiri | ku-I-ri | Lisää sivulla ruoanlaitto |
| siivota | purigi | pu-RI-gi | Sanasta pura ”puhdas” |
| tiskata | lavi la vazaron | LA-vi la va-ZA-ron | ReVo: vazaro ”astiat”; lavi la telerojn ”lautaset” |
| pestä pyykkiä | lavi vestojn | LA-vi VES-tojn | Pyykki: lavotaĵo |
| soittaa | telefoni | te-le-FO-ni | telefoni al iu |
Tagmanĝi ja muut ateriaverbit on merkitty ReVossa tr, joten ruoka voi olla objekti: Mi tagmanĝis supon. – ”Söin lounaaksi keittoa.” Huoneet, huonekalut ja laitteet ovat sivulla koti ja asuminen.
Ilta ja yö
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| tulla kotiin | reveni hejmen | re-VE-ni HEJ-men | hejmen ”kotiin” |
| syödä päivällistä | vespermanĝi | ves-per-MAN-ĝi | Substantiivi: vespermanĝo |
| katsoa televisiota | rigardi televidon, spekti televidon, televidi | ri-GAR-di te-le-VI-don, SPEK-ti te-le-VI-don, te-le-VI-di | ReVo: televidi = spekti televidon |
| lukea | legi | LE-gi | legi libron ”lukea kirjaa” |
| levätä | ripozi | ri-PO-zi | ReVo: ntr |
| riisuutua | senvestiĝi | sen-ves-TI-ĝi | vestiĝi-sanan vastakohta |
| mennä nukkumaan | enlitiĝi | en-li-TI-ĝi | en lito ”sänkyyn” + -iĝi |
| käydä makuulle | kuŝiĝi | ku-ŜI-ĝi | Ei välttämättä sänkyyn |
| nukkua | dormi | DOR-mi | Nukkumisen tila |
| nukahtaa | ekdormi, endormiĝi | ek-DOR-mi, en-dor-MI-ĝi | Ks. alla |
Kolme verbiä kattaa unen, ja muutama muu täyttää aukot.
| Verbi | Merkitys | Esimerkki |
|---|---|---|
| dormi | olla unessa | La infanoj jam dormas. – ”Lapset nukkuvat jo.” |
| ekdormi | alkaa nukkua, usein äkkiä | Mi legis kaj baldaŭ ekdormis. – ”Luin ja nukahdin pian.” |
| endormiĝi | siirtyä uneen | Mi tuj endormiĝis. – ”Nukahdin heti.” |
| dormeti | torkkua | Post la tagmanĝo li dormetis. – ”Lounaan jälkeen hän torkkui.” |
| maldormi | olla hereillä | Mi maldormis la tutan nokton. – ”Valvoin koko yön.” |
PMEG selittää ekdormi-sanan ”alkaa nukkua, nukahtaa”; etuliite ek- lisää äkillisen alun (etuliitteet). ReVo määrittelee endormiĝi-sanan siirtymiseksi unen tilaan, joten ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Enlitiĝi tarkoittaa vain sänkyyn menemistä. Hyvän yön toivotusta varten ks. tervehdykset.
Kuinka usein ja milloin
| Suomi | Esperanto | Ääntäminen | Huomio |
|---|---|---|---|
| joka päivä | ĉiutage | ĉi-u-TA-ge | |
| joka aamu | ĉiumatene | ĉi-u-ma-TE-ne | ĉiuvespere ”joka ilta” |
| aina | ĉiam | ĈI-am | |
| yleensä | kutime | ku-TI-me | Sanasta kutima ”tavanomainen” |
| usein / harvoin | ofte / malofte | OF-te / mal-OF-te | |
| joskus | iafoje, kelkfoje, fojfoje | i-a-FO-je, kelk-FO-je, foj-FO-je | Foje yksin on ReVossa monitulkintainen |
| ei koskaan | neniam | ne-NI-am | Ei ylimääräistä ne |
| seitsemältä | je la sepa | je la SE-pa | Je kellonaikojen edessä |
| ensin / sitten / lopuksi | unue / poste / fine | u-NU-e / POS-te / FI-ne | Tarinan järjestämiseen |
Esimerkkejä: Mi ĉiam matenmanĝas je la sepa. – ”Syön aina aamiaista seitsemältä.” Li kutime legas vespere. – ”Hän lukee yleensä iltaisin.” Ŝi neniam laboras dimanĉe. – ”Hän ei koskaan tee työtä sunnuntaisin.” Kelloa, päivämääriä ja lisää toistuvuussanoja varten ks. aika ja päivämäärät.
Sin ja -iĝ-: toimiminen itselleen
Esperantossa on kaksi työkalua ilmaisulle ”teen sen itselleni”. Ensimmäinen on refleksiivipronomini sin, joka edustaa subjektia, kun subjekti on li, ŝi, ĝi, ili tai nimi. Sanoille mi, ni ja vi toistat saman pronominin (pronominit).
| Lause | Merkitys |
|---|---|
| Mi lavas min. | Pesen itseni. |
| Li lavas sin. | Hän pesee itsensä. |
| Li lavas lin. | Hän pesee toisen miehen. |
| Ili vestas sin. | He pukeutuvat. |
Sin ei ole koskaan subjekti: Si lavas on väärin (PMEG). Kehonosan kanssa PMEG pitää ilmauksia Mi lavas al mi la manojn ja Mi lavas miajn manojn samanarvoisina; al mi kertoo, kenen kädet ne ovat.
Toinen työkalu on jälkiliite -iĝ-, joka muuttaa verbin objektittomaksi (-ig- ja -iĝ-). Se muodostaa vekiĝi sanasta veki, vestiĝi sanasta vesti ja duŝiĝi sanasta duŝi. Paikkailmauksesta se muodostaa ellitiĝi (”sängystä ulos”) ja enlitiĝi (”sänkyyn”) (PMEG). Peseytymisessä ja pukeutumisessa kaksi tapaa ovat merkitykseltään lähellä; PMEG huomauttaa, että -iĝ--verbi esittää toiminnan tapahtuvan enemmän tai vähemmän itsestään. Possessiivit noudattavat samaa sääntöä: sia tarkoittaa subjektin omaa (Li lavas sian vizaĝon.), lia jonkun toisen.
Päivä kerrottuna preesensissä ja imperfektissä
Verbit eivät taivu persoonan mukaan: mi, li, ili lavas. Preesens päättyy -as; imperfekti korvaa sen päätteellä -is (verbit). Kaikki muu pysyy samana. Suomalaisille tämä on helpotus: ei persoonapäätteitä.
| Preesens (-as) | Imperfekti (-is) | Suomi (preesens / imperfekti) |
|---|---|---|
| Mi vekiĝas je la sesa kaj duono. | Mi vekiĝis je la sesa kaj duono. | Herään / heräsin puoli seitsemältä. |
| Mi ellitiĝas kaj duŝas min. | Mi ellitiĝis kaj duŝis min. | Nousen / nousin sängystä ja käyn / kävin suihkussa. |
| Mi brosas la dentojn kaj vestas min. | Mi brosis la dentojn kaj vestis min. | Harjaan / harjasin hampaat ja pukeudun / pukeuduin. |
| Je la sepa mi matenmanĝas: mi manĝas panon kaj trinkas kafon. | Je la sepa mi matenmanĝis: mi manĝis panon kaj trinkis kafon. | Seitsemältä syön / söin aamiaista: leipää ja kahvia. |
| Je la oka mi veturas per buso al la laborejo. | Je la oka mi veturis per buso al la laborejo. | Kahdeksalta menen / menin bussilla töihin. |
| Tagmeze mi tagmanĝas kun miaj kolegoj. | Tagmeze mi tagmanĝis kun miaj kolegoj. | Keskipäivällä syön / söin lounasta kollegoiden kanssa. |
| Vespere mi revenas hejmen kaj kuiras vespermanĝon. | Vespere mi revenis hejmen kaj kuiris vespermanĝon. | Illalla tulen / tulin kotiin ja laitan / laitoin päivällisen. |
| Poste mi legas libron aŭ rigardas televidon. | Poste mi legis libron aŭ rigardis televidon. | Sen jälkeen luen / luin kirjaa tai katson / katsoin televisiota. |
| Je la deka mi enlitiĝas kaj baldaŭ endormiĝas. | Je la deka mi enlitiĝis kaj baldaŭ endormiĝis. | Kymmeneltä menen / menin nukkumaan ja nukahdan / nukahdin pian. |
Huomista varten käytä -os: Morgaŭ mi vekiĝos je la sesa. – ”Huomenna herään kuudelta.” Suihkun ja hammasharjan kehosanat ovat sivulla keho ja terveys.
Usein kysyttyä
Miten sanotaan ”herään seitsemältä” esperantoksi?
Mi vekiĝas je la sepa. Käytä vekiĝi, älä veki, koska et herätä ketään toista. Herätyskellon kanssa: La vekhorloĝo vekas min je la sepa.
Miten sanotaan ”käydä suihkussa” esperantoksi?
Duŝi sin tai duŝiĝi; ReVo luettelee molemmat eikä suosi kumpaakaan. Mi duŝas min ĉiumatene. – ”Käyn suihkussa joka aamu.”
Mitä eroa on sanoilla ellitiĝi ja leviĝi?
Ellitiĝi on täsmällinen: poistut sängystä (ReVo). Leviĝi on laajempi: se tarkoittaa myös nousemista (La suno leviĝas.) ja seisomaan nousemista tuolilta, ja on yleinen aamulla ylös nousemiselle.
Mitä eroa on sanoilla dormi, ekdormi ja endormiĝi?
Dormi on unessa oleminen. Ekdormi ja endormiĝi tarkoittavat molemmat nukahtamista; ek- korostaa äkillistä alkua. Enlitiĝi on vain nukkumaan meno.
Lähteet
- ReVo: veki, vekiĝi, lito, ellitiĝi, enlitiĝi, levi, leviĝi, duŝi, duŝiĝi, bani, baniĝi, lavi, razi, kombi, brosi, dentobroso, vesti, senvestiĝi, vestiĝo
- ReVo: manĝi, matenmanĝi, tagmanĝi, vespermanĝi, dormi, endormiĝi, dormeti, maldormi, spekti, televidi, labori, aĉeti, kuiri, purigi, vazaro, kuŝiĝi, vekhorloĝo, kutimi, ofte, foje, neniam
- PMEG: IĜ (ellitiĝi, enlitiĝi, senvestiĝi), EK (ekdormi), Si en simplaj frazoj, Verboj kun al-komplemento (lavi), Mallongigitaj frazoj (Mi vekiĝis je la sepa horo…), E-vortoj: bazaj reguloj (matene)
- ESPDIC: vestiĝi, duŝi sin, ĉiumatene, ĉiutage, kutime
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.