Esperantopedia

Fraasit

Päivärytmi esperantoksi: verbit joka päivälle

Sanasta vekiĝi sanaan enlitiĝi: tavallisen päivän verbit ja kaksi pientä mallia, sin ja -iĝ-, jotka saavat useimmat niistä toimimaan.

Päivitetty: Lukuaika 3 min

Päivä alkaa esperantoksi sanalla vekiĝi ”herätä” ja päättyy sanaan enlitiĝi ”mennä nukkumaan”. Välillä peseydyt (lavi sin), pukeudut (vestiĝi), syöt (matenmanĝi, tagmanĝi, vespermanĝi) ja teet työtä (labori). Useimmat aamu- ja iltaverbit noudattavat jompaakumpaa kahdesta mallista: refleksiivinen sin asialle, jonka teet itsellesi, tai jälkiliite -iĝ- muutokselle, joka tapahtuu sinulle. Ääntämisohjeissa painollinen tavu on isoilla kirjaimilla.

Aamu: herääminen, peseytyminen, pukeutuminen

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
herätävekiĝive-KI-ĝiEi objektia; ReVo: ntr
herättää jokuvekiVE-kiVaatii objektin; ReVo: tr
herätyskellovekhorloĝovek-hor-LO-ĝoveki + horloĝo ”kello”
nousta sängystäellitiĝiel-li-TI-ĝiel lito ”sängystä” + -iĝi
nousta ylösleviĝile-VI-ĝiMyös ”nousta seisomaan”, ”nousta”
käydä suihkussaduŝi sin, duŝiĝiDU-ŝi sin, du-ŜI-ĝiMolemmat ReVossa
käydä kylvyssäbani sin, baniĝiBA-ni sin, ba-NI-ĝiMolemmat ReVossa
pestä (itsensä)lavi sinLA-vi sinMi lavas min. ”Pesen itseni.”
pestä kätensälavi al si la manojnLA-vi al si la MA-nojnMyös lavi siajn manojn
pestä kasvonsalavi la vizaĝonLA-vi la vi-ZA-ĝonReVo siteeraa li lavis sian vizaĝon
ajaa partarazi sinRA-zi sinrazi ”leikata hiukset lähelle ihoa”
kammata hiuksetkombi sin, kombi la harojnKOM-bi sin, KOM-bi la HA-rojnReVo: sin kombi
harjata hampaatbrosi la dentojnBRO-si la DEN-tojndentobroso tai dentbroso ”hammasharja”
pukeutuavestiĝi, vesti sinves-TI-ĝi, VES-ti sinKs. huomautus alla
syödä aamiaistamatenmanĝima-ten-MAN-ĝiSubstantiivi: matenmanĝo

Veki vai vekiĝi? Veki herättää jonkun toisen, vekiĝi on se, mitä sinulle tapahtuu: La vekhorloĝo vekas min, kaj mi vekiĝas. – ”Herätyskello herättää minut, ja minä herään.” Pelkkä Mi vekis je la sesa on väärin; ks. -ig- ja -iĝ-.

Duŝi sin vai duŝiĝi? ReVo antaa molemmat samassa artikkelissa, ”duŝiĝi, sin duŝi”, merkityksessä ”pestä itsensä suihkulla”. Se ei suosi kumpaakaan, eikä PMEG mainitse niitä, joten käytä kumpaa tahansa. Sama pätee sanoihin bani sin ja baniĝi.

Vestiĝi on vesti-sanan ”pukea” tavallinen -iĝ--muoto (ESPDIC luettelee sen). Älä etsi sitä ReVosta: siellä artikkeli vestiĝo on eri sana, joka tarkoittaa ”jälkeä, jäännöstä”. Lisää vaatesanoja on sivulla vaatteet.

Päivän aikana

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
mennä töihiniri al la laboro, iri al la laborejoI-ri al la la-BO-ro, I-ri al la la-bo-RE-jolaboro ”työ”, laborejo ”työpaikka”
mennä kouluuniri al la lernejoI-ri al la ler-NE-jolerni + -ej-
lähteä liikkeelleekirie-KI-riMi ekiras je la oka.
matkustaa bussillaveturi per busove-TU-ri per BU-soTai bicikli ”pyöräillä”
tehdä työtälaborila-BO-riReVo: ntr
oppialerniLER-niUudet taidot tai tiedot
opiskellastudiSTU-diOppiaine
pitää taukopaŭziPAŬ-ziSubstantiivi: paŭzo
syödä lounastatagmanĝitag-MAN-ĝiSubstantiivi: tagmanĝo
ostaaaĉetia-ĈE-tiMi aĉetas panon.
laittaa ruokaakuiriku-I-riLisää sivulla ruoanlaitto
siivotapurigipu-RI-giSanasta pura ”puhdas”
tiskatalavi la vazaronLA-vi la va-ZA-ronReVo: vazaro ”astiat”; lavi la telerojn ”lautaset”
pestä pyykkiälavi vestojnLA-vi VES-tojnPyykki: lavotaĵo
soittaatelefonite-le-FO-nitelefoni al iu

Tagmanĝi ja muut ateriaverbit on merkitty ReVossa tr, joten ruoka voi olla objekti: Mi tagmanĝis supon. – ”Söin lounaaksi keittoa.” Huoneet, huonekalut ja laitteet ovat sivulla koti ja asuminen.

Ilta ja yö

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
tulla kotiinreveni hejmenre-VE-ni HEJ-menhejmen ”kotiin”
syödä päivällistävespermanĝives-per-MAN-ĝiSubstantiivi: vespermanĝo
katsoa televisiotarigardi televidon, spekti televidon, televidiri-GAR-di te-le-VI-don, SPEK-ti te-le-VI-don, te-le-VI-diReVo: televidi = spekti televidon
lukealegiLE-gilegi libron ”lukea kirjaa”
levätäripoziri-PO-ziReVo: ntr
riisuutuasenvestiĝisen-ves-TI-ĝivestiĝi-sanan vastakohta
mennä nukkumaanenlitiĝien-li-TI-ĝien lito ”sänkyyn” + -iĝi
käydä makuullekuŝiĝiku-ŜI-ĝiEi välttämättä sänkyyn
nukkuadormiDOR-miNukkumisen tila
nukahtaaekdormi, endormiĝiek-DOR-mi, en-dor-MI-ĝiKs. alla

Kolme verbiä kattaa unen, ja muutama muu täyttää aukot.

VerbiMerkitysEsimerkki
dormiolla unessaLa infanoj jam dormas. – ”Lapset nukkuvat jo.”
ekdormialkaa nukkua, usein äkkiäMi legis kaj baldaŭ ekdormis. – ”Luin ja nukahdin pian.”
endormiĝisiirtyä uneenMi tuj endormiĝis. – ”Nukahdin heti.”
dormetitorkkuaPost la tagmanĝo li dormetis. – ”Lounaan jälkeen hän torkkui.”
maldormiolla hereilläMi maldormis la tutan nokton. – ”Valvoin koko yön.”

PMEG selittää ekdormi-sanan ”alkaa nukkua, nukahtaa”; etuliite ek- lisää äkillisen alun (etuliitteet). ReVo määrittelee endormiĝi-sanan siirtymiseksi unen tilaan, joten ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Enlitiĝi tarkoittaa vain sänkyyn menemistä. Hyvän yön toivotusta varten ks. tervehdykset.

Kuinka usein ja milloin

SuomiEsperantoÄäntäminenHuomio
joka päiväĉiutageĉi-u-TA-ge
joka aamuĉiumateneĉi-u-ma-TE-neĉiuvespere ”joka ilta”
ainaĉiamĈI-am
yleensäkutimeku-TI-meSanasta kutima ”tavanomainen”
usein / harvoinofte / malofteOF-te / mal-OF-te
joskusiafoje, kelkfoje, fojfojei-a-FO-je, kelk-FO-je, foj-FO-jeFoje yksin on ReVossa monitulkintainen
ei koskaanneniamne-NI-amEi ylimääräistä ne
seitsemältäje la sepaje la SE-paJe kellonaikojen edessä
ensin / sitten / lopuksiunue / poste / fineu-NU-e / POS-te / FI-neTarinan järjestämiseen

Esimerkkejä: Mi ĉiam matenmanĝas je la sepa. – ”Syön aina aamiaista seitsemältä.” Li kutime legas vespere. – ”Hän lukee yleensä iltaisin.” Ŝi neniam laboras dimanĉe. – ”Hän ei koskaan tee työtä sunnuntaisin.” Kelloa, päivämääriä ja lisää toistuvuussanoja varten ks. aika ja päivämäärät.

Sin ja -iĝ-: toimiminen itselleen

Esperantossa on kaksi työkalua ilmaisulle ”teen sen itselleni”. Ensimmäinen on refleksiivipronomini sin, joka edustaa subjektia, kun subjekti on li, ŝi, ĝi, ili tai nimi. Sanoille mi, ni ja vi toistat saman pronominin (pronominit).

LauseMerkitys
Mi lavas min.Pesen itseni.
Li lavas sin.Hän pesee itsensä.
Li lavas lin.Hän pesee toisen miehen.
Ili vestas sin.He pukeutuvat.

Sin ei ole koskaan subjekti: Si lavas on väärin (PMEG). Kehonosan kanssa PMEG pitää ilmauksia Mi lavas al mi la manojn ja Mi lavas miajn manojn samanarvoisina; al mi kertoo, kenen kädet ne ovat.

Toinen työkalu on jälkiliite -iĝ-, joka muuttaa verbin objektittomaksi (-ig- ja -iĝ-). Se muodostaa vekiĝi sanasta veki, vestiĝi sanasta vesti ja duŝiĝi sanasta duŝi. Paikkailmauksesta se muodostaa ellitiĝi (”sängystä ulos”) ja enlitiĝi (”sänkyyn”) (PMEG). Peseytymisessä ja pukeutumisessa kaksi tapaa ovat merkitykseltään lähellä; PMEG huomauttaa, että -iĝ--verbi esittää toiminnan tapahtuvan enemmän tai vähemmän itsestään. Possessiivit noudattavat samaa sääntöä: sia tarkoittaa subjektin omaa (Li lavas sian vizaĝon.), lia jonkun toisen.

Päivä kerrottuna preesensissä ja imperfektissä

Verbit eivät taivu persoonan mukaan: mi, li, ili lavas. Preesens päättyy -as; imperfekti korvaa sen päätteellä -is (verbit). Kaikki muu pysyy samana. Suomalaisille tämä on helpotus: ei persoonapäätteitä.

Preesens (-as)Imperfekti (-is)Suomi (preesens / imperfekti)
Mi vekiĝas je la sesa kaj duono.Mi vekiĝis je la sesa kaj duono.Herään / heräsin puoli seitsemältä.
Mi ellitiĝas kaj duŝas min.Mi ellitiĝis kaj duŝis min.Nousen / nousin sängystä ja käyn / kävin suihkussa.
Mi brosas la dentojn kaj vestas min.Mi brosis la dentojn kaj vestis min.Harjaan / harjasin hampaat ja pukeudun / pukeuduin.
Je la sepa mi matenmanĝas: mi manĝas panon kaj trinkas kafon.Je la sepa mi matenmanĝis: mi manĝis panon kaj trinkis kafon.Seitsemältä syön / söin aamiaista: leipää ja kahvia.
Je la oka mi veturas per buso al la laborejo.Je la oka mi veturis per buso al la laborejo.Kahdeksalta menen / menin bussilla töihin.
Tagmeze mi tagmanĝas kun miaj kolegoj.Tagmeze mi tagmanĝis kun miaj kolegoj.Keskipäivällä syön / söin lounasta kollegoiden kanssa.
Vespere mi revenas hejmen kaj kuiras vespermanĝon.Vespere mi revenis hejmen kaj kuiris vespermanĝon.Illalla tulen / tulin kotiin ja laitan / laitoin päivällisen.
Poste mi legas libron aŭ rigardas televidon.Poste mi legis libron aŭ rigardis televidon.Sen jälkeen luen / luin kirjaa tai katson / katsoin televisiota.
Je la deka mi enlitiĝas kaj baldaŭ endormiĝas.Je la deka mi enlitiĝis kaj baldaŭ endormiĝis.Kymmeneltä menen / menin nukkumaan ja nukahdan / nukahdin pian.

Huomista varten käytä -os: Morgaŭ mi vekiĝos je la sesa. – ”Huomenna herään kuudelta.” Suihkun ja hammasharjan kehosanat ovat sivulla keho ja terveys.

Usein kysyttyä

Miten sanotaan ”herään seitsemältä” esperantoksi?

Mi vekiĝas je la sepa. Käytä vekiĝi, älä veki, koska et herätä ketään toista. Herätyskellon kanssa: La vekhorloĝo vekas min je la sepa.

Miten sanotaan ”käydä suihkussa” esperantoksi?

Duŝi sin tai duŝiĝi; ReVo luettelee molemmat eikä suosi kumpaakaan. Mi duŝas min ĉiumatene. – ”Käyn suihkussa joka aamu.”

Mitä eroa on sanoilla ellitiĝi ja leviĝi?

Ellitiĝi on täsmällinen: poistut sängystä (ReVo). Leviĝi on laajempi: se tarkoittaa myös nousemista (La suno leviĝas.) ja seisomaan nousemista tuolilta, ja on yleinen aamulla ylös nousemiselle.

Mitä eroa on sanoilla dormi, ekdormi ja endormiĝi?

Dormi on unessa oleminen. Ekdormi ja endormiĝi tarkoittavat molemmat nukahtamista; ek- korostaa äkillistä alkua. Enlitiĝi on vain nukkumaan meno.

Lähteet

Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.