Opiskelu
100 yleisintä esperanton substantiivia ja sanaperheet
Sata substantiivia, yksi pääte ja kaksi pientä lisäystä: yhdessä ne muodostavat 5,2 % kaikista sanoista arkisissa esperantolauseissa.
Esperanton yleisimmät substantiivit ovat homo ”ihminen”, tempo ”aika”, libro ”kirja”, infano ”lapsi”, jaro ”vuosi” ja lingvo ”kieli”. 1000 yleisimmän sanan luettelomme 100 yleisintä substantiivia muodostavat 5,2 % kaikista sanoista 5,8 miljoonan sanan korpuksessa arkisia esperantolauseita, ja pelkät kymmenen yleisintä muodostavat 1,3 %. Jokainen substantiivi päättyy -o:hon, joten sen tunnistaa yhdellä silmäyksellä, ja alla oleva taulukko näyttää kaksi tai kolme samasta kannasta muodostettua sanaa lisää.
Jokainen substantiivi päättyy -o:hon, monikossa -j ja objektina -n
Lisää -j, kun asioita on useampi, ja -n, kun kyseessä on suora objekti. Jos substantiivi tarvitsee molemmat, järjestys on aina ensin -j ja sitten -n. Poikkeuksia ei ole; katso substantiivit ja adjektiivit sekä akkusatiivi.
| Muoto | Pääte | Esimerkki | Suomeksi |
|---|---|---|---|
| yksi | -o | La libro estas sur la tablo. | ”Kirja on pöydällä.” |
| useita | -oj | La libroj estas sur la tablo. | ”Kirjat ovat pöydällä.” |
| yksi, objektina | -on | Mi legas la libron. | ”Luen kirjaa.” |
| useita, objektina | -ojn | Mi legas la librojn. | ”Luen kirjoja.” |
Esperantossa on vain määräinen artikkeli la, ja se ei koskaan muutu: la libro, la libroj, la librojn. Epämääräistä artikkelia ei ole: libro tarkoittaa ”kirjaa” sellaisenaan. Suomalaiselle tämä on tuttua, sillä suomessakaan ei ole artikkeleita; monikon tunnus on esperantossa -j, suomessa -t.
Ihmisiä tarkoittavat substantiivit: -in- tekee naispuolisen muodon
Esperantossa ei ole kieliopillista sukua. Useimmat ihmisiä tarkoittavat sanat, kuten homo, infano, amiko, persono, instruisto, kuracisto ja studento, eivät kerro sukupuolesta mitään. Muutama kanta on merkitykseltään miespuolinen, ja jälkiliite -in- tekee naispuolisen muodon. Kuusi tällaista paria on 100 yleisimmän substantiivin joukossa; numerot ovat sijoja luettelossa.
| Merkitykseltään miespuolinen | Naispuolinen muoto -in-:llä |
|---|---|
| patro ”isä” (133) | patrino ”äiti” (173) |
| frato ”veli” (221) | fratino ”sisko” (261) |
| filo ”poika” (237) | filino ”tytär” (342) |
| knabo ”poika” (218) | knabino ”tyttö” (228) |
| edzo ”aviomies” (402) | edzino ”vaimo” (230) |
| viro ”mies” (156) | virino ”nainen” (174) |
Etuliite ge- nimeää molemmat sukupuolet yhdessä: gepatroj ”vanhemmat”, gefratoj ”sisarukset”, gefiloj ”pojat ja tyttäret”, geedzoj ”aviopari”. Katso jälkiliitteet ja etuliitteet.
10 substantiivia, jotka kannattaa opetella ensin
Tämä on oma valintamme, ei virallinen luettelo. Kuusi kymmenestä kuuluu taulukon 20 yleisimmän substantiivin joukkoon. Nomo, akvo, demando ja familio ovat luettelossa myöhemmin, mutta aloittelija tarvitsee niitä jo ensimmäisessä keskustelussa.
| Substantiivi | Suomeksi | Miksi ensin | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| nomo | nimi | Esittäytyminen | Mia nomo estas Anna. – ”Nimeni on Anna.” |
| amiko | ystävä | Tuttavista puhuminen | Mi havas bonan amikon. – ”Minulla on hyvä ystävä.” |
| familio | perhe | Kodista puhuminen | Ĉu vi havas grandan familion? – ”Onko sinulla suuri perhe?” |
| lingvo | kieli | Sen kertominen, mitä puhut ja opiskelet | Kiun lingvon vi parolas? – ”Mitä kieltä puhut?” |
| tago | päivä | Tervehdykset, päivämäärät ja suunnitelmat | Kiu tago estas hodiaŭ? – ”Mikä päivä tänään on?” |
| tempo | aika | Suunnitelmat, kutsut ja kohteliaat kysymykset | Ĉu vi havas tempon? – ”Onko sinulla aikaa?” |
| akvo | vesi | Ruoka, juoma ja ensimmäinen asia, jota pyydät | Unu glason da akvo, bonvolu. – ”Lasillinen vettä, ole hyvä.” |
| mono | raha | Ostokset ja hinnat | Kiom da mono vi bezonas? – ”Paljonko rahaa tarvitset?” |
| demando | kysymys | Kysyminen ja tarkistaminen | Ĉu vi komprenas la demandon? – ”Ymmärrätkö kysymyksen?” |
| vorto | sana | Uusien sanojen oppiminen | Kion signifas tiu vorto? – ”Mitä tuo sana tarkoittaa?” |
100 yleisintä esperanton substantiivia
Sija on substantiivin paikka kaikkien luettelon 1000 sanan joukossa, joten homo sijalla 55 on ensimmäinen substantiivi: sitä edeltävät 54 sanaa ovat 38 kielioppisanaa, 12 verbiä ja 4 adverbia. Perhe-sarakkeessa on kaksi tai kolme samasta kannasta muodostettua sanaa (vähemmän, jos ReVo, Reta Vortaro, luettelee vähemmän); merkitykset on lyhennetty ReVosta. Esimerkit ovat omiamme. Esperanto ja Dio kirjoitetaan tavan mukaan isolla alkukirjaimella. Voit hakea mitä tahansa substantiivia sanakirjasta.
| Sija | Substantiivi | Suomeksi | Perhe | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| 55 | homo | ihminen | homa ”ihmisen, inhimillinen”, homaro ”ihmiskunta”, homeco ”inhimillisyys” | Ĉiu homo bezonas amikojn. – ”Jokainen ihminen tarvitsee ystäviä.” |
| 78 | tempo | aika | libertempo ”vapaa-aika”, nuntempo ”nykyaika”, longtempe ”pitkään” | Mi ne havas tempon hodiaŭ. – ”Minulla ei ole tänään aikaa.” |
| 88 | libro | kirja | librejo ”kirjakauppa”, libreto ”vihkonen”, taglibro ”päiväkirja” | Ŝi legas interesan libron. – ”Hän lukee mielenkiintoista kirjaa.” |
| 89 | infano | lapsi | infana ”lapsen, lasten”, infaneco ”lapsuus”, infaneto ”pikkulapsi” | La infanoj ludas en la parko. – ”Lapset leikkivät puistossa.” |
| 90 | jaro | vuosi | jardeko ”vuosikymmen”, jarcento ”vuosisata”, Novjaro ”uusivuosi” | La jaro havas dek du monatojn. – ”Vuodessa on kaksitoista kuukautta.” |
| 91 | lingvo | kieli | lingva ”kielen, kielellinen”, lingvisto ”kielitieteilijä”, gestolingvo ”viittomakieli” | Esperanto estas facila lingvo. – ”Esperanto on helppo kieli.” |
| 95 | vivo | elämä | vivi ”elää”, viva ”elävä”, viveco ”vilkkaus” | La vivo estas bela. – ”Elämä on kaunista.” |
| 96 | tago | päivä | tage ”päivällä”, ĉiutaga ”päivittäinen”, naskiĝtago ”syntymäpäivä” | Hodiaŭ estas bela tago. – ”Tänään on kaunis päivä.” |
| 103 | domo | talo | dometo ”mökki”, domego ”kartano”, stacidomo ”rautatieasema” | Nia domo havas ruĝan pordon. – ”Talossamme on punainen ovi.” |
| 113 | mono | raha | monujo ”kukkaro”, monero ”kolikko”, poŝmono ”taskuraha” | Mi ne havas sufiĉe da mono. – ”Minulla ei ole tarpeeksi rahaa.” |
| 114 | afero | asia | aferisto ”liikeihminen”, amafero ”rakkaussuhde”, afereca ”asiallinen” | Tio ne estas mia afero. – ”Se ei ole minun asiani.” |
| 116 | amiko | ystävä | amika ”ystävällinen”, amikino ”naispuolinen ystävä”, amikeco ”ystävyys” | Mia amiko loĝas en Berlino. – ”Ystäväni asuu Berliinissä.” |
| 125 | laboro | työ | labori ”työskennellä”, laboristo ”työntekijä”, kunlabori ”tehdä yhteistyötä” | Mi serĉas novan laboron. – ”Etsin uutta työtä.” |
| 133 | patro | isä | patrino ”äiti”, bopatro ”appi”, prapatro ”esi-isä” | Mia patro laboras en banko. – ”Isäni työskentelee pankissa.” |
| 138 | aŭto | auto | aŭtejo ”autotalli”, aŭtisto ”kuljettaja”, ŝarĝaŭto ”kuorma-auto” | Ni veturas per aŭto. – ”Matkustamme autolla.” |
| 141 | vorto | sana | vortaro ”sanakirja”, pasvorto ”salasana”, vorta ”sanojen” | Kiel oni diras tiun vorton en Esperanto? – ”Miten tuo sana sanotaan esperantoksi?” |
| 147 | horo | tunti | horaro ”aikataulu”, duonhoro ”puoli tuntia”, kvaronhoro ”neljännestunti” | La filmo daŭras du horojn. – ”Elokuva kestää kaksi tuntia.” |
| 154 | mondo | maailma | tutmonda ”maailmanlaajuinen”, mondoparto ”maanosa”, mondmilito ”maailmansota” | Esperanto estas parolata en la tuta mondo. – ”Esperantoa puhutaan kaikkialla maailmassa.” |
| 155 | problemo | ongelma | problema ”ongelmallinen” | Ne estas problemo! – ”Ei ongelmaa!” |
| 156 | viro | mies | vira ”miehinen”, vireco ”miehekkyys”, virkato ”uroskissa” | Tiu viro estas kuracisto. – ”Tuo mies on lääkäri.” |
| 157 | hundo | koira | hundino ”narttukoira”, hundido ”pentu”, hundejo ”koirankoppi” | La hundo dormas sub la tablo. – ”Koira nukkuu pöydän alla.” |
| 165 | lando | maa | eksterlando ”ulkomaa”, tutlanda ”valtakunnallinen”, landnomo ”maan nimi” | Kiu estas la plej granda lando en la mondo? – ”Mikä on maailman suurin maa?” |
| 173 | patrino | äiti | bopatrino ”anoppi”, prapatrino ”esiäiti”, duonpatrino ”äitipuoli” | Mia patrino kuiras vespermanĝon. – ”Äitini laittaa illallista.” |
| 174 | virino | nainen | virina ”naisellinen”, virineco ”naisellisuus”, virinismo ”feminismi” | Tiu virino parolas kvar lingvojn. – ”Tuo nainen puhuu neljää kieltä.” |
| 175 | ĉambro | huone | dormoĉambro ”makuuhuone”, banĉambro ”kylpyhuone”, klasĉambro ”luokkahuone” | Mia ĉambro estas malgranda, sed bela. – ”Huoneeni on pieni mutta kaunis.” |
| 181 | akvo | vesi | akva ”vetinen”, akvumi ”kastella”, marakvo ”merivesi” | Mi trinkas glason da akvo. – ”Juon lasillisen vettä.” |
| 184 | lernejo | koulu | lerni ”oppia”, lernanto ”oppilas”, mezlernejo ”keskikoulu” | Mia filino iras al la lernejo. – ”Tyttäreni käy koulua.” |
| 189 | urbo | kaupunki | urbano ”kaupunkilainen”, urbestro ”pormestari”, ĉefurbo ”pääkaupunki” | Parizo estas bela urbo. – ”Pariisi on kaunis kaupunki.” |
| 196 | frazo | lause | frazaro ”lausekokoelma”, frapfrazo ”iskulause”, frazlibro ”fraasikirja” | Ĉi tiu frazo estas tro longa. – ”Tämä lause on liian pitkä.” |
| 199 | nomo | nimi | nomi ”nimetä”, nomiĝi ”olla nimeltään”, familinomo ”sukunimi” | Kio estas via nomo? – ”Mikä sinun nimesi on?” |
| 201 | demando | kysymys | demandi ”kysyä”, demandaro ”kyselylomake”, demandosigno ”kysymysmerkki” | Mi havas demandon pri la leciono. – ”Minulla on kysymys oppitunnista.” |
| 202 | kato | kissa | katino ”naaraskissa”, katido ”kissanpentu”, virkato ”uroskissa” | Nia kato ŝatas dormi sur la lito. – ”Kissamme tykkää nukkua sängyllä.” |
| 208 | Dio | Jumala, jumala | dia ”jumalallinen”, diino ”jumalatar”, sendia ”jumalaton” | Ŝi preĝas al Dio. – ”Hän rukoilee Jumalaa.” |
| 217 | pordo | ovi | pordego ”portti”, pordisto ”ovenvartija”, dompordo ”pääovi” | Bonvolu fermi la pordon. – ”Sulje ovi, ole hyvä.” |
| 218 | knabo | poika | knabino ”tyttö”, ŝipknabo ”laivapoika” | La knabo havas ruĝan pilkon. – ”Pojalla on punainen pallo.” |
| 221 | frato | veli | fratino ”sisko”, gefratoj ”sisarukset”, frateco ”veljeys” | Mia frato estas pli aĝa ol mi. – ”Veljeni on minua vanhempi.” |
| 223 | okulo | silmä | okula ”silmän”, okulisto ”silmälääkäri”, okulvitroj ”silmälasit” | Ŝi havas bluajn okulojn. – ”Hänellä on siniset silmät.” |
| 225 | mano | käsi | dekstramana ”oikeakätinen”, maldekstramana ”vasenkätinen”, manpleno ”kourallinen” | Li tenas libron en la mano. – ”Hän pitää kirjaa kädessään.” |
| 226 | vero | totuus | vera ”tosi”, vere ”todella”, malvera ”epätosi” | Ĉu tio estas la vero? – ”Onko se totuus?” |
| 228 | knabino | tyttö | knabo ”poika” | La knabino legas fabelon. – ”Tyttö lukee satua.” |
| 230 | edzino | vaimo | edzo ”aviomies”, geedzoj ”aviopari”, edziniĝi ”mennä naimisiin (naisesta)” | Lia edzino laboras en hospitalo. – ”Hänen vaimonsa työskentelee sairaalassa.” |
| 232 | ideo | idea | idearo ”aatteiden kokonaisuus”, samideano ”aatetoveri” | Tio estas bona ideo! – ”Se on hyvä idea!” |
| 233 | instruisto | opettaja | instrui ”opettaa”, instruado ”opetus”, instruejo ”oppilaitos” | Nia instruisto parolas tre klare. – ”Opettajamme puhuu hyvin selkeästi.” |
| 234 | loko | paikka | loka ”paikallinen”, loki ”asettaa”, translokiĝi ”muuttaa toiseen paikkaan” | Ĉi tiu loko estas tre trankvila. – ”Tämä paikka on hyvin rauhallinen.” |
| 237 | filo | poika (vanhempien lapsi) | bofilo ”vävy”, gefiloj ”pojat ja tyttäret”, duonfilo ”poikapuoli” | Mia filo studas en la universitato. – ”Poikani opiskelee yliopistossa.” |
| 238 | persono | henkilö | persona ”henkilökohtainen”, personaro ”henkilöstö”, personeco ”persoonallisuus” | En la ĉambro estas dek personoj. – ”Huoneessa on kymmenen ihmistä.” |
| 241 | gepatro | vanhempi | patro ”isä”, patrino ”äiti”, bogepatroj ”appivanhemmat” | Miaj gepatroj loĝas en vilaĝo. – ”Vanhempani asuvat kylässä.” |
| 242 | vojo | tie, reitti | vojeto ”polku”, fervojo ”rautatie”, aŭtovojo ”moottoritie” | Ĉu vi konas la vojon al la stacidomo? – ”Tiedätkö tien asemalle?” |
| 254 | eraro | virhe | erari ”erehtyä”, erara ”virheellinen”, senerara ”virheetön” | En ĉi tiu frazo estas eraro. – ”Tässä lauseessa on virhe.” |
| 255 | amo | rakkaus | ami ”rakastaa”, amanto ”rakastaja”, malamo ”viha” | Amo estas pli forta ol timo. – ”Rakkaus on vahvempi kuin pelko.” |
| 257 | letero | kirje | retletero ”sähköposti”, novaĵletero ”uutiskirje”, leteri ”kirjoittaa kirje jollekulle” | Mi skribas leteron al mia avino. – ”Kirjoitan kirjettä isoäidilleni.” |
| 261 | fratino | sisko | frato ”veli”, fratina ”sisarellinen”, fratineco ”sisarussuhde” | Mia fratino ludas pianon. – ”Siskoni soittaa pianoa.” |
| 262 | arbo | puu | arba ”puun”, arbeto ”pensas”, arbaro ”metsä” | Sur la arbo sidas birdo. – ”Puussa istuu lintu.” |
| 269 | nokto | yö | nokte ”yöllä”, noktiĝi ”pimetä”, tranokti ”yöpyä” | Dum la nokto la urbo estas silenta. – ”Yöllä kaupunki on hiljainen.” |
| 273 | semajno | viikko | semajna ”viikoittainen”, semajnfino ”viikonloppu” | La semajno havas sep tagojn. – ”Viikossa on seitsemän päivää.” |
| 276 | fojo | kerta | foje ”joskus”, unuafoje ”ensimmäisen kerran”, ĉiufoje ”joka kerta” | Mi vidis tiun filmon du fojojn. – ”Olen nähnyt tuon elokuvan kahdesti.” |
| 281 | familio | perhe | familia ”perheen”, familiano ”perheenjäsen”, familiestro ”perheenpää” | Nia familio estas malgranda. – ”Perheemme on pieni.” |
| 284 | Esperanto | esperanto (kieli) | esperanta ”esperanton”, esperantisto ”esperantisti”, esperante ”esperantoksi” | Mi parolas Esperanton ĉiutage. – ”Puhun esperantoa joka päivä.” |
| 292 | kafo | kahvi | kafejo ”kahvila”, kafumi ”juoda kahvia yhdessä”, kafkruĉo ”kahvipannu” | Ĉu vi volas kafon aŭ teon? – ”Haluatko kahvia vai teetä?” |
| 294 | kuracisto | lääkäri | kuraci ”hoitaa (potilasta)”, bestkuracisto ”eläinlääkäri”, infankuracisto ”lastenlääkäri” | Li iris al la kuracisto, ĉar li estis malsana. – ”Hän meni lääkäriin, koska oli sairas.” |
| 298 | helpo | apu | helpi ”auttaa”, helpanto ”auttaja”, malhelpi ”haitata, estää” | Mi bezonas vian helpon. – ”Tarvitsen apuasi.” |
| 299 | tablo | pöytä | tableto ”pieni pöytä”, skribtablo ”kirjoituspöytä”, labortablo ”työpöytä” | La libro estas sur la tablo. – ”Kirja on pöydällä.” |
| 301 | fenestro | ikkuna | fenestreto ”pieni ikkuna”, montrofenestro ”näyteikkuna” | El mia fenestro mi vidas la maron. – ”Ikkunastani näen meren.” |
| 305 | filmo | elokuva | filmi ”kuvata”, filmeto ”lyhytfilmi”, desegnofilmo ”piirretty” | Ni rigardas interesan filmon. – ”Katsomme mielenkiintoista elokuvaa.” |
| 307 | trajno | juna | trajni ”matkustaa junalla”, rapidtrajno ”pikajuna”, eltrajniĝi ”nousta pois junasta” | La trajno al Varsovio foriras je la kvina. – ”Juna Varsovaan lähtee viideltä.” |
| 310 | koro | sydän | kora ”sydämellinen”, bonkora ”hyväsydäminen”, senkora ”sydämetön” | Mia koro batas rapide. – ”Sydämeni lyö nopeasti.” |
| 312 | tero | maa, maaperä | tera ”maallinen”, terpomo ”peruna”, alteriĝi ”laskeutua” | La infanoj sidas sur la tero. – ”Lapset istuvat maassa.” |
| 317 | sinjoro | herra | sinjorino ”rouva”, gesinjoroj ”hyvät naiset ja herrat” | Pardonu, sinjoro, kie estas la stacidomo? – ”Anteeksi, herra, missä asema on?” |
| 323 | opinio | mielipide | opinii ”olla mieltä”, miaopinie ”minun mielestäni”, samopinii ”olla samaa mieltä” | Kia estas via opinio pri tiu libro? – ”Mitä mieltä olet tuosta kirjasta?” |
| 328 | morto | kuolema | morti ”kuolla”, morta ”kuolettava”, mortinto ”vainaja” | Li ne timas la morton. – ”Hän ei pelkää kuolemaa.” |
| 331 | minuto | minuutti | minute ”minuutin ajan”, ĉiuminute ”joka minuutti”, lumminuto ”valominuutti” | Atendu minuton, bonvolu. – ”Odota minuutti, ole hyvä.” |
| 332 | strato | katu | ĉefstrato ”pääkatu”, sakstrato ”umpikuja”, stratangulo ”kadunkulma” | Mi loĝas en trankvila strato. – ”Asun rauhallisella kadulla.” |
| 335 | floro | kukka | flori ”kukkia”, florejo ”kukkapenkki”, sunfloro ”auringonkukka” | Ŝi donis al mi ruĝan floron. – ”Hän antoi minulle punaisen kukan.” |
| 342 | filino | tytär | filo ”poika”, bofilino ”miniä”, duonfilino ”tytärpuoli” | Nia filino lernas naĝi. – ”Tyttäremme opettelee uimaan.” |
| 344 | monato | kuukausi | monata ”kuukausittainen”, mielmonato ”kuherruskuukausi” | Septembro estas la naŭa monato. – ”Syyskuu on yhdeksäs kuukausi.” |
| 345 | kapo | pää | kapdoloro ”päänsärky”, kapkuseno ”tyyny”, kapjesi ”nyökätä” | Mi havas doloron en la kapo. – ”Päätäni särkee.” |
| 351 | muziko | musiikki | muzika ”musiikillinen”, muzikisto ”muusikko”, muzikilo ”soitin” | Ŝi aŭskultas muzikon ĉiuvespere. – ”Hän kuuntelee musiikkia joka ilta.” |
| 352 | ĝardeno | puutarha | ĝardenisto ”puutarhuri”, infanĝardeno ”päiväkoti”, bestoĝardeno ”eläintarha” | En nia ĝardeno kreskas pomarbo. – ”Puutarhassamme kasvaa omenapuu.” |
| 354 | besto | eläin | bestaro ”eläimistö”, dombesto ”kotieläin”, rabobesto ”petoeläin” | Kiun beston vi plej ŝatas? – ”Mistä eläimestä pidät eniten?” |
| 355 | festo | juhla | festi ”juhlia”, festa ”juhlava” | Ĉiuj amikoj venis al la festo. – ”Kaikki ystävät tulivat juhliin.” |
| 357 | historio | historia | historia ”historiallinen”, historiisto ”historioitsija”, prahistorio ”esihistoria” | Mi ŝatas legi pri la historio de Eŭropo. – ”Luen mielelläni Euroopan historiasta.” |
| 358 | ĉielo | taivas | ĉielarko ”sateenkaari”, ĉielblua ”taivaansininen”, ĉielskrapanto ”pilvenpiirtäjä” | La ĉielo estas hodiaŭ tre blua. – ”Taivas on tänään hyvin sininen.” |
| 363 | manĝaĵo | ruoka | manĝi ”syödä”, manĝo ”ateria”, matenmanĝo ”aamiainen” | Ĉi tiu manĝaĵo estas tre bongusta. – ”Tämä ruoka on hyvin maukasta.” |
| 367 | rivero | joki | rivereto ”puro”, riverego ”suuri joki” | La rivero fluas tra la urbo. – ”Joki virtaa kaupungin läpi.” |
| 368 | respondo | vastaus | respondi ”vastata”, respondeci ”olla vastuussa”, respondeco ”vastuu” | Via respondo estas ĝusta. – ”Vastauksesi on oikea.” |
| 371 | maniero | tapa | sammaniere ”samalla tavalla”, alimaniere ”toisella tavalla”, vivmaniero ”elämäntapa” | Ĉiu havas sian manieron lerni. – ”Jokaisella on oma tapansa oppia.” |
| 374 | studento | opiskelija (yliopistossa) | studi ”opiskella”, studado ”opiskelu”, kunstudento ”opiskelutoveri” | Mi estas studento en Vieno. – ”Olen opiskelija Wienissä.” |
| 376 | milito | sota | militi ”käydä sotaa”, milita ”sodan”, militisto ”sotilas” | Nenio estas pli malbona ol milito. – ”Mikään ei ole sotaa pahempaa.” |
| 378 | birdo | lintu | birdido ”poikanen”, birdaro ”lintuparvi”, kortobirdo ”kotilintu” | La birdoj kantas en la arbo. – ”Linnut laulavat puussa.” |
| 380 | situacio | tilanne | situacia ”tilanteen” | La situacio estas tre malfacila. – ”Tilanne on hyvin vaikea.” |
| 381 | vetero | sää | misvetero ”huono sää”, veterprognozo ”sääennuste” | Kia estas la vetero hodiaŭ? – ”Millainen sää tänään on?” |
| 383 | suno | aurinko | sunsubiro ”auringonlasku”, sunleviĝo ”auringonnousu”, sunumi ”ottaa aurinkoa” | La suno brilas, kaj ni iras al la maro. – ”Aurinko paistaa, ja menemme merelle.” |
| 389 | arbaro | metsä | arbo ”puu”, pluvarbaro ”sademetsä”, praarbaro ”aarniometsä” | Ni promenas tra la arbaro. – ”Kävelemme metsän läpi.” |
| 391 | momento | hetki | momenta ”hetkellinen”, momente ”hetken kuluttua”, lastmomente ”viime hetkellä” | Atendu momenton, mi tuj revenos. – ”Odota hetki, palaan heti.” |
| 392 | danko | kiitos | danki ”kiittää”, dankema ”kiitollinen”, sendanka ”kiittämätön” | Mil dankojn por via helpo! – ”Tuhannet kiitokset avustasi!” |
| 396 | parto | osa | parte ”osittain”, partopreni ”osallistua”, plejparte ”enimmäkseen” | Ĉi tiu parto de la urbo estas tre malnova. – ”Tämä osa kaupunkia on hyvin vanha.” |
| 398 | plano | suunnitelma | plani ”suunnitella”, laborplano ”työsuunnitelma” | Kio estas via plano por morgaŭ? – ”Mikä on huomisen suunnitelmasi?” |
| 402 | edzo | aviomies | edzino ”vaimo”, geedzoj ”aviopari”, edziĝi ”mennä naimisiin (miehestä)” | Ŝia edzo estas inĝeniero. – ”Hänen miehensä on insinööri.” |
| 405 | celo | tavoite | celi ”tähdätä”, sencela ”päämäärätön”, vivcelo ”elämän tarkoitus” | Mia celo estas lerni Esperanton. – ”Tavoitteeni on oppia esperantoa.” |
| 411 | vizaĝo | kasvot | vizaĝesprimo ”ilme”, vizaĝalvizaĝe ”kasvokkain” | Li lavis sian vizaĝon. – ”Hän pesi kasvonsa.” |
Useimmissa perheissä kantaan lisätään jälkiliite tai etuliite: dom·et·o ”mökki” on ”talo + pieni” ja bo·patr·o ”appi” on ”avioliiton kautta tullut isä”. Toisissa yhdistetään kaksi kantaa: dormo·ĉambro ”makuuhuone”. Samasta kannasta syntyy myös muiden sanaluokkien sanoja, kuten verbi vivi ja adjektiivi viva sanan vivo rinnalle. Säännöt ovat sivulla sananmuodostus.
Verbeistä ja adjektiiveista johdetut substantiivit
Kannalla ei ole omaa sanaluokkaa; päätteet ratkaisevat. Niinpä kahdeksalla 100 substantiivista on sama kanta kuin jollakin 100 yleisimmästä verbistä:
| Substantiivi | Verbi samasta kannasta |
|---|---|
| vivo ”elämä” (95) | vivi ”elää” (129) |
| laboro ”työ” (125) | labori ”työskennellä” (126) |
| demando ”kysymys” (201) | demandi ”kysyä” (188) |
| amo ”rakkaus” (255) | ami ”rakastaa” (145) |
| helpo ”apu” (298) | helpi ”auttaa” (110) |
| opinio ”mielipide” (323) | opinii ”olla mieltä” (170) |
| morto ”kuolema” (328) | morti ”kuolla” (182) |
| respondo ”vastaus” (368) | respondi ”vastata” (271) |
Muutama pari on luettelossa myöhemmin: nomo ja nomi ”nimetä” (372), eraro ja erari ”erehtyä” (633), danko ja danki ”kiittää” (635), celo ja celi ”tähdätä” (706), plano ja plani ”suunnitella” (721).
Näillä päätteillä muodostetaan uusia substantiiveja verbeistä ja adjektiiveista:
| Pääte | Mitä se nimeää | Esimerkkejä | Suomeksi |
|---|---|---|---|
| -o verbin kannassa | itse tekoa | labori → laboro | ”työskennellä” → ”työ” |
| -ado | jatkuvaa tai toistuvaa tekoa | skribi → skribado | ”kirjoittaa” → ”kirjoittaminen (prosessina)” |
| -aĵo | konkreettista, tekoon tai ominaisuuteen liittyvää asiaa | skribi → skribaĵo; manĝi → manĝaĵo; nova → novaĵo | ”kirjoitelma”; ”ruoka”; ”uutinen” |
| -eco | adjektiivin kuvaamaa ominaisuutta tai tilaa | bela → beleco; libera → libereco | ”kaunis” → ”kauneus”; ”vapaa” → ”vapaus” |
| -ulo | henkilöä, jolla on tuo ominaisuus | riĉa → riĉulo; blinda → blindulo | ”rikas” → ”rikas ihminen”; ”sokea” → ”sokea ihminen” |
PMEG antaa peukalosäännön: -eco nimeää aina ominaisuuden tai tilan, kun taas -aĵo nimeää yleensä konkreettisen asian. Niinpä beleco on ”kauniina oleminen” ja belaĵo ”jokin kaunis”. Kaikki jälkiliitteet ovat sivulla jälkiliitteet.
Näin laskimme
Laskimme 8. lokakuuta 2026 omasta tiedostostamme esperanto-1000-common-words.csv. Se perustuu 822 296 Tatoeba-lauseeseen, joissa on 5 831 657 sanaa. Monikon -j ja akkusatiivin -n on poistettu, joten libro, libroj ja libron lasketaan yhteen sanan libro alle; menetelmä on sivulla yleisimmät sanat.
- 359 luettelon 1000 sanasta on substantiiveja (35,9 %). Niiden
per_million-arvot summautuvat 86 593:een miljoonaa kohden, joten substantiivit ovat 8,7 % kaikista sanoista korpuksessa. Verbit muodostavat 17,6 %. - 100 yleisimmästä sanasta 8 on substantiiveja, ja 300 ensimmäisestä 62.
- 100 yleisintä substantiivia ovat luettelon sijoilla 55–411. Niiden
per_million-arvot summautuvat 52 217:ään, mikä on 5,2 % kaikista sanoista ja 60,3 % kaikista luettelon kattamista substantiiviesiintymistä. - 10, 20 ja 50 ensimmäistä substantiivia muodostavat 1,3 %, 2,2 % ja 3,8 % kaikista sanoista. Pelkkä homo muodostaa 0,2 %.
Sanaluokat määräytyvät päätteistä: -o-päätteinen sana lasketaan substantiiviksi, paitsi kielioppisanat kuten kio ja tio, jotka lasketaan korrelatiiveiksi. Johdettu substantiivi lasketaan erikseen, joten patro ja patrino ovat kaksi substantiivia. Isolla alkukirjaimella kirjoitetut nimet (Maria, Parizo) on jätetty pois, paitsi Esperanto ja Dio. Tatoeba sisältää lyhyitä, kirjoitettuja, usein käännettyjä lauseita; romaanit tai puhe antaisivat toisenlaisen järjestyksen, kuten sanaston luettelo osoittaa.
Usein kysyttyä
Mitkä ovat esperanton yleisimmät substantiivit?
Luettelossamme kymmenen yleisintä substantiivia ovat homo, tempo, libro, infano, jaro, lingvo, vivo, tago, domo ja mono. Yhdessä ne muodostavat 1,3 % kaikista Tatoeba-korpuksen sanoista.
Kuinka monta esperanton substantiivia minun pitää osata?
20 yleisintä substantiivia kattaa 2,2 % korpuksemme sanoista, 50 yleisintä 3,8 % ja 100 yleisintä 5,2 %. Substantiivit ovat yhteensä 8,7 % kaikista sanoista, koska samat muutamat kielioppisanat ja verbit palaavat jokaiseen lauseeseen: pelkät kielioppisanat muodostavat 44,4 %. Muista sanaluokista katso 1000 sanan luettelo.
Miten esperanton substantiivin monikko muodostetaan?
Lisää substantiiviin -j: libro → libroj. Objektille lisää perään -n: librojn. Kaikki substantiivit noudattavat tätä sääntöä, eikä artikkeli la muutu.
Onko esperanton substantiiveilla sukua?
Ei. Esperantossa ei ole kieliopillista sukua. Useimmat ihmisiä tarkoittavat sanat, kuten amiko ”ystävä”, eivät kerro sukupuolesta mitään, ja jälkiliite -in- tekee naispuolisen muodon kannoista, jotka ovat merkitykseltään miespuolisia: patro ”isä” → patrino ”äiti”.
Miten esperantossa tehdään substantiivi verbistä tai adjektiivista?
Vaihda pääte: labori ”työskennellä” → laboro ”työ”. Jatkuvaan tekoon lisää -ad- (skribado), konkreettiseen asiaan -aĵ- (manĝaĵo), ominaisuuteen -ec- (beleco) ja henkilöön, jolla on ominaisuus, -ul- (riĉulo). Katso jälkiliitteet.
Lähteet
- Esperantopedia: 1000 yleisintä esperantosanaa (CSV, sija, sanaluokka, englanninkielinen merkitys, esiintymistiheys miljoonaa kohden), laskettu 8. lokakuuta 2026; menetelmä tällä sivulla
- Tatoeba: lataukset – esperantolauseet, ladattu 7. lokakuuta 2026; lisenssi CC BY 2.0 FR
- Reta Vortaro (ReVo): artikkelit kuten domo, patro, knabo, studi ja skribi, luettu 8. lokakuuta 2026; sanaperheiden merkitykset on lyhennetty ReVosta
- PMEG: Bazaj reguloj por O-vortoj, Seksa signifo de O-vortoj sekä jälkiliitesivut AD, AĴ ja EC
- Wiktionary: Esperanto lemmas (CC BY-SA 4.0) ja ESPDIC, tekijä Paul Denisowski (CC BY 3.0), luettelon englanninkielisten merkitysten lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.