Opiskelu
100 yleisintä esperanton verbiä esimerkkeineen
Sata verbiä, kuusi päätettä ja ei yhtään epäsäännöllistä muotoa: yhdessä ne muodostavat 14,2 % arkilauseiden kaikista sanoista.
Esperanton yleisimmät verbit ovat esti ”olla”, povi ”voida”, havi ”omistaa”, fari ”tehdä”, diri ”sanoa” ja voli ”haluta”. Sata yleisintä verbiä 1000 yleisimmän sanan listallamme muodostaa 14,2 % kaikista sanoista 5,8 miljoonan sanan arkiesperanton lausekorpuksessa, ja pelkät kymmenen yleisintä muodostavat 8,1 %. Jokaisella verbillä on samat päätteet kaikille persoonille, joten yksi lyhyt oppitunti verbien päätteistä avaa koko taulukon.
Kuusi päätettä, yksi muoto kaikille persoonille
Jokainen alla oleva verbi on esitetty infinitiivinä, jonka pääte on -i. Kun haluat käyttää sitä, korvaa -i jollakin päätteellä; pääte on sama sanoille ”minä”, ”sinä”, ”hän”, ”me” ja ”he”.
| Pääte | Käyttö | Esimerkki | Suomeksi |
|---|---|---|---|
| -i | infinitiivi | iri | mennä |
| -as | preesens | Mi iras. Ili iras. | ”Minä menen. He menevät.” |
| -is | imperfekti | Mi iris. | ”Minä menin.” |
| -os | futuuri | Ni iros. | ”Me menemme.” |
| -us | konditionaali | Ŝi irus. | ”Hän menisi.” |
| -u | käsky, toive | Iru! | ”Mene!” |
Epäsäännöllisiä verbejä ei ole, ei edes verbillä esti: mi estas, vi estas, ili estas. Yhdistetyt aikamuodot ja partisiipit löydät sivulta verbit.
10 verbiä, jotka kannattaa oppia ensin
Valinta on oma, ei virallinen lista. Kahdeksan kymmenestä kuuluu taulukon kymmenen yleisimmän verbin joukkoon. Kaksi muuta kärkikymmenikön verbiä, devi ja ŝati, tulevat seuraavina: devi toimii kuten povi ja voli, ja ŝati käytetään samoin (Mi ŝatas legi. – ”Pidän lukemisesta.”). Verbit kompreni ja paroli on lisätty, koska aloittelija tarvitsee niitä jo ensimmäisessä keskustelussa.
| Verbi | Suomeksi | Miksi ensin | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| esti | olla | Henkilöllisyys, paikka ja tila; ylivoimaisesti yleisin verbi (4,1 % kaikista sanoista) | Mi estas studento. – ”Olen opiskelija.” |
| havi | omistaa, olla jollakulla | Omistus ja perhe | Mi havas fraton. – ”Minulla on veli.” |
| voli | haluta | Toiveet ja tilaukset kaupoissa ja kahviloissa | Mi volas manĝi. – ”Haluan syödä.” |
| povi | voida, pystyä | Kyky, lupa ja kohteliaat kysymykset | Ĉu mi povas sidi ĉi tie? – ”Saanko istua tässä?” |
| iri | mennä | Liikkuminen ja suunnat | Ni iras al la parko. – ”Me menemme puistoon.” |
| fari | tehdä | Muodostaa kysymyksen Kion vi faras? | Ŝi faras kukon. – ”Hän tekee kakkua.” |
| diri | sanoa, kertoa | Voit kysyä, miten jokin sana sanotaan | Kiel oni diras „dankon” angle? – ”Miten sanotaan dankon englanniksi?” |
| scii | tietää (tosiasia) | Vastaaminen ja vastaamatta jättäminen | Ĉu vi scias, kie estas la banko? – ”Tiedätkö, missä pankki on?” |
| kompreni | ymmärtää | Voit kertoa, pysytkö mukana | Ĉu vi komprenas min? – ”Ymmärrätkö minua?” |
| paroli | puhua | Voit kysyä, kuka puhuu mitäkin kieltä | Ĉu vi parolas Esperanton? – ”Puhutko esperantoa?” |
100 yleisintä esperanton verbiä
Sija on verbin sija koko 1000 sanan listalla, joten esti sijalla 3 tulee heti sanojen la ja mi jälkeen. Sarake Transitiivinen? noudattaa ReVon eli Reta Vortaron merkintöjä: T tarkoittaa transitiivista (verbillä voi olla suora objekti päätteellä -n), I intransitiivista, T/I että ReVo merkitsee molemmat käytöt, ja – että ReVo ei anna merkintää. Esimerkit ovat omiamme; löydät jokaisen verbin sanakirjasta.
| Sija | Verbi | Suomeksi | Transitiivinen? | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| 3 | esti | olla | I | La kato estas en la ĝardeno. – ”Kissa on puutarhassa.” |
| 19 | povi | voida, pystyä | T | Mi povas veni morgaŭ. – ”Voin tulla huomenna.” |
| 21 | havi | omistaa, olla jollakulla | T | Ŝi havas tri katojn. – ”Hänellä on kolme kissaa.” |
| 27 | fari | tehdä | T | Kion vi faras? – ”Mitä teet?” |
| 30 | diri | sanoa, kertoa | T | Li diris nenion. – ”Hän ei sanonut mitään.” |
| 31 | voli | haluta | T | Mi volas kafon. – ”Haluan kahvia.” |
| 35 | scii | tietää (tosiasia) | T | Mi ne scias la respondon. – ”En tiedä vastausta.” |
| 39 | devi | täytyä, pitää | T | Ni devas iri hejmen. – ”Meidän täytyy mennä kotiin.” |
| 40 | iri | mennä | I | Ŝi iras al la lernejo. – ”Hän menee kouluun.” |
| 47 | ŝati | pitää jostakin | T | Mi ŝatas muzikon. – ”Pidän musiikista.” |
| 50 | paroli | puhua | T/I | Ŝi parolas tri lingvojn. – ”Hän puhuu kolmea kieltä.” |
| 52 | vidi | nähdä | T | Mi vidas hundon en la ĝardeno. – ”Näen koiran puutarhassa.” |
| 61 | veni | tulla | I | Mia amiko venos morgaŭ. – ”Ystäväni tulee huomenna.” |
| 67 | kredi | uskoa | T/I | Mi kredas vin. – ”Uskon sinua.” |
| 80 | pensi | ajatella | T/I | Mi pensas pri vi. – ”Ajattelen sinua.” |
| 83 | manĝi | syödä | T | Ni manĝas pomojn. – ”Me syömme omenoita.” |
| 84 | bezoni | tarvita | T | Mi bezonas helpon. – ”Tarvitsen apua.” |
| 97 | okazi | tapahtua | I | Kio okazis? – ”Mitä tapahtui?” |
| 99 | trovi | löytää | T | Mi trovis mian ŝlosilon. – ”Löysin avaimeni.” |
| 101 | doni | antaa | T | Li donas floron al ŝi. – ”Hän antaa hänelle kukan.” |
| 110 | helpi | auttaa | T/I | Ĉu vi povas helpi min? – ”Voitko auttaa minua?” |
| 111 | aĉeti | ostaa | T | Ŝi aĉetis novan libron. – ”Hän osti uuden kirjan.” |
| 112 | resti | jäädä, pysyä | I | Mi restas hejme hodiaŭ. – ”Jään tänään kotiin.” |
| 120 | peti | pyytää | T/I | Li petis panon. – ”Hän pyysi leipää.” |
| 121 | kompreni | ymmärtää | T | Mi ne komprenas la demandon. – ”En ymmärrä kysymystä.” |
| 124 | bonvoli | olla ystävällinen ja (bonvolu ”ole hyvä”) | I | Bonvolu atendi minuton. – ”Odota hetki, ole hyvä.” |
| 126 | labori | työskennellä | I | Li laboras en banko. – ”Hän työskentelee pankissa.” |
| 129 | vivi | elää | I | La avo ankoraŭ vivas. – ”Isoisä on vielä elossa.” |
| 131 | atendi | odottaa | T | Mi atendas la buson. – ”Odotan bussia.” |
| 135 | rigardi | katsoa | T | Ni rigardas filmon. – ”Me katsomme elokuvaa.” |
| 136 | provi | yrittää, kokeilla | T | Provu denove! – ”Yritä uudelleen!” |
| 137 | lerni | oppia | T | Mi lernas Esperanton. – ”Opettelen esperantoa.” |
| 140 | legi | lukea | T | Ŝi legas gazeton. – ”Hän lukee sanomalehteä.” |
| 144 | aŭdi | kuulla | T | Mi aŭdas muzikon. – ”Kuulen musiikkia.” |
| 145 | ami | rakastaa | T | Li amas sian familion. – ”Hän rakastaa perhettään.” |
| 146 | loĝi | asua | T/I | Ni loĝas en malgranda urbo. – ”Asumme pienessä kaupungissa.” |
| 148 | deziri | toivoa, haluta | T | Mi deziras al vi feliĉon. – ”Toivotan sinulle onnea.” |
| 151 | senti | tuntea | T | Li sentis doloron en la piedo. – ”Hän tunsi kipua jalassa.” |
| 160 | lasi | antaa, jättää | T | Lasu min paroli! – ”Anna minun puhua!” |
| 161 | koni | tuntea (henkilö tai paikka) | T | Ĉu vi konas tiun viron? – ”Tunnetko tuon miehen?” |
| 163 | ŝajni | vaikuttaa, näyttää siltä | I | Ŝajnas, ke pluvos. – ”Näyttää siltä, että sataa.” |
| 166 | uzi | käyttää | T | Mi uzas komputilon. – ”Käytän tietokonetta.” |
| 169 | preni | ottaa | T | Li prenis sian ĉapelon. – ”Hän otti hattunsa.” |
| 170 | opinii | olla jotakin mieltä | T | Kion vi opinias pri tio? – ”Mitä mieltä olet siitä?” |
| 172 | ludi | leikkiä, pelata | T/I | La infanoj ludas en la ĝardeno. – ”Lapset leikkivät puutarhassa.” |
| 177 | alveni | saapua | I | La trajno alvenis je la tria. – ”Juna saapui kolmelta.” |
| 179 | ekzisti | olla olemassa | I | Tiu vorto ne ekzistas. – ”Sitä sanaa ei ole olemassa.” |
| 182 | morti | kuolla | I | La floroj mortis. – ”Kukat kuolivat.” |
| 183 | skribi | kirjoittaa | T | Mi skribas leteron. – ”Kirjoitan kirjettä.” |
| 186 | sukcesi | onnistua | I | Mi sukcesis trovi la hotelon. – ”Onnistuin löytämään hotellin.” |
| 188 | demandi | kysyä | T | Li demandis, kie estas la stacidomo. – ”Hän kysyi, missä asema on.” |
| 190 | foriri | lähteä pois | I | Ŝi foriris sen vorto. – ”Hän lähti sanaakaan sanomatta.” |
| 191 | forgesi | unohtaa | T/I | Mi forgesis lian nomon. – ”Unohdin hänen nimensä.” |
| 192 | trinki | juoda | T | Li trinkas akvon. – ”Hän juo vettä.” |
| 194 | rajti | saada (olla lupa), olla oikeutettu | I | Ĉu mi rajtas eniri? – ”Saanko tulla sisään?” |
| 200 | aspekti | näyttää joltakin | I | Ŝi aspektas feliĉa. – ”Hän näyttää onnelliselta.” |
| 203 | iĝi | tulla joksikin | I | Li iĝis kuracisto. – ”Hänestä tuli lääkäri.” |
| 204 | viziti | vierailla | T | Ni vizitos la avinon dimanĉe. – ”Vierailemme isoäidin luona sunnuntaina.” |
| 205 | kapabli | kyetä | T | Ŝi kapablas solvi tiun problemon. – ”Hän kykenee ratkaisemaan tuon ongelman.” |
| 206 | perdi | menettää, hukata | T | Mi perdis mian ombrelon. – ”Hukkasin sateenvarjoni.” |
| 207 | ricevi | saada, vastaanottaa | T | Ŝi ricevis leteron de amiko. – ”Hän sai kirjeen ystävältä.” |
| 209 | reveni | palata | I | Li revenos je la sesa. – ”Hän palaa kuudelta.” |
| 212 | timi | pelätä | T | La infano timas la hundon. – ”Lapsi pelkää koiraa.” |
| 215 | dormi | nukkua | I | La bebo dormas. – ”Vauva nukkuu.” |
| 219 | ĉesi | lakata, loppua | I | La pluvo ĉesis. – ”Sade loppui.” |
| 220 | plaĉi | miellyttää | I | Tiu libro plaĉas al mi. – ”Pidän siitä kirjasta.” |
| 222 | esperi | toivoa | T/I | Mi esperas, ke vi venos. – ”Toivon, että tulet.” |
| 224 | komenci | aloittaa | T | Ni komencas la lecionon. – ”Aloitamme oppitunnin.” |
| 231 | renkonti | tavata | T | Mi renkontis ŝin en la urbo. – ”Tapasin hänet kaupungilla.” |
| 236 | necesi | olla tarpeen | – | Ne necesas rapidi. – ”Ei tarvitse kiirehtiä.” |
| 239 | serĉi | etsiä | T | Mi serĉas mian telefonon. – ”Etsin puhelintani.” |
| 240 | studi | opiskella | T | Ŝi studas medicinon. – ”Hän opiskelee lääketiedettä.” |
| 243 | meti | panna, asettaa | T | Metu la libron sur la tablon. – ”Pane kirja pöydälle.” |
| 244 | montri | näyttää | T | Ŝi montris al ni la vojon. – ”Hän näytti meille tien.” |
| 249 | memori | muistaa | T/I | Mi memoras tiun tagon. – ”Muistan sen päivän.” |
| 250 | ebli | olla mahdollista | – | Ĉu eblas pagi per karto? – ”Voiko maksaa kortilla?” |
| 258 | atingi | saavuttaa | T/I | Ni atingis la supron de la monto. – ”Saavutimme vuoren huipun.” |
| 259 | troviĝi | sijaita, löytyä | I | La banko troviĝas apud la stacidomo. – ”Pankki sijaitsee aseman vieressä.” |
| 260 | aŭskulti | kuunnella | T | Ni aŭskultas radion. – ”Me kuuntelemme radiota.” |
| 264 | scipovi | osata | T | Ŝi scipovas naĝi. – ”Hän osaa uida.” |
| 267 | decidi | päättää | T | Ni decidis resti hejme. – ”Päätimme jäädä kotiin.” |
| 270 | eliri | mennä ulos | T/I | Li eliris el la ĉambro. – ”Hän meni ulos huoneesta.” |
| 271 | respondi | vastata | T/I | Ŝi respondis al mia letero. – ”Hän vastasi kirjeeseeni.” |
| 282 | fariĝi | tulla joksikin | I | La vetero fariĝis malvarma. – ”Ilma kylmeni.” |
| 287 | sidi | istua | I | La kato sidas sur la seĝo. – ”Kissa istuu tuolilla.” |
| 288 | pagi | maksaa | T | Mi pagis dek eŭrojn. – ”Maksoin kymmenen euroa.” |
| 289 | eniri | mennä sisään | T/I | Bonvolu eniri. – ”Tulkaa sisään.” |
| 291 | ŝanĝi | muuttaa, vaihtaa | T | Mi ŝanĝis mian opinion. – ”Muutin mieltäni.” |
| 302 | gravi | olla tärkeä | I | Tio ne gravas. – ”Sillä ei ole väliä.” |
| 308 | rakonti | kertoa (tarina) | T | La avino rakontas fabelon. – ”Isoäiti kertoo sadun.” |
| 309 | forlasi | jättää, hylätä | T | Li forlasis la urbon. – ”Hän jätti kaupungin.” |
| 311 | akcepti | hyväksyä, ottaa vastaan | T | Ŝi akceptis la donacon. – ”Hän otti lahjan vastaan.” |
| 313 | kanti | laulaa | T | Ŝi kantas belan kanton. – ”Hän laulaa kauniin laulun.” |
| 314 | pasigi | viettää (aikaa) | T | Ni pasigis la feriojn ĉe la maro. – ”Vietimme loman meren rannalla.” |
| 316 | sendi | lähettää | T | Mi sendis mesaĝon al li. – ”Lähetin hänelle viestin.” |
| 319 | malfermi | avata | T | Bonvolu malfermi la fenestron. – ”Avaisitko ikkunan.” |
| 320 | manki | puuttua | I | Al mi mankas tempo. – ”Minulta puuttuu aikaa.” |
| 321 | naĝi | uida | I | Ni naĝas en la maro. – ”Me uimme meressä.” |
| 325 | igi | saada aikaan, panna | T | Tio igis ŝin ridi. – ”Se sai hänet nauramaan.” |
| 326 | mortigi | tappaa | T | La malvarmo mortigis la florojn. – ”Kylmyys tappoi kukat.” |
Sadasta verbistä 57 on merkitty T:ksi, 27 I:ksi ja 14 T/I:ksi, ja verbeille necesi ja ebli ReVo ei anna merkintää. Kolme huomiota merkinnöistä:
- Modaaliverbit lasketaan transitiivisiksi. Verbien povi, voli ja devi jälkeen infinitiivi on suora objekti (PMEG), ja ReVo sanoo näin verbistä devi. Näistä kolmesta vain voli ottaa myös tavallisen substantiiviobjektin: Mi volas kafon.
- Johdinverbit seuraavat johdinta. ReVolla ei ole merkintää verbeille troviĝi ja fariĝi; näytämme I:n, koska verbillä, jossa on -iĝ-, ei koskaan ole objektia. Verbeillä pasigi, igi ja mortigi, joissa on -ig-, se on aina.
- Yhdyssanat voivat poiketa perussanastaan. Verbit alveni, reveni ja foriri ovat veni ja iri prepositiolla tai etuliitteellä (katso etuliitteet), ja ne pysyvät intransitiivisina. ReVo merkitsee verbit eliri ja eniri T/I:ksi, koska paikka voi olla objekti (eniri la ĉambron, ReVon esimerkki) tai prepositiolauseke (eniri en la ĉambron).
Suomen kielessä objektin tunnistaa sijamuodosta (partitiivi, genetiivi tai nominatiivi), esperantossa vain päätteestä -n, ja se tulee jokaiselle suoralle objektille; lue lisää sivulta akkusatiivi.
Parit kuten komenci ja komenciĝi
Suomen ”aloittaa” ja ”alkaa”, ”lopettaa” ja ”loppua” sekä ”muuttaa” ja ”muuttua” ovat eri verbejä, ja esperantossa ero on yhtä selvä: komenci ottaa objektin, komenciĝi ei. Alla on kuusi paria listalta. Koko sääntö yli 30 parin kanssa on sivulla -ig- ja -iĝ-.
| Pari (sija) | Muutos | Esimerkki |
|---|---|---|
| komenci (224) → komenciĝi (534) | T → I | Ni komencis la lecionon. – ”Aloitimme oppitunnin.” / La leciono komenciĝis. – ”Oppitunti alkoi.” |
| fini (339) → finiĝi (467) | T → I | Ŝi finis la laboron. – ”Hän lopetti työn.” / La laboro finiĝis. – ”Työ loppui.” |
| trovi (99) → troviĝi (259) | T → I | Mi trovis la libron. – ”Löysin kirjan.” / La libro troviĝas sur la breto. – ”Kirja on hyllyllä.” |
| fari (27) → fariĝi (282) | T → I | Mi faris teon. – ”Tein teetä.” / La teo fariĝis malvarma. – ”Tee kylmeni.” |
| ŝanĝi (291) → ŝanĝiĝi (637) | T → I | Mi ŝanĝis la planon. – ”Muutin suunnitelmaa.” / La plano ŝanĝiĝis. – ”Suunnitelma muuttui.” |
| morti (182) → mortigi (326) | I → T | La floroj mortis. – ”Kukat kuolivat.” / La malvarmo mortigis la florojn. – ”Kylmyys tappoi kukat.” |
Pelkkä La leciono komencis on virhe; sano La leciono komenciĝis. Nämä kaksi johdinta ovat myös verbejä: iĝi ”tulla joksikin” ja igi ”saada aikaan”, kuten lauseessa Tio igis ŝin ridi. – ”Se sai hänet nauramaan.”
Esti, havi, povi, voli ja devi infinitiivin kanssa
Kun perässä on toinen verbi, se pysyy infinitiivissä ilman erillistä sanaa tai prepositiota.
| Verbi | Infinitiivin kanssa | Esimerkki |
|---|---|---|
| esti | Infinitiivi voi olla subjekti | Paroli Esperanton estas agrable. – ”Esperanton puhuminen on miellyttävää.” |
| havi | Ei käytetä velvollisuuteen; ”täytyy” on devi | Mi devas iri. – ”Minun täytyy mennä.” |
| povi | Kyky tai lupa | Ŝi povas legi. – ”Hän osaa lukea.” |
| voli | Toive | Mi volas dormi. – ”Haluan nukkua.” |
| devi | Välttämättömyys | Ni devas atendi. – ”Meidän täytyy odottaa.” |
Verbien povi, voli ja devi kanssa se, joka voi, haluaa tai joutuu, on myös toiminnan tekijä (PMEG). Jos tekijä on joku muu, käytä ke-lausetta: Mi volas, ke vi venu. – ”Haluan, että tulet.” Moni muukin taulukon verbi ottaa infinitiivin: ŝati, bezoni, deziri, provi, komenci, lerni, decidi, scipovi ja sukcesi.
Näin laskimme
Laskimme 8. lokakuuta 2026 tiedostostamme esperanto-1000-common-words.csv. Se perustuu 822 296 Tatoeba-lauseeseen, joissa on 5 831 657 sanaa, ja jokainen verbimuoto lasketaan infinitiivinsä alle; menetelmä on sivulla yleisimmät sanat.
- 313 tuhannesta sanasta on verbejä (31,3 %). Niiden
per_million-arvot summautuvat 175 641:een miljoonaa kohden, joten verbit ovat 17,6 % kaikista sanoista korpuksessa. - 19 sadasta yleisimmästä sanasta on verbejä, ja 88 ensimmäisestä 300:sta.
- Sata yleisintä verbiä sijoittuu listalla sijoille 3–326. Niiden
per_million-arvot summautuvat 141 900:aan, mikä on 14,2 % kaikista sanoista ja 80,8 % kaikista listan kattamista verbiesiintymistä. - Ensimmäiset 10, 20 ja 50 verbiä muodostavat 8,1 %, 9,7 % ja 12,1 % kaikista sanoista. Pelkkä esti muodostaa 4,1 %.
Sanaluokat päätellään päätteistä: -i-loppuinen sana lasketaan verbiksi, ja johdettu muoto lasketaan erikseen, joten komenci ja komenciĝi ovat kaksi verbiä. Tatoebassa on lyhyitä, kirjoitettuja ja usein käännettyjä lauseita; romaanit tai puhekieli antaisivat toisenlaisen järjestyksen, kuten sanaston lista osoittaa.
Usein kysyttyä
Mitkä ovat esperanton yleisimmät verbit?
Listallamme kymmenen yleisintä verbiä ovat esti, povi, havi, fari, diri, voli, scii, devi, iri ja ŝati. Yhdessä ne muodostavat 8,1 % kaikista sanoista Tatoeba-korpuksessa; pelkkä esti muodostaa 4,1 %.
Montako esperanton verbiä minun täytyy osata?
20 yleisintä verbiä kattaa 9,7 % korpuksemme kaikista sanoista, 50 yleisintä kattaa 12,1 % ja 100 yleisintä 14,2 %. Jokainen verbi saa samat päätteet, joten jokainen uusi verbi maksaa sinulle vain juurensa. Muut sanaluokat löydät 1000 sanan listalta.
Onko esperantossa epäsäännöllisiä verbejä?
Ei. Kaikki verbit, myös esti ”olla”, käyttävät päätteitä -i, -as, -is, -os, -us ja -u, eikä muoto muutu persoonan tai luvun mukaan: mi iras, ili iras.
Mistä tiedän, ottaako esperanton verbi objektin?
Katso ReVosta, joka merkitsee verbit transitiivisiksi, intransitiivisiksi tai molemmiksi. Voit myös kysyä verbin jälkeen ”mitä?” tai ”ketä?”. Verbi, jossa on -ig-, ottaa aina objektin, ja verbi, jossa on -iĝ-, ei koskaan; katso -ig- ja -iĝ-.
Miten sanotaan ”minun täytyy” esperantoksi?
Käytä verbiä devi: Mi devas iri. – ”Minun täytyy mennä.” Verbi havi tarkoittaa ”omistaa” (Mi havas libron), eikä sitä käytetä velvollisuuteen.
Lähteet
- Esperantopedia: 1000 yleisintä esperanton sanaa (CSV, sija, sanaluokka, englanninkielinen merkitys, esiintymistiheys miljoonaa sanaa kohden), laskettu 8. lokakuuta 2026; menetelmä tällä sivulla
- Tatoeba: lataukset – esperantolauseet, ladattu 7. lokakuuta 2026; lisenssi CC BY 2.0 FR
- Reta Vortaro (ReVo): lyhenteet tr, ntr, x; artikkelit kuten esti, povi, devi, paroli, komenci ja troviĝi, luettu 8. lokakuuta 2026
- PMEG: I-verboj kune kun povi, devi kaj voli, I-verboj kiel subjekto, I-verboj kune kun aliaj verboj, IĜ-verboj
- Wiktionary: Esperanto lemmas (CC BY-SA 4.0) ja ESPDIC, tekijä Paul Denisowski (CC BY 3.0), listan englanninkielisten merkitysten lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.