Opiskelu
Esperanton yleisimmät adjektiivit ja vastakohdat
Yksi pääte, yksi mukautumissääntö ja etuliite vastakohtia varten: 120 adjektiivia, joista jokaisella on merkitys, vastakohta ja esimerkki.
Esperanton yleisimmät adjektiivit ovat bona ”hyvä”, alia ”toinen”, granda ”suuri”, multa ”paljon”, bela ”kaunis” ja nova ”uusi”. 1000 yleisimmän sanan luettelossamme on 120 adjektiivia, ja ne kaikki ovat alla. Yhdessä ne muodostavat 3,2 % kaikista sanoista 5,8 miljoonan sanan korpuksessa arkisia esperantolauseita, ja kymmenen yleisintä muodostaa 1,2 %. Adjektiivi päättyy -a:han ja ottaa substantiivinsa -j- ja -n-päätteet, joten yksi lyhyt oppitunti substantiiveista ja adjektiiveista kattaa kaikki 120.
Yksi pääte, kaksi mukautumispäätettä
Jokainen luettelon adjektiivi päättyy -a:han, paitsi ambaŭ ”molemmat”. Lisää monikkoon -j ja objektiin -n, aina tässä järjestyksessä.
| Yksikkö | Monikko | |
|---|---|---|
| Subjekti | nova libro | novaj libroj |
| Objekti (-n) | novan libron | novajn librojn |
- Verbin esti jälkeen ei ole -n:ää: La libro estas nova. – ”Kirja on uusi.” La libroj estas novaj. – ”Kirjat ovat uusia.”
- Järjestys on vapaa. Nova libro ja libro nova ovat molemmat oikein; PMEG huomauttaa, että substantiivin jäljessä oleva adjektiivi on usein painotettu.
- Ilman substantiivia. Kielten nimistä jää pois sana lingvo: Ŝi parolas la francan. – ”Hän puhuu ranskaa.” Määrää kuvaavat adjektiivit esiintyvät usein yksinään: Multaj scias tion. – ”Moni tietää sen.”
- Ambaŭ on poikkeus. Se ei ota -j:tä eikä -n:ää, eikä se yhdisty sanaan la: ambaŭ knabinoj – ”molemmat tytöt”, Mi vidis ambaŭ knabinojn. – ”Näin molemmat tytöt.”
10 adjektiivia, jotka kannattaa opetella ensin
Tämä on oma valintamme, ei virallinen luettelo. Kuusi kymmenestä on kuusi yleisintä adjektiivia: bona, alia, granda, multa, bela ja nova. Seuraavat neljä yleisyysjärjestyksessä, tuta ”koko”, kelka ”jokin”, sola ”yksin” ja unua ”ensimmäinen”, toimivat pikemminkin määrää ja järjestystä ilmaisevina pikkusanoina ja tulevat heti perässä. Niiden tilalle otamme vastakohdat malbona ja malgranda sekä sanat feliĉa ja malfacila, koska aloittelija tarvitsee niitä jo ensimmäisissä keskusteluissa.
| Adjektiivi | Suomeksi | Vastakohta | Miksi ensin |
|---|---|---|---|
| bona | hyvä | malbona | Yleisin adjektiivi, noin yksi sana 500:sta: Bonan tagon! – ”Hyvää päivää!” |
| malbona | huono | bona | Ensimmäinen mal--sana, jonka tapaat |
| granda | suuri, iso | malgranda | Koko; myös grandega ”valtava” on luettelossa |
| malgranda | pieni | granda | Täydentää kokoparin |
| nova | uusi | malnova | Esineet ja uutiset; malnova tarkoittaa ”vanhaa” |
| bela | kaunis | malbela | Kehut ja kohteliaisuudet |
| multa | paljon, monta | malmulta | Määrä: multan dankon – ”paljon kiitoksia” |
| alia | toinen, muu | sama | Toisen asian pyytäminen |
| feliĉa | onnellinen | malfeliĉa | Toivotukset: Feliĉan naskiĝtagon! – ”Hyvää syntymäpäivää!” |
| malfacila | vaikea | facila | Oppimisesta puhuminen; facila ”helppo” ei vaadi uutta kantaa |
120 yleisintä esperanton adjektiivia
Sija on adjektiivin paikka kaikkien luettelon 1000 sanan joukossa, joten bona sijalla 57 on ensimmäinen esiintyvä adjektiivi. Vastakohta-sarakkeessa on sana, jota käytät käänteiseen merkitykseen: mal--sana, jos ReVo, Reta Vortaro, tuntee sen pelkkänä vastakohtana, muuten erillinen sana, jonka ReVo määrittelee sitä vastaan tai luettelee sen antonyymiksi, ja –, jos luonnollista paria ei löytynyt. Harvinaiset, suppeamerkityksiset sanat, kuten malpropra tai malpreta, on jätetty pois. Esimerkit ovat omiamme; voit hakea mitä tahansa adjektiivia sanakirjasta.
| Sija | Adjektiivi | Suomeksi | Vastakohta | Esimerkki |
|---|---|---|---|---|
| 57 | bona | hyvä | malbona ”huono” | Ŝi estas bona instruistino. – ”Hän on hyvä opettaja.” |
| 63 | alia | toinen, muu | sama ”sama” | Mi volas alian libron. – ”Haluan toisen kirjan.” |
| 81 | granda | suuri, iso | malgranda ”pieni” | Ili havas grandan domon. – ”Heillä on iso talo.” |
| 82 | multa | paljon, monta | malmulta ”vähän” | En la ĉambro estas multaj homoj. – ”Huoneessa on paljon ihmisiä.” |
| 117 | bela | kaunis | malbela ”ruma” | Kia bela tago! – ”Mikä kaunis päivä!” |
| 118 | nova | uusi | malnova ”vanha (esineistä)” | Mi havas novan telefonon. – ”Minulla on uusi puhelin.” |
| 123 | tuta | koko, kokonainen | – | Mi legis la tutan libron. – ”Luin koko kirjan.” |
| 143 | kelka | jokin, muutama | – | Kelkaj infanoj ludas ekstere. – ”Muutama lapsi leikkii ulkona.” |
| 152 | sola | yksin, ainoa | – | Li loĝas sola. – ”Hän asuu yksin.” |
| 180 | unua | ensimmäinen | lasta ”viimeinen” | Ĉi tio estas mia unua vizito. – ”Tämä on ensimmäinen vierailuni.” |
| 185 | franca | ranskalainen, ranskan | – | Ŝi parolas la francan. – ”Hän puhuu ranskaa.” |
| 193 | angla | englantilainen, englannin | – | Tio estas angla vorto. – ”Se on englantilainen sana.” |
| 229 | malbona | huono | bona ”hyvä” | Hodiaŭ la vetero estas malbona. – ”Tänään sää on huono.” |
| 247 | juna | nuori | maljuna ”vanha (ihmisistä)” | Mia fratino estas ankoraŭ juna. – ”Siskoni on vielä nuori.” |
| 248 | lasta | viimeinen | unua ”ensimmäinen” | Ĉu tio estas la lasta trajno? – ”Onko tuo viimeinen juna?” |
| 251 | grava | tärkeä | malgrava ”vähäpätöinen” | Ĉi tiu letero estas tre grava. – ”Tämä kirje on hyvin tärkeä.” |
| 252 | longa | pitkä | mallonga ”lyhyt” | Ĝi estas longa rivero. – ”Se on pitkä joki.” |
| 253 | feliĉa | onnellinen | malfeliĉa ”onneton” | La infanoj estas feliĉaj. – ”Lapset ovat onnellisia.” |
| 268 | malgranda | pieni | granda ”suuri” | Mi havas malgrandan hundon. – ”Minulla on pieni koira.” |
| 274 | propra | oma | – | Ŝi havas sian propran ĉambron. – ”Hänellä on oma huone.” |
| 277 | sama | sama | malsama ”erilainen” | Ni havas la saman nomon. – ”Meillä on sama nimi.” |
| 278 | vera | tosi, todellinen | malvera ”epätosi” | Tio estas vera rakonto. – ”Se on tosi tarina.” |
| 286 | ambaŭ | molemmat | – | Ambaŭ knabinoj ŝatas muzikon. – ”Molemmat tytöt pitävät musiikista.” |
| 290 | alta | korkea | malalta ”matala” | La monto estas tre alta. – ”Vuori on hyvin korkea.” |
| 300 | ruĝa | punainen | – | Ŝi portas ruĝan robon. – ”Hänellä on yllään punainen mekko.” |
| 306 | malnova | vanha (esineistä) | nova ”uusi” | Ni loĝas en malnova domo. – ”Asumme vanhassa talossa.” |
| 318 | blanka | valkoinen | nigra ”musta” | La neĝo estas blanka. – ”Lumi on valkoista.” |
| 343 | verda | vihreä | – | La herbo estas verda. – ”Ruoho on vihreää.” |
| 346 | dua | toinen (järjestysluku) | – | Mi loĝas en la dua etaĝo. – ”Asun toisessa kerroksessa.” |
| 375 | forta | vahva | malforta ”heikko” | Li estas forta viro. – ”Hän on vahva mies.” |
| 379 | nigra | musta | blanka ”valkoinen” | Mi havas nigran katon. – ”Minulla on musta kissa.” |
| 386 | plia | lisä-, ylimääräinen | malplia ”vähäisempi” | Ĉu vi bezonas pliajn informojn? – ”Tarvitsetko lisätietoja?” |
| 388 | malfacila | vaikea | facila ”helppo” | Tiu demando estas tro malfacila. – ”Tuo kysymys on liian vaikea.” |
| 394 | plena | täysi | malplena ”tyhjä” | La glaso estas plena. – ”Lasi on täynnä.” |
| 400 | germana | saksalainen, saksan | – | Li havas germanan aŭton. – ”Hänellä on saksalainen auto.” |
| 403 | maljuna | vanha (ihmisistä) | juna ”nuori” | Mia avo estas maljuna. – ”Isoisäni on vanha.” |
| 410 | japana | japanilainen, japanin | – | Ni manĝis japanan manĝaĵon. – ”Söimme japanilaista ruokaa.” |
| 415 | certa | varma | malcerta ”epävarma” | Mi estas certa pri tio. – ”Olen siitä varma.” |
| 436 | blua | sininen | – | La ĉielo estas blua. – ”Taivas on sininen.” |
| 441 | riĉa | rikas | malriĉa ”köyhä” | Li estas riĉa, sed ne feliĉa. – ”Hän on rikas mutta ei onnellinen.” |
| 451 | interesa | mielenkiintoinen | enuiga ”tylsä” | Tio estas interesa libro. – ”Se on mielenkiintoinen kirja.” |
| 453 | stulta | tyhmä | inteligenta ”älykäs” | Tio estis stulta demando. – ”Se oli tyhmä kysymys.” |
| 454 | stranga | outo | normala ”normaali” | Mi aŭdis strangan bruon. – ”Kuulin oudon äänen.” |
| 457 | homa | inhimillinen, ihmis- | – | Tio estas homa eraro. – ”Se on inhimillinen erehdys.” |
| 483 | venonta | tuleva, ensi | pasinta ”mennyt” | Ni vizitos vin la venontan semajnon. – ”Vierailemme luonasi ensi viikolla.” |
| 490 | ĝusta | oikea | malĝusta ”väärä” | Ĉu tio estas la ĝusta vojo? – ”Onko tämä oikea tie?” |
| 513 | malsana | sairas | sana ”terve” | Mia filo estas malsana. – ”Poikani on sairas.” |
| 516 | plura | usea, useampi | – | Li havas plurajn amikojn en Berlino. – ”Hänellä on useita ystäviä Berliinissä.” |
| 525 | pasinta | mennyt, viime | venonta ”tuleva” | La pasinta semajno estis longa. – ”Viime viikko oli pitkä.” |
| 537 | laca | väsynyt | vigla ”vireä” | Mi estas tre laca hodiaŭ. – ”Olen tänään hyvin väsynyt.” |
| 539 | eta | pieni, pikkuinen | – | Ni havas etan kuirejon. – ”Meillä on pikkuinen keittiö.” |
| 541 | preta | valmis | – | La vespermanĝo estas preta. – ”Illallinen on valmis.” |
| 547 | libera | vapaa | mallibera ”ei vapaa” | Ĉu tiu ĉi loko estas libera? – ”Onko tämä paikka vapaa?” |
| 593 | simpla | yksinkertainen | malsimpla ”monimutkainen” | Mi serĉas simplan solvon. – ”Etsin yksinkertaista ratkaisua.” |
| 599 | varma | lämmin, kuuma | malvarma ”kylmä” | La kafo estas varma. – ”Kahvi on kuumaa.” |
| 612 | farita | tehty, valmistettu | – | La laboro jam estas farita. – ”Työ on jo tehty.” |
| 613 | okupata | kiireinen | – | Ŝi estas tre okupata hodiaŭ. – ”Hänellä on tänään kova kiire.” |
| 617 | ŝatata | pidetty, lempi- | – | Ĉi tio estas mia plej ŝatata kanto. – ”Tämä on lempilauluni.” |
| 619 | fama | kuuluisa | – | Ŝi estas fama kantistino. – ”Hän on kuuluisa laulaja.” |
| 621 | aĝa | vanha, -ikäinen | juna ”nuori” | Kiom aĝa vi estas? – ”Kuinka vanha olet?” |
| 623 | bonega | erinomainen, loistava | malbonega ”kamala” | La manĝaĵo estis bonega. – ”Ruoka oli erinomaista.” |
| 626 | bruna | ruskea | – | Li havas brunajn okulojn. – ”Hänellä on ruskeat silmät.” |
| 643 | malvarma | kylmä | varma ”lämmin, kuuma” | La akvo estas tro malvarma. – ”Vesi on liian kylmää.” |
| 644 | usona | amerikkalainen (Yhdysvaltain) | – | Mia amiko estas usona. – ”Ystäväni on amerikkalainen.” |
| 658 | malmulta | harva, vähäinen | multa ”paljon, monta” | Malmultaj homoj scias tion. – ”Harva tietää sen.” |
| 667 | facila | helppo, yksinkertainen | malfacila ”vaikea” | Ĉi tiu ekzerco estas facila. – ”Tämä harjoitus on helppo.” |
| 668 | ĉina | kiinalainen, kiinan | – | Mi ŝatas ĉinan teon. – ”Pidän kiinalaisesta teestä.” |
| 672 | terura | kauhea | bonega ”erinomainen” | La vetero estis terura. – ”Sää oli kauhea.” |
| 675 | afabla | ystävällinen | malafabla ”epäystävällinen” | La vendisto estas tre afabla. – ”Myyjä on hyvin ystävällinen.” |
| 680 | proksima | lähellä oleva, läheinen | malproksima ”kaukainen” | La stacidomo estas proksima. – ”Asema on lähellä.” |
| 681 | malsama | erilainen | sama ”sama” | Ni havas malsamajn opiniojn. – ”Meillä on erilaiset mielipiteet.” |
| 684 | danĝera | vaarallinen | sekura ”turvallinen” | Tiu strato estas danĝera nokte. – ”Tuo katu on yöllä vaarallinen.” |
| 704 | malfermita | avoin, avattu | fermita ”suljettu” | La pordo estas malfermita. – ”Ovi on auki.” |
| 705 | inteligenta | älykäs | stulta ”tyhmä” | Ŝi estas tre inteligenta knabino. – ”Hän on hyvin älykäs tyttö.” |
| 728 | flava | keltainen | – | Mi ŝatas flavajn florojn. – ”Pidän keltaisista kukista.” |
| 732 | rusa | venäläinen, venäjän | – | Li legas rusan libron. – ”Hän lukee venäläistä kirjaa.” |
| 741 | mallonga | lyhyt | longa ”pitkä” | Mi skribis mallongan leteron. – ”Kirjoitin lyhyen kirjeen.” |
| 743 | fremda | vieras, ulkomainen | – | Ŝi lernas fremdan lingvon. – ”Hän opiskelee vierasta kieltä.” |
| 752 | tria | kolmas | – | Tio estas mia tria taso da teo. – ”Tämä on kolmas teekuppini.” |
| 756 | amuza | hauska | – | Tiu filmo estas tre amuza. – ”Tuo elokuva on hyvin hauska.” |
| 759 | diversa | monenlainen | – | Ili vendas diversajn fruktojn. – ”He myyvät monenlaisia hedelmiä.” |
| 763 | saĝa | viisas | malsaĝa ”typerä” | Mia avino estas saĝa virino. – ”Isoäitini on viisas nainen.” |
| 764 | dika | paksu | maldika ”ohut” | La libro estas tre dika. – ”Kirja on hyvin paksu.” |
| 768 | agrabla | miellyttävä | malagrabla ”epämiellyttävä” | Ĉi tiu ĉambro estas agrabla. – ”Tämä huone on miellyttävä.” |
| 774 | multekosta | kallis | malmultekosta ”halpa” | Tiu robo estas tro multekosta. – ”Tuo mekko on liian kallis.” |
| 776 | pura | puhdas, siisti | malpura ”likainen” | Mia ĉambro estas pura. – ”Huoneeni on siisti.” |
| 784 | mortinta | kuollut | viva ”elävä” | Mortinta birdo kuŝas en la ĝardeno. – ”Kuollut lintu makaa puutarhassa.” |
| 796 | konata | tunnettu, tuttu | – | Tiu kanto estas tre konata. – ”Tuo laulu on hyvin tunnettu.” |
| 798 | kioma | monesko (järjestysnumeroa kysyttäessä) | – | Kioma horo estas? – ”Paljonko kello on?” |
| 802 | hispana | espanjalainen, espanjan | – | Mi trinkis hispanan vinon. – ”Join espanjalaista viiniä.” |
| 806 | freneza | hullu | – | Tio estas freneza ideo. – ”Se on hullu idea.” |
| 812 | kontenta | tyytyväinen | malkontenta ”tyytymätön” | Ni estas kontentaj pri la rezulto. – ”Olemme tyytyväisiä tulokseen.” |
| 823 | ĉarma | viehättävä | – | Vi havas ĉarman ĝardenon. – ”Sinulla on viehättävä puutarha.” |
| 835 | belega | upea | – | La vido estas belega. – ”Näkymä on upea.” |
| 846 | griza | harmaa | – | Hodiaŭ la ĉielo estas griza. – ”Taivas on tänään harmaa.” |
| 865 | okupita | varattu, kiireinen | – | Ĉu ĉi tiu seĝo estas okupita? – ”Onko tämä tuoli varattu?” |
| 869 | bongusta | maukas | – | La supo estas bongusta. – ”Keitto on maukasta.” |
| 875 | mirinda | ihmeellinen, ihana | – | Ĝi estis mirinda vojaĝo. – ”Se oli ihana matka.” |
| 878 | ĉefa | pää-, tärkein | – | Tio estas la ĉefa problemo. – ”Se on pääongelma.” |
| 879 | fermita | suljettu, kiinni | malfermita ”avoin” | La vendejo estas fermita hodiaŭ. – ”Kauppa on tänään kiinni.” |
| 887 | antikva | muinainen | moderna ”moderni” | Ni vizitis antikvan urbon. – ”Vierailimme muinaisessa kaupungissa.” |
| 897 | malriĉa | köyhä | riĉa ”rikas” | Ili estis malriĉaj, sed feliĉaj. – ”He olivat köyhiä mutta onnellisia.” |
| 898 | rapida | nopea | malrapida ”hidas” | Ŝi estas rapida kuristino. – ”Hän on nopea juoksija.” |
| 905 | sekva | seuraava | antaŭa ”edellinen” | La sekva trajno foriras je la deka. – ”Seuraava juna lähtee kymmeneltä.” |
| 919 | grandega | valtava | – | Ni vidis grandegan elefanton. – ”Näimme valtavan norsun.” |
| 927 | komuna | yhteinen | – | Ni havas komunan amikon. – ”Meillä on yhteinen ystävä.” |
| 930 | kara | rakas, kallis | malkara ”halpa” | Kara amiko, mi skribas al vi el Parizo. – ”Rakas ystävä, kirjoitan sinulle Pariisista.” |
| 942 | serioza | vakava | malserioza ”kevytmielinen” | Li estas serioza homo. – ”Hän on vakava ihminen.” |
| 952 | internacia | kansainvälinen | – | Esperanto estas internacia lingvo. – ”Esperanto on kansainvälinen kieli.” |
| 954 | perfekta | täydellinen, virheetön | – | Neniu estas perfekta. – ”Kukaan ei ole täydellinen.” |
| 959 | malplena | tyhjä | plena ”täysi” | La botelo estas malplena. – ”Pullo on tyhjä.” |
| 961 | freŝa | tuore | malfreŝa ”vanhentunut” | Mi aĉetis freŝan panon. – ”Ostin tuoretta leipää.” |
| 970 | sesa | kuudes | – | Mi leviĝas je la sesa horo. – ”Nousen ylös kuudelta.” |
| 976 | utila | hyödyllinen | malutila ”haitallinen” | Via konsilo estis tre utila. – ”Neuvosi oli erittäin hyödyllinen.” |
| 977 | itala | italialainen, italian | – | Mi ŝatas italan kafon. – ”Pidän italialaisesta kahvista.” |
| 989 | eŭropa | eurooppalainen | – | Ŝi vojaĝas tra eŭropaj landoj. – ”Hän matkustaa Euroopan maiden halki.” |
| 991 | antaŭa | edellinen, entinen | sekva ”seuraava” | Ni parolis pri tio en la antaŭa leciono. – ”Puhuimme siitä edellisellä oppitunnilla.” |
| 996 | natura | luonnollinen | malnatura ”luonnoton” | Tio estas tute natura. – ”Se on täysin luonnollista.” |
| 997 | necesa | tarpeellinen | – | La bileto ne estas necesa. – ”Lippu ei ole tarpeellinen.” |
| 998 | taŭga | sopiva | maltaŭga ”sopimaton” | Tiu ĉambro estas taŭga por ni. – ”Tuo huone sopii meille.” |
Neljä huomautusta taulukosta:
- Vastakohdat. 71 adjektiivilla 120:sta on vastakohta: 52:lla se muodostetaan mal--etuliitteellä ja 19:llä erillisellä sanalla. 49 viivaa kattavat värit, kansallisuudet ja järjestysluvut, joilla ei ole vastakohtaa, sekä adjektiivit kuten amuza tai freneza, joille yksikään sana ei ole luonteva käänteinen. Pelkkään kieltoon käytä sanaa ne: nekonata ”tuntematon”, nenecesa ”tarpeeton”. Nämä eivät ole vastakohtia; ero selitetään sivulla esperanton vastakohdat.
- Partisiipit. Kymmenen sanaa on adjektiiveina käytettyjä partisiippeja: venonta, pasinta, farita, okupata, ŝatata, mortinta, malfermita, okupita, fermita ja konata. Katso partisiipit.
- Okupata ja okupita. Molemmat ovat verbin okupi passiivipartisiippeja ja molemmat tarkoittavat ”kiireistä”. Zamenhof kirjoitti, että kielenkäyttö vaatii muodon mi estas okupita (Lingvaj Respondoj, lainattu ReVossa). PMEG pitää myös muotoa okupita tavallisempana, mutta toteaa, että kumpi tahansa käy, kun työ pitää jonkun kiireisenä, eikä käytännössä ole eroa. Meidän luettelossamme okupata (613) on kahdesta yleisempi. Varattu paikka on okupita.
- Värit. Kahdeksan väriä ovat ruĝa, blanka, verda, nigra, blua, bruna, flava ja griza; lisää sävyjä sekä etuliitteiden hel- ja mal-hel- käyttö löytyvät sivulta värit.
Vastakohdat: mal- ja erilliset sanat
Luettelon kolmetoista adjektiivia alkaa mal--etuliitteellä, ja kaksitoista paria on luettelossa kummallakin sanalla: bona ja malbona, granda ja malgranda, multa ja malmulta, nova ja malnova, juna ja maljuna, longa ja mallonga, sama ja malsama, plena ja malplena, riĉa ja malriĉa, varma ja malvarma, facila ja malfacila, fermita ja malfermita. Yhdestä kannasta saat asteikon molemmat päät; katso etuliitteet ja 74 paria vastakohtien sivulta.
Muut vastakohdat ovat kaksi erillistä sanaa, joten mal- ei auta. Nämä parit ovat yllä olevassa taulukossa:
| Pari | Suomeksi | Miksi yhdistämme ne |
|---|---|---|
| nigra – blanka | musta – valkoinen | ReVo antaa sanan blanka sanan nigra antonyymiksi |
| unua – lasta | ensimmäinen – viimeinen | Ensimmäinen ja viimeinen paikka jonossa |
| venonta – pasinta | tuleva – mennyt | ReVo määrittelee kumpaisenkin toisen vastakohtana |
| sekva – antaŭa | seuraava – edellinen | Järjestys jonossa tai ajassa |
| laca – vigla | väsynyt – vilkas | ReVo määrittelee sanan laca sanaksi malvigla |
| stulta – inteligenta | tyhmä – älykäs | ReVo määrittelee sanan malinteligenta sanaksi stulta |
| interesa – enuiga | mielenkiintoinen – tylsä | ReVo määrittelee verbin enui tuntemiseksi, että on harmistunut kiinnostuksen puutteesta |
| danĝera – sekura | vaarallinen – turvallinen | Sekura tarkoittaa tilannetta, jossa ei ole vaaraa |
| antikva – moderna | muinainen – moderni | ReVo määrittelee sanan moderna ”muinaisen vastakohtana” |
| alia – sama | toinen – sama | ReVo määrittelee sanan alia sanaksi malsama |
| terura – bonega | kauhea – erinomainen | ReVo määrittelee sanan terura yhdessä merkityksessä sanaksi malbonega |
| stranga – normala | outo – normaali | ReVo määrittelee sanan stranga epätavalliseksi; nenormala on sen lähisanoja |
Vertailu: pli, plej, ol
Adjektiiveilla ei ole vertailupäätteitä. Pli tarkoittaa ”enemmän”, plej ”eniten”, ol ”kuin” ja tiel … kiel ”yhtä … kuin”. Epäsäännöllisiä muotoja ei ole: ”parempi” on pli bona ja ”huonompi” pli malbona. Täydelliset säännöt ovat sivulla vertailu.
| Merkitys | Rakenne | Esimerkki |
|---|---|---|
| enemmän … kuin | pli … ol | Tiu libro estas pli interesa ol ĉi tiu. – ”Tuo kirja on mielenkiintoisempi kuin tämä.” |
| eniten | la plej … el | Ŝi estas la plej juna el la infanoj. – ”Hän on lapsista nuorin.” |
| vähemmän … kuin | malpli … ol | Ĉi tiu ekzerco estas malpli malfacila ol la alia. – ”Tämä harjoitus on vähemmän vaikea kuin toinen.” |
| yhtä … kuin | tiel … kiel | La libro estas tiel dika kiel la vortaro. – ”Kirja on yhtä paksu kuin sanakirja.” |
| hyvin, liian | tre, tro | tre bela, tro multekosta – ”hyvin kaunis”, ”liian kallis” |
Adjektiivit kuten unua ”ensimmäinen” tai franca ”ranskalainen” nimeävät kiinteän aseman tai alkuperän, joten niitä vertaillaan harvoin. Voimakkuutta voi muuttaa sanan sisällä jälkiliitteellä -eg-: bona → bonega ”erinomainen”, bela → belega ”upea” ja granda → grandega ”valtava” ovat kaikki luettelossa.
Muista sanoista johdetut adjektiivit
Pääte -a lisää ajatuksen ”jolla on kannan ilmaisema asia tai joka liittyy siihen” (PMEG): homa on ”ihmiseen liittyvä”, longa ”jolla on pituutta”. Tarkka merkitys riippuu kannasta ja yhteydestä, joten tarkista tuntemattomat sanat sanakirjasta. Useimmat vastaan tulevat adjektiivit on muodostettu muista sanoista sananmuodostuksella.
| Lähde | Rakenne | Esimerkki | Merkitys |
|---|---|---|---|
| substantiivi | kanta + -a | danĝero → danĝera (684) | ”vaara” → ”vaarallinen” |
| substantiivi | kanta + -a | homo → homa (457) | ”ihminen” → ”inhimillinen” |
| substantiivi | kanta + -a | domo → doma | ”talo” → ”talon, kotitalous-” |
| substantiivi | kanta + -a | somero → somera | ”kesä” → ”kesäinen” |
| verbi | partisiippi | fermi → fermita (879) | ”sulkea” → ”suljettu” |
| verbi | partisiippi | morti → mortinta (784) | ”kuolla” → ”kuollut” |
| verbi | jälkiliite -em-, -ebl-, -ind- | lerni → lernema, manĝi → manĝebla, legi → leginda | ”oppimishaluinen”, ”syötävä”, ”lukemisen arvoinen” |
| adjektiivi | etuliite mal- | bona → malbona (229) | ”hyvä” → ”huono” |
| adjektiivi | jälkiliite -eg- | bela → belega (835) | ”kaunis” → ”upea” |
| fraasi | inter nacioj | → internacia (952) | ”kansojen välillä” → ”kansainvälinen” |
Näin laskimme
Laskimme 8. lokakuuta 2026 omasta tiedostostamme esperanto-1000-common-words.csv. Se perustuu 822 296 Tatoeba-lauseeseen, joissa on 5 831 657 sanaa. Jokainen adjektiivin muoto lasketaan perusmuodon -a alle, ilman monikon -j:tä ja akkusatiivin -n:ää. Menetelmä on sivulla yleisimmät sanat.
- 120 luettelon 1000 sanasta on adjektiiveja (12,0 %). Niiden
per_million-arvot summautuvat 31 786:een miljoonaa kohden, joten adjektiivit ovat 3,2 % kaikista sanoista korpuksessa eli 4,1 % luettelon kattamista sanoista. - Verbit, substantiivit ja adverbit samassa luettelossa muodostavat 17,6 % (313 sanaa), 8,7 % (359) ja 4,6 % (89). Adjektiiveja on paljon, mutta kukin on harvinainen: yleisin, bona, esiintyy 1 958 kertaa miljoonassa sanassa, kun taas esti esiintyy 40 934 kertaa. Katso yleisimmät verbit.
- 100 yleisimmästä sanasta vain 4 on adjektiiveja (bona 57, alia 63, granda 81, multa 82). 300 ensimmäisen sanan joukossa niitä on 25 ja 500 ensimmäisen joukossa 46.
- 10, 20, 50 ja 100 yleisintä adjektiivia muodostavat 1,2 %, 1,6 %, 2,4 % ja 3,0 % kaikista sanoista, eli 37 %, 51 %, 74 % ja 94 % kaikista luettelon adjektiiviesiintymistä.
Sanaluokka määräytyy päätteestä: -a-päätteinen sana on adjektiivi. Possessiivit (mia, via) ja korrelatiivit kia, tia, ia, ĉia ja nenia lasketaan omiin luokkiinsa, kun taas kioma, joka kysyy järjestysnumeroa jonossa, ja ambaŭ lasketaan adjektiiveiksi. Viisi ryhmää erottuu:
| Ryhmä | Adjektiiveja | Miljoonaa sanaa kohden | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| mal--alkuiset | 13 | 2 658 | malbona, malgranda, malnova |
| Kansallisuus ja alue | 10 | 2 352 | franca, angla, germana, japana |
| Värit | 8 | 1 736 | ruĝa, blanka, verda, nigra |
| Partisiipit | 10 | 1 370 | venonta, pasinta, fermita |
| Järjestysluvut | 4 | 1 121 | unua, dua, tria, sesa |
Malfermita on sekä mal--sana että partisiippi. Tatoeba sisältää lyhyitä, kirjoitettuja, usein käännettyjä lauseita; romaanit tai puhe antaisivat toisenlaisen järjestyksen, kuten sanaston luettelo osoittaa.
Usein kysyttyä
Mitkä ovat esperanton yleisimmät adjektiivit?
Luettelossamme kymmenen yleisintä ovat bona, alia, granda, multa, bela, nova, tuta, kelka, sola ja unua. Yhdessä ne muodostavat 1,2 % kaikista Tatoeba-korpuksen sanoista; pelkkä bona ”hyvä” on noin yksi sana 500:sta.
Miten esperantossa muodostetaan adjektiivi?
Lisää kannan perään -a: danĝer- antaa danĝera ”vaarallinen”. Lisää monikkoon -j ja objektiin -n: danĝeraj stratoj, danĝerajn stratojn. Katso substantiivit ja adjektiivit.
Miten esperantossa sanotaan adjektiivin vastakohta?
Lisää eteen mal-: granda ”suuri” → malgranda ”pieni”. Jotkin vastakohdat ovat erillisiä sanoja, kuten nigra – blanka ”musta – valkoinen”; katso vastakohdat.
Miten esperantossa sanotaan ”parempi” ja ”paras”?
Käytä pli bona sanalle ”parempi” ja la plej bona sanalle ”paras”. Mikään ei ole epäsäännöllistä; samat pli ja plej toimivat jokaisen adjektiivin kanssa (vertailu).
Tuleeko adjektiivi substantiivin eteen vai perään?
Yleensä eteen, mutta molemmat järjestykset ovat oikein: granda domo ja domo granda tarkoittavat samaa. Substantiivin jäljessä adjektiivi on usein painotettu (PMEG).
Lähteet
- Esperantopedia: 1000 yleisintä esperantosanaa (CSV, sija, sanaluokka, englanninkielinen merkitys, esiintymistiheys miljoonaa kohden), laskettu 8. lokakuuta 2026; menetelmä tällä sivulla
- Tatoeba: lataukset – esperantolauseet, ladattu 7. lokakuuta 2026; lisenssi CC BY 2.0 FR
- Reta Vortaro (ReVo), luettu 8. lokakuuta 2026: artikkelit bona, alia, juna, nigra, laca, vigla, enui, sekura, moderna, terura, kara, okupi, venonta, pasinta ja mal-
- PMEG: Bazaj reguloj por A-vortoj, Uzo de A-vortoj, Ambaŭ, Kvantaj A-vortoj, Specialaj okazoj de participelekto, MAL
- Wiktionary: Esperanto lemmas (CC BY-SA 4.0) ja ESPDIC, tekijä Paul Denisowski (CC BY 3.0), luettelon englanninkielisten merkitysten lähteet
Jos Esperantopedia auttoi sinua, voit tukea sitä.